Julkaistu numerossa 1/2015
Järkeä lääkehoitoon

Miten tunnistan lääkitysongelmaisen potilaan ja laitan lääkityksen kuntoon?

[Lataa PDF]

Lääkehoitoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan perushoitotyötä syvällisempää paneutumista. Erilaiset moniammatillisesti tehtävät lääkehoidon arvioinnit ovat hyviä työkaluja, kun laitetaan potilaiden lääkehoitoja kuntoon.

Potilaiden lääkehoidon ongelmat ovat tuttuja sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä toimiville ammattilaisille. Ongelmat johtunevat pitkälti siitä, että terveydenhuollon järjestelmä ei tällä hetkellä tue riittävästi potilaan kokonaisvaltaista hoitoa.

Lääkehoidon ongelmia on kuvattu viime vuosikymmeninä varsin kattavasti myös tutkimuskirjallisuudessa. Jo joka neljännen ikäihmisen arvioidaan kokevan merkittävää lääkehaittaa. Tarpeeton monilääkitys heikentää potilaan elämänlaatua ja aiheuttaa turhia lääke- ja hoitokustannuksia. Tutkimustiedon soveltaminen käytännön toiminnaksi on kuitenkin jäänyt alkutekijöihin.

Järkevän lääkehoidon tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan perushoitotyön lisäksi syvällisempää paneutumista mahdollisiin lääkehoidon ongelmiin. Lääkityksen tarkoituksenmukaisuuden arviointi pitäisi tehdä vähintään kerran vuodessa kaikille säännöllisesti lääkkeitä käyttäville.

Tällaisen potilaan lääkitys kannattaa aina arvioida

Lääkkeiden toivottujen ja haitallisten vaikutusten seuranta kuuluu jokaisen potilastyöhön osallistuvan ammattilaisen tehtäviin. Potilastyön arjessa voi kuitenkin olla vaikeaa tunnistaa suuresta joukosta yksittäinen lääkitysongelmainen potilas.

Fimean kokoamassa moniammatillisessa verkostossa on yhdessä potilastyötä tekevien ammattilaisten kanssa työstetty työkaluja lääkitysongelmaisen potilaan tunnistamiseen.

Moniammatillisen verkoston tämänhetkisen näkemyksen mukaan lääkityksen kuntoon laittaminen tulisi aloittaa seuraavissa tapauksissa:

  • Potilas käyttää säännöllisesti tai tarvittaessa yhteensä kymmentä tai useampaa lääkettä. Tällöin puhutaan merkittävästä monilääkityksestä.
  • Potilaalla on ongelmia lääkkeiden ottamisessa.
  • Potilaan munuaistoimintaa mittaava laskennallinen GFR-arvo on esimerkiksi CKD-EPI-yhtälöä käyttäen ≤ 60 ml/min/1,73 m2.
  • Potilas valittaa huimausta, hän on kaatunut huimauksen takia tai hänellä on ortostaattinen hypotensio.
  • Potilaan vointi huononee äkillisesti.
  • Potilas käyttää huomattavasti enemmän (50 %) sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kuin keskimäärin samanikäiset kuntalaiset.

Millaisilla työkaluilla lääkitys laitetaan kuntoon?

Ensimmäiseksi potilaan lääkityslista päivitetään aina hänen todellisuudessa käyttämänsä lääkityksen mukaiseksi. Tämän jälkeen tehdään lääkityksen tarkistus, joka antaa tietoa potilaan lääkehoidon mahdollisista ongelmista. Lääkehoitoon liittyvät ongelmat korjataan ensisijaisesti lääkehoidon arvioinnilla. Jos se ei riitä, potilaalle voidaan tehdä sisällöltään laajempi ja syvällisempi lääkehoidon kokonaisarviointi.

Lääkehoidon arviointien syvällisyys ja laajuus vaihtelevat hoitotyön arjessa potilaan tarpeiden mukaan. Arviointeihin voi osallistua erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kokoonpanoja. Käytännössä arviointimalli on aina sovitettava yhteen paikallisten hoitoprosessien kanssa.

"Lääkkeiden toivottujen ja haitallisten vaikutusten seuranta kuuluu jokaisen potilastyöhön osallistuvan ammattilaisen tehtäviin."

Määritelmät kansallisesti kuntoon

Verkoston työstämät eriasteisten arviointien määritelmät pohjautuvat Lääkepolitiikka 2020 asiakirjan määritelmiin. Lääkehoitojen arviointien tavoitteena on saada potilaan lääkitys osaksi hänen kokonaisvaltaista hoitoaan. Arviointikuvausten tavoitteena on määrittää eri arviointitasojen vähimmäisvaatimukset. Tämä helpottaa potilasasiakirjojen tulkintaa.

Moniammatillinen verkosto on työstänyt määritelmiä yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa niin, että määritelmät olisivat yhdenmukaisia tulevan Kanta-tiedonhallintapalvelun kanssa.

Kommentoi kuvattuja kriteerejä ja määritelmiä!

Tarkemmat kuvaukset lääkitysongelmaisen potilaan tunnistamiskriteereistä sekä lääkehoidon arvioinneista on Fimean verkkosivuilla. Kuvauksia voi kommentoida tämän artikkelin kirjoittajille. Lääkehoidon arviointien kuvaukset sisällytetään vuoden 2015 lopulla moniammatillisesta toiminnasta julkaistavaan kansalliseen suositukseen.

Antti Mäntylä

Antti Mäntylä

FaT, MBA
Kehittämispäällikkö, Fimea

Anne Kumpusalo-Vauhkonen

Anne Kumpusalo-Vauhkonen

Proviisori
Suunnittelija, Fimea

Timo Järvensivu

Timo Järvensivu

KTT
Tutkija, Aalto-yliopisto