Julkaistu numerossa 1/2012
Lääkehoitojen arviointi

Tiedolla järkevään lääkkeiden käyttöön

Fimea on julkaissut kansallisen lääkeinformaatiostrategian, jonka lähtökohtana on moniammatillisuuden ja potilaskeskeisyyden edistäminen. Sidosryhmien kanssa yhteistyössä laaditun strategian tavoitteena on edistää puolueettoman ja luotettavan lääkeinformaation kehittämistä terveydenhuollon ammattilaisille ja väestölle.

Vastikään julkaistussa lääkeinformaatiostrategiassa kuvataan lääkeinformaatiotoiminnan nykytila, sen hyvät käytännöt, puutteet ja haasteet.

Tavoitteena on, että Suomessa toimii vuonna 2020 lääkealan toimijoiden moniammatillinen, kansallinen verkosto, joka tuottaa ja välittää näyttöön perustuvaa, puolueetonta ja luotettavaa tietoa väestölle ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Yhteinen näkemys lääkeinformaation kehittämiseksi

Lääkeinformaatiostrategian laatiminen aloitettiin keväällä 2011 tapaamalla sidosryhmiä. Keskustelujen pohjalta laadittu strategialuonnos julkaistiin syksyllä sidosryhmien kommentoitavaksi, minkä jälkeen strategia viimeisteltiin ja julkaistiin helmikuun alussa.

Taulukoissa 1 ja 2 kuvataan laaditut strategiset tavoitteet sekä tehtävät vuosille 2012–2020 terveydenhuollon ammattilaisten ja väestön lääkeinformaation kehittämiseksi.

Strategiset tavoitteet

Terveydenhuollon ammattilaisille helposti käytettävää lääkeinformaatiota

Monet eri tahot tuottavat lääkeinformaatiota, ja erityisesti lääkeaineisiin ja -valmisteisiin liittyvää tietoa on runsaasti. Luotettavaa lääkeinformaatiota tarjoaa esimerkiksi Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suositukset ja Terveysportti -tietokanta.

Tulevaisuudessa lääkehoidot ovat entistä yksilöllisempiä, mikä lisää tiedon tarvetta. Harvoilla terveydenhuollon ammattilaisilla on aikaa perehtyä syvällisesti lääkkeiden ominaisuuksiin. Erilaiset arvioinnit ja yhteenvedot onkin nostettu lääkeinformaatiostrategiassa kehittämiskohteeksi.

Tavoitteena on, että terveydenhuollon ammattilaiset tuntisivat ja osaisivat käyttää eri tietolähteitä ja tietokantoja mahdollisimman hyvin. Myös lääkehoitoon erikoistuneiden asiantuntijoiden, kuten kliinisen farmakologian erikoislääkäreiden, tietojen hyödyntäminen on tärkeää.

Osaavaa ja yhdenmukaista lääkeneuvontaa väestölle

Terveydenhuollon ammattilaiset ovat potilaiden tärkein lääkeinformaation lähde (Närhi 2007, Närhi ja Helakorpi 2007). Lääkehoito-osaaminen on tärkeä edellytys lääkeneuvonnan antamiseen, mutta myös ammattilaisten potilaskeskeinen ja omahoitoa tukeva asenne on tärkeää hoitoon sitoutumisen ja potilaan oman roolin vahvistamiseksi. Lääkeinformaatiostrategian toimenpide-ehdotuksena esitetään kaikkien ammattiryhmien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämistä edistämään potilaskeskeistä lääkeneuvontaa.

Paikallisten sopimusten tekeminen lääkeneuvontakäytännöistä yhdenmukaistaa eri terveydenhuollon ammattilaisilta saatavaa lääkeneuvontaa, mikä on potilaan näkökulmasta erittäin tärkeää. Myös itsehoidon ja itselääkinnän neuvonnasta ja ohjauksesta on hyvä sopia terveydenhuollon yksiköiden ja apteekkien kesken.

Lääkeinformaatiostrategiassa nostetaan esiin myös erilaiset toimintaympäristöt, joissa lääkehoitoa toteutetaan: esimerkiksi iäkkäiden palvelutalot, kotihoito tai lasten päivähoito. On varmistettava, että lääkehoitoa toteuttavilla ammattilaisilla on mahdollisuus saada luotettavaa lääkeinformaatiota myös näissä toimintaympäristöissä.

Parempaa lääkeinformaatiota väestölle ja potilaille

Lääkkeiden käyttäjien ja potilaiden rooli on muuttunut passiivisesta kohteesta aktiiviseksi toimijaksi, mikä edellyttää luotettavaa tietoa päätöksenteon pohjaksi. Erityisesti kielivähemmistöille ja muille erityisryhmille suunnattua lääkeinformaatiota tulee lisätä, sillä sitä on tarjolla tällä hetkellä hyvin vähän.

Pakkausselosteet ovat tärkeä lääketiedon lähde potilaille (Närhi 2007, Närhi ja Helakorpi 2007). Koska jokainen lääkevalmiste sisältää pakkausselosteen, voidaan niiden luettavuutta ja käytettävyyttä kehittämällä parantaa lääkkeen käyttäjän saamaa lääkeinformaatiota merkittävästi.

Tulevaisuudessa uudet teknologiset ratkaisut lisäävät lääketiedon saavutettavuutta ja käytettävyyttä. Vaikka internetistä löytyy paljon luotettavaa tietoa lääkkeistä, suinkaan kaikki sieltä löytyvä tieto ei ole luotettavaa. Tiedon puolueettomuuden ja luotettavuuden arviointi edellyttää hyvää terveyden lukutaitoa. Sen kehittäminen väestötasolla onkin tärkeää (Lääkefoorumi 2008, Sosiaali- ja terveysministeriö 2011).

Strategiassa nostetaan esiin myös tarve koota luotettavat lääketiedon lähteet yhteen niiden käytön edistämiseksi. Lisäksi terveydenhuollon ammattilaisten näkyvyyttä ja osallistumista sosiaalisessa mediassa on tärkeää edistää.

Lääkeinformaatioverkoston tavoitteena voimavarojen tehokas käyttö

Fimea toivoo sidosryhmiltä sitoutumista ja halua toimia strategian linjausten mukaisesti. Myös Fimea on tunnistanut toimintaansa liittyvät lääkeinformaation kehittämistarpeet ja lähtee viemään niitä omalta osaltaan eteenpäin.

Strategiassa ehdotetaan lääkeinformaatioverkoston perustamista ja mallia sen toiminnalle. Keskeinen toimija verkostossa on Lääkeinformaation koordinaatioryhmä, joka perustetaan vuoden 2012 aikana. Toivomme hyvin alkaneen keskustelun lääkeinformaation kehittämiseksi jatkuvan moniammatillisena yhteistyönä.

Katri Hämeen-Anttila

Katri Hämeen-Anttila

FaT, dosentti
Kehittämispäällikkö, Fimea