Julkaistu numerossa 1/2015
Lääkehoitojen arviointi

Ikääntyneiden lääkehoitoa puitiin chatti-illassa

[Lataa PDF]

Ylen A-studiossa on seurattu somerolaisen hoivakodin hoitokulttuurin muutosta. Hoivakoti kuntoon -juttusarjaan liittyvä lääkechatti toteutettiin yhteistyössä Fimean kanssa. Keskustelijoita askarruttivat erityisesti unettomuuden hoito, lääkkeiden vaikutukset muistiin sekä pitkäaikaisen lääkehoidon haitat ja lopettaminen.

Iäkkäiden hoitoon osallistuvat usein myös omaiset. Siksi lääketietoa tarvitsevat iäkkäiden lisäksi heidän lääkehoitonsa toteutukseen osallistuvat puolisot ja lapset. Osa lääkehoitoon liittyvistä kysymyksistä herää vasta kotona lääkettä käytettäessä, kun terveydenhuollon henkilöstö ei ole välittömästi tavoitettavissa. Fimean toteuttaman Lääketiedon tarpeet ja lähteet -väestökyselyn mukaan lisätietoa tarvitaan erityisesti silloin, kun ollaan aloittamassa uuden lääkkeen käyttöä, epäillään lääkkeen aiheuttavan haittavaikutuksia tai tulkitaan pakkausselostetta.

A-studiossa laitetaan hoivakoti kuntoon

Syksyn aikana Ylen A-studiossa seurattiin vanhustyön vallankumousta somerolaisessa hoivakodissa, Tervaskannossa. Sarjan tarkoituksena oli näyttää, miten laitosmaista hoitokulttuuria voidaan muuttaa vanhustyön asiantuntijoiden myötävaikutuksella järkevämmäksi ja paremmin asukkaiden toiveita ja tarpeita vastaavaksi. Kun asukkaiden elämänlaatu paranee, myös hoitohenkilöstön työ muuttuu mielekkäämmäksi.

Jokainen voi olla mukana tekemässä hoivakodeista parempia paikkoja viettää vanhuutta. Hoivakodit ovat voineet osallistua ilmoittautumalla Hoivakoti kuntoon -sarjan verkkosivustolla paikaksi, jonka ovet ovat avoinna hyväntekijöille. Mukana on yli 500 hoivakotia ympäri Suomen. Meidät kaikki on haastettu mukaan tekemään pieniä, hyviä tekoja hoivakodeissa asuvien vanhusten arjen piristämiseksi. Omat hyvät teot voi edelleen jakaa sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #hyväteko.

"Lääketietoa tarvitsevat iäkkäiden lisäksi heidän lääkehoitonsa toteutukseen osallistuvat puolisot ja lapset."

Lääkehoitojakson tavoitteena tunnistaa turhat lääkkeet

Hoivakoti kuntoon -juttusarjan lääkejaksossa toimittaja Tiina Merikanto lähti Somerolle selvittämään, käyttävätkö hoivakodissa asuvat asukkaat turhia lääkkeitä. Jaksossa seurattiin lääkehoidon kokonaisarvioinnin toteutusta kahdelle hoivakodin monilääkitylle asukkaalle.

Lääkejakson taustamateriaaliksi Yle tuotti verkkosivuilleen väestölle suunnatun, yksityiskohtaisen ohjeistuksen Fimean ylläpitämän iäkkäiden lääkityksen tietokannan käyttämisestä. Tarkoituksena oli ohjata ikääntyviä ja heidän omaisiaan tarkastamaan tietokannasta, sopivatko käytössä olevat lääkkeet iäkkäille. Jutun yhteydessä korostettiin, ettei muutoksia lääkitykseen saa tehdä omatoimisesti, vaan kaikista muutoksista pitää aina keskustella lääkärin kanssa.

Lääkehoitoja käsitelleen jakson esittämisen jälkeen katsojille tarjottiin mahdollisuus kysyä asiantuntijoilta verkossa mieltä askarruttavia kysymyksiä iäkkäiden lääkehoidosta. Lääkechatin kysymyksiin olivat vastaamassa geriatrian professori Jaakko Valvanne Tampereen yliopistosta sekä farmasian tohtori Johanna Jyrkkä ja proviisori Elina Lämsä Fimeasta. Chatin käytännön toteutuksesta vastasivat Ylen toimittajat Tiina Merikanto ja Augustina Jämsä.

Chattailua uutistoimituksen ytimessä

Lääkechatti järjestettiin lokakuun lopussa Ylen Pasilan studioilla, uutistoimituksen ytimessä. Ylen verkkosivuilla oli vajaan viikon ajan mahdollisuus esittää kysymyksiä ennakkoon. Reaaliaikaiselle kirjoittelulle oli varattu aikaa kaksi tuntia. Mahdollisuutta esittää kysymyksiä iäkkäiden lääkehoidosta puffattiin livekuvan kera illan uutislähetysten yhteydessä.

Ennen chatin alkua ilmassa oli jännityksen tuntua: Onko tieto tavoittanut ihmiset? Millaisia kysymyksiä saadaan? Osataanko niihin vastata? Toimiiko järjestelmä moitteettomasti? Tunnelmaan oli virittäydytty edellisenä päivänä vastaamalla ennakkokysymyksiin. Taustatueksi takataskussa oli myös ”kilauta kaverille” -mahdollisuus eli tutun geriatrin ja nefrologin puhelinnumerot konsultaatiota varten.

Chatti käynnistyi täydellä tohinalla, ja kysymyksiä kilahteli vastattavaksi nopeaa tahtia. Valvojina toimivat Tiina ja Augustina, jotka seuloivat sopivia kysymyksiä vastattavaksi ja poistivat asiattomia kommentteja. Varsinainen viestittely osoittautui varsin hektiseksi puuhaksi. Valvojat lukivat ääneen potentiaalisia kysymyksiä, joista asiantuntijoiden piti lennosta poimia itselleen sopivat. Hektisessä tilanteessa piti siis samanaikaisesti kuunnella, etsiä tietoa, lukea, ajatella ja kirjoittaa vastauksia. Tällainen monikanavatyöskentely oli asiantuntijoille uusi kokemus.

"Chatti käynnistyi täydellä tohinalla, ja kysymyksiä kilahteli vastattavaksi nopeaa tahtia."

Kysymyksiä tuli satoja

Kahden tunnin aikana chattiin saatiin noin 350 kysymystä, joista sataan ehdittiin vastata. Osa kysymyksistä käsitteli samoja aiheita, joten suuri osa keskustelijoista sai vastauksen mieltä askarruttaneeseen lääkeongelmaan. Vastaamista vaikeutti kysymysten suppeus: ilman kokonaiskuvaa ja tietoa potilaan tarkasta tilanteesta oli mahdotonta antaa varmaa, yksiselitteistä vastausta.

Kysymysten joukosta erottui selkeästi kolme teemaa: unettomuuden lääkkeetön ja lääkkeellinen hoito, lääkkeiden vaikutukset muistiin sekä pitkäaikaisen lääkehoidon haitat ja lopettaminen. Taulukkoon 1 on kerätty näistä teemoista esitettyjä tyypillisiä kysymyksiä. Suosituista teemoista laadittiin uutisjuttu, joka julkaistiin Ylen verkkosivuilla pari päivää chatin jälkeen.

Esimerkkejä chattiin lähetetyistä kysymyksistä.

Chatti paljasti, mistä tarvitaan lisätietoa

Chatissa esille nousseet aiheet kertovat ikääntyvien suomalaisten ja heidän omaistensa lääkkeisiin liittyvistä tiedon tarpeista. Unettomuutta lääkitään usein virheellisesti vuosia käytössä olleilla uni- ja rauhoittavilla lääkkeillä tai muilla psyykenlääkkeillä. Ensisijaisen hoidon tulisi olla lääkkeetön ja keskittyä unettomuuden syihin. Unettomuudesta kärsivän tulisikin saada tietoa muista hoitomenetelmistä sekä lääkkeiden aiheuttamista haittavaikutuksista, jotta hän motivoituisi käyttämään lääkkeitä vain lyhytaikaisesti. Monet potilaat ovat halukkaita myös purkamaan pitkään jatkunutta lääkitystä mutta ovat epätietoisia siitä, miten asian kanssa tulisi edetä.

Keskusteluun osallistuneet kysyivät paljon myös lääkkeiden pitkäaikaisen käytön haitoista. Erityisesti kysyjiä huolestuttivat lääkkeiden pitkäaikaisen käytön vaikutukset muistiin. Lääkehoitoa aloitettaessa ja kontrollien yhteydessä on tärkeää keskustella lääkehoidon kestosta ja sen hyödyistä potilaan terveydelle. Tähän liittyen monet kysyjät pohtivat myös lääkehoitonsa lopettamista, jolloin tärkeä ohje oli olla lopettamatta lääkitystä itsenäisesti ja keskustella tilanteesta hoitavan lääkärin kanssa.

"Tietokantaa päivittää iäkkäiden lääkehoidon asiantuntijoista koostuva työryhmä."

Apua iäkkäiden lääkityksen tietokannasta

Fimea on laatinut iäkkäiden lääkityksen tietokannan tukemaan järkevän lääkehoidon suunnittelua. Tietokannan tarkoituksena on tukea 75 vuotta täyttäneiden lääkehoitoa koskevaa päätöksentekoa ja parantaa perusterveydenhuollon lääkitysturvallisuutta. Tietokanta on maksutta kaikkien käytettävissä Fimean verkkosivuilla. Se on tarkoitettu ensisijaisesti terveydenhuollon ammattilaisten apuvälineeksi, mutta myös potilaat ja heidän omaisensa käyttävät aktiivisesti tietokantaa. Tästä syystä terveydenhuollon ammattilaiset saavat potilailta usein tarkentavia kysymyksiä, miksi tiettyjen lääkkeiden käyttöä tulisi välttää iäkkäillä.

Tietokantaa päivittää iäkkäiden lääkehoidon asiantuntijoista koostuva työryhmä. Lääkkeet on jaoteltu luokkiin, jotka kuvaavat lääkeaineen soveltuvuutta 75 vuotta täyttäneen käyttöön: A-luokan lääkeaineet sopivat iäkkäille, B:ssä tutkimusnäyttö, käyttökokemus tai teho on heillä vähäistä, C-luokan lääkeaineet soveltuvat heille varauksin ja D-lääkeaineiden käyttöä on vältettävä. Luokittelu on rakennettu kliinistä, moniammatillista asiantuntemusta hyödyntävällä konsensusperiaatteella.

Neuvontapalveluiden kehittäminen on tärkeää

Chatin suosio kertoo tarpeesta sähköisille neuvontapalveluille, jotka pystyvät tarjoamaan nopeasti vastauksia kotona heränneisiin lääkehoitokysymyksiin. Internetistä tietoa on saatavilla nopeasti ja useista eri palveluista. Haasteita tuovat kuitenkin asiasisällön kyseenalainen luotettavuus ja eri lähteiden ristiriitaisuus. Lisäksi löydetyn tiedon tulkinta voi olla vaikeaa. Tämän takia neuvontapalveluiden kehittäminen olisi tärkeää.

Lääkeinformaatioverkoston kokoama luotettavien suomalaisten verkkolähteiden linkkikokoelma on löydettävissä Terveyskirjaston sivuilta. Sitä kannattaa hyödyntää, kun etsii internetistä luotettavaa tietoa lääkkeistä. Näiden sivustojen rinnalle lääkkeiden käyttäjät kaipaavat kuitenkin vielä parempaa sähköisen lääketiedon tarjontaa, kuten terveydenhuollon ammattilaisten ylläpitämiä kysymys-vastauspalveluita. Lisääntyvän internetin käytön seurauksena luotettavan sähköisen lääketiedon saatavuuden merkitys tulee korostumaan.

Johanna Jyrkkä

Johanna Jyrkkä

FaT
Tutkija, Fimea

Elina Lämsä

Elina Lämsä

Proviisori
Harjoittelija, Fimea

Jaakko Valvanne

Jaakko Valvanne

LKT
Geriatrian professori, Tampereen yliopisto