Julkaistu numerossa 2/2014
Biologiset lääkkeet

Kehittyneiden terapiavalmisteiden kansallinen valmistus

[Lataa PDF]

Pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävien lääkkeiden pienimuotoinen valmistus on mahdollista kansallisella valmistusluvalla. Lupaa haetaan Fimealta määräyksen 3/2009 mukaisesti, ja hakijoina voivat toimia kaikki tahot, joilla on valmistukseen tarvittavat tilat ja henkilökunta.

Pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävät geeni- ja soluterapiatuotteet sekä kudosmuokkaustuotteet (ns. ATMP-valmisteet) määriteltiin lääkkeiksi EU-komission ja parlamentin asetuksessa 1394/2007/EC, joka tuli voimaan vuoden 2008 alussa (Salmikangas 2011).

Tähän mennessä myyntiluvan EU:ssa on saanut neljä ATMP-valmistetta, joista kaksi on kondrosyyttivalmisteita polvinivelen rustovaurioiden hoitoon (ChondroCelect ja MACI), yksi geeniterapiavalmiste perinnöllisen lipoproteiinilipaasin puutoksen hoitoon (Glybera) ja yksi somaattinen soluterapiavalmiste etäpesäkkeisen eturauhassyövän hoitoon (Provenge).

ATMP-tuotteiden kansallinen valmistuslupa

Jo asetuksen valmisteluvaiheessa muutamissa jäsenmaissa oli kansallisilla markkinoilla ATMP-tuotteita (erityisesti kudosmuokkaustuotteita), joille kyseiset jäsenmaat tavoittelivat kansallista myyntilupaa keskitetyn, Euroopan lääkeviraston johtaman myyntilupaprosessin sijaan. Osa jäsenmaista oli puhtaasti keskitetyn myyntiluvan kannalla, koska rinnakkaisten myyntilupakanavien pelättiin johtavan kahden standardin valmisteisiin ja valmistukseen.

Kompromissina päädyttiin asetuksen artiklaan 28, joka mahdollistaisi keskitetyllä prosessilla hyväksyttyjen valmisteiden lisäksi myös pienimuotoisen ATMP-tuotteiden valmistuksen ja käytön kansallisella valmistusluvalla. Tällä niin sanotulla hospital exemption -menettelyllä (HE) haluttiin turvata pienimuotoinen alkuvaiheen tuotekehittely erityisesti alueilla, joilla lääkkeiden tarve on suurin. Lisäksi toiveena oli mahdollistaa ATMP-tuotteiden valmistus erittäin harvinaisten sairauksien hoitoon, mikä kaupallisesti voisi olla kannattamatonta.

Asetuksen määritelmän mukaan kansallinen lupa koskee ATMP-tuotteita, jotka valmistetaan erityisten laatuvaatimusten mukaisesti ja muuten kuin rutiininomaisesti. Lisäksi tuotteita tulee käyttää yksilöllisesti, sairaalassa ja lääkärin vastuun alaisuudessa samassa jäsenvaltiossa.

"Tuotantopaikka tarkastetaan sekä ennen luvan myöntämistä että sen jälkeen määräajoin."

Kansallisen valmistusluvan hakeminen

Suomessa ATMP-tuotteiden valmistukseen on voinut hakea lupaa vuodesta 2009 alkaen, jolloin Fimea julkaisi lupamenettelyä koskevan määräyksen 3/2009. Hakijana voi toimia mikä tahansa taho, jolla on valmistukseen vaadittavat tilat ja valmistuksen osaava henkilökunta.

Määräyksessä on määritelty lupahakemukseen tarvittavat tiedot ja menettelyt koskien valmisteen tuotantoa, laatua ja jäljitettävyyttä sekä lääketurvaseurantaa. Valmistuksen tulee noudattaa lääkkeiltä vaadittavia hyviä tuotantotapoja (Good Manufacturing Practice, GMP).

Tuotantopaikka tarkastetaan sekä ennen luvan myöntämistä että sen jälkeen määräajoin. Tarkastuksissa varmistetaan muun muassa tuotantotilojen ja -prosessin asianmukaisuus sekä henkilökunnan pätevyys ja ohjeistuksen riittävyys.

Kansallinen ATMP-valmistuslupa voi sisältää useampia tuotteita. Hakemuksessa on kuitenkin oltava määräyksen edellyttämät tiedot jokaisesta valmisteesta, jotta tuotekohtainen valvonta ja lääketurvaseuranta olisivat mahdollisia.

Suomessa arvioitu neljä kansallista valmistuslupahakemusta

Fimea on tähän mennessä arvioinut neljä kansallista valmistuslupahakemusta, joista kaksi on koskenut geeniterapiavalmisteiden, yksi soluterapiatuotteen ja yksi erilaisten kudosmuokkaustuotteiden valmistusta.

Koska kyseessä on uusien lääkevalmisteiden ensimmäinen käyttö ihmisille, valmisteiden laatu- ynnä muut vaatimukset asetettiin samalle tasolle kuin 1-vaiheen kliinisissä tutkimuksissa (first in man -tutkimukset). Valmisteen turvallisuusvaatimukset arvioidaan tapauskohtaisesti.

Valmistusluvan haltijoilta edellytetään toiminnasta vuosittaista raportointia. Vakavista haittavaikutuksista on ilmoitettava Fimealle välittömästi.

Fimea ylläpitää verkkosivuillaan rekisteriä kansallisten ATMP-valmistuslupien haltijoista. Tällä hetkellä voimassa on kaksi valmistuslupaa, toinen SPR Veripalvelun solutuotantokeskuksella Helsingissä ja toinen Tampereen yliopistoon kuuluvalla kudospankilla ja solukeskuksella Regealla.

ATMP-asetuksen vaikutukset: tarvitaanko lainsäädäntöön muutoksia?

Euroopan komissio järjesti ATMP-asetuksen osalta ulkoisen konsultaation vuosina 2012–2013. Sen tarkoituksena oli koota tietoa ATMP-asetuksen toimivuudesta ja lainsäädännön mahdollisesti aiheuttamista ongelmista sen voimaantulon jälkeen.

Konsultaation tuloksissa eniten kommentoiduksi kohteeksi nousi artikla 28 ja sen kansallinen täytäntöönpano. Se, että kyseisen artiklan myötä kansallisella valmistusluvalla tuotetut ATMP-valmisteet ovat lääkedirektiivin vaatimusten ulkopuolella, mahdollistaa kansallisia tulkintoja lainsäädännöstä. Tämä puolestaan on johtanut hyvin kirjaviin käytäntöihin. Joissakin jäsenvaltioissa kyseisellä luvalla saa valmistaa jopa samanlaisia valmisteita, joita on jo myyntiluvallisina EU:ssa suhteellisen laajassa mittakaavassa. Tämä on selvästi vaikeuttanut myyntiluvallisten valmisteiden pääsyä markkinoille.

Komissio julkaisi 1.4.2014 ATMP-asetusta koskevasta konsultaatiosta raportin, joka enteilee ATMP-lainsäädännön pikaista päivitystä ja erityisesti kansallisen tuotantoluvan yhteisten pelisääntöjen luomista. Raportin mukaan kansallista tuotantolupaa on kuitenkin pidetty tärkeänä mahdollisuutena viedä uusia innovaatioita perustutkimuksista eteenpäin, ja se tullee säilymään jossain muodossa myös lainsäädäntöuudistuksen jälkeen.

Paula Salmikangas

Paula Salmikangas

FT, dosentti
Tutkimusprofessori, Fimea