Julkaistu numerossa 3/2014
Teemat

Ryhtiä aikuisten rokotuksiin

[Lataa PDF]

Aikuisväestön rokotukset ovat jääneet liian vähälle huomiolle, vaikka niihin panostaminen olisi kustannustehokasta terveysvaikuttamista. Väestön ja myös terveydenhuollon ammattilaisten rokotustietämystä on lisättävä, ja yksilön rokotustietojen on oltava helposti käytettävissä. Rokotustarpeen arviointi kuuluu hyvään potilashoitoon.

On suurimmalta osin rokotustoiminnan ansiota, että lasten ja nuorten infektiosairastavuus ja kuolleisuus ovat sadan viime vuoden aikana vähentyneet kehittyneissä maissa. Myös Suomesta rokotusohjelmaan kuuluvat niin sanotut lastentaudit ovat käytännössä hävinneet 1990-luvun puolenvälin jälkeen. Kansallisen rokotusohjelman painopiste on ollut lasten infektiotautien vähentämisessä. Rokotusosaaminen ja rokotuksista huolehtiminen ovat pääosin lastenneuvoloiden ja lastenlääkärien vastuulla.

Väestön ikärakenne on kuitenkin muuttunut ikääntyneen väestön määrän kasvaessa. Myös infektioille alttiiden riskipotilaiden osuus väestössä kasvaa, kun monien sairauksien hoitomenetelmätkin altistavat potilaita infektioille. Ihmisten elintapoihin liittyvät tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja ylipaino lisäävät infektioriskejä. Elämme myös yhä kansainvälisemmässä maailmassa: Suomeen tulee ihmisiä muualta, ja suomalaiset matkustavat laajalti. Muuttuvassa toimintaympäristössä terveydenhuollon ammattilaisten on hallittava oikea rokotusten käyttö myös aikuisten terveyden edistämiseksi.

Muistetaan, otetaan puheeksi, osataan

Aikuis- ja riskiryhmissä rokotusten tehostaminen vähentää sairastavuutta ja kuolleisuutta ja säästää terveydenhuollon kustannuksia. Terveydenhuollon ammattilaisten rokotusosaaminen voi olla puutteellista, minkä vuoksi aikuisväestön rokottaminen ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Tiedon puute voi olla riski myös rokotusmyöntyvyydelle ja kansallisen rokotusohjelman toteutumiselle. Sen sijaan matkailuun liittyvät rokotukset ovat saaneet runsaasti huomioita osakseen. Tätä ovat edistäneet sekä matkanjärjestäjät että lääketeollisuuden toiminta.

Aikuisten rokottamiseen ei ole olemassa valmista ”rokotussapluunaa”. Tilanne poikkeaa siis täysin lasten vakiintuneista rokotuskäytännöistä. Terveydenhuollon ohjeistuksissakin aikuisten rokotukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Käytännössä rokotussuojasta huolehtiminen on jäänyt joko omalle tai lähiomaisten vastuulle.

Maallikoilla ei usein ole riittävästi tietoa siitä, mitä rokotuksia he ovat saaneet ja milloin ja minkälaista rokotesuojaa he kulloinkin tarvitsevat. Niinpä terveydenhuollon ammattilaisten merkitys tiedon jakajina korostuu. Lääkärin suositus jonkin rokotteen ottamisesta on käytännössä osoittautunut vaikuttavammaksi kuin suureen yleisöön kohdennetut kampanjat. Yksilöllisen rokotustarpeen arvioinnin tulisikin olla luonteva osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa.

Aikuisten rokotussuoja tulisi arvioida ainakin jäykkäkouristuksen, kausi-influenssan ja pneumokokkitautien osalta. Iäkkäillä kansalaisilla jäykkäkouristussuoja on usein huono ja tehosterokotteen tarve ilmeinen. Kausi-influenssa- ja pneumokokkirokotteesta hyötyvät erityisesti yli 65-vuotiaat ja perussairauksia sairastavat aikuiset. Myös tupakoijille näistä rokotteista on hyötyä. Tupakointihan on yksi merkittävimmistä pneumokokkitautien riskitekijöistä. Edellä mainittujen rokotteiden lisäksi tulee yksilöllisen arvion perusteella tarkistaa myös, onko henkilöllä riittävä rokotesuoja tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia sekä vesirokkoa vastaan.

"Väestön ikärakenne on kuitenkin muuttunut ikääntyneen väestön määrän kasvaessa."

Ohjeista apua

Riskiryhmärokotukset toteutuvat valitettavan huonosti. Tämä koskee myös kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvaa kausi-influenssarokotusta. On syytä muistaa, että perussairauksiin ja niiden lääkityksiin saattaa liittyä rokotusten osalta erityiskysymyksiä, esimerkiksi elävien rokotteiden käytön rajoitukset. Kiireisessä vastaanottotoiminnassa kaikki tämä pitäisi pystyä arvioimaan potilaskäynnin yhteydessä. Tätä haasteellista tehtävää on kehitetty pohjoisella erityisvastuualueella yhdessä Rovaniemen terveyskeskuksen kanssa.

Pohjois-Suomessa on tehty aikuisten rokotuksia koskevaa ohjeistusta parin vuoden ajan yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotusten ja immuunisuojan osaston kanssa. Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien infektioyksiköt ovat viimeistelleet ohjeet.

Työn tuloksena ovat syntyneet taulukkomuotoon laaditut ohjeet terveiden (taulukko 1) tai erilaisiin riskiryhmiin kuuluvien aikuisten rokotussuositusten tarkastamiseksi. Erityisryhmiin kuuluvat muun muassa diabetesta, munuaisten vajaatoimintaa, kroonisia sydän-, keuhko- tai maksasairauksia sairastavat, raskaana olevat, immunosuppressiivisia lääkkeitä käyttävät, tupakoijat, alkoholistit ja suonensisäisten huumeiden käyttäjät. Taulukkoja päivitetään tarpeen mukaan, ja ne ovat nähtävissä Lapin sairaanhoitopiirin internetsivuilla (www.lshp.fi).

Koulutuksen tärkeys

Pohjoisella erityisvastuualueella on tehostettu terveydenhuollon ammattilaisten rokotuskoulutusta. Koulutuksia on järjestetty niin vastaanotto- kuin osastotöissä olevalle henkilöstölle. Myös kansalaisille on jaettu tietoa rokotuksista tiedotusvälineissä. Keskeisenä tavoitteena on ollut parantaa kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvan kausi-influenssarokotuksen kattavuutta sekä riskiryhmiin kuuluvilla, ikääntyneillä ja heidän lähipiirissään että terveydenhuollon ammattilaisilla.

Kemin alueella kausi-influenssarokotteiden käyttö nousi noin 20 % ja Rovaniemen kaupungissa 28 % edelliseen kauteen verrattuna. Länsi-Pohjan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien henkilöstön kausi-influenssarokotuskattavuus parani 10 %-yksikköä edellisestä kaudesta.

Erityisen ilahduttavaa on lääkärien 80 %:n rokotuskattavuus näissä kolmessa sairaanhoitopiirissä. Tämä luku jopa ylittää Euroopan neuvoston vuonna 2009 asettaman 75 %:n vähimmäistavoitteen terveydenhuollon ammattilaisten kausi-influenssarokotuskattavuudelle. Valitettavasti hoitohenkilökunta on vielä kaukana tästä tavoitteesta.


 

Yhteenveto

Useita vuosia kestäneessä aikuisten rokotustoiminnan tehostamiseen tähtäävässä hankkeessa on ollut tarkoituksena luoda toimintamalli rokotusosaamisen juurruttamisesta terveydenhuollon eri tasoille. Hankkeella on pyritty lisäämään myös väestön tietoisuutta rokotusten merkityksestä. Tavoitteena on rokotteiden oikean käytön muotoutuminen luontevaksi osaksi aikuisten yksilöllistä infektioiden ennaltaehkäisyä.

Toiminta on merkittävää sekä työikäisten terveyden ja työkyvyn että terveen vanhenemisen kannalta. Se on myös taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi hollantilaisessa tutkimuksessa on todettu, että 1 euron panostus yli 50-vuotiaiden rokotuksiin tuotti 4 euron säästön yhteiskunnalle (www.ilcuk.org.uk).

Omasta hankkeesta saamiemme kokemusten perusteella toivomme laajempaa huomiota seuraaville tekijöille, joilla voidaan parantaa aikuisten rokotusten toteutumista ja samalla edistää aikuisten ja ikäihmisten terveyttä:

  1. Aikuisten rokotustoiminnan kehittämiseen tulee panostaa sekä kansallisessa että alueellisessa terveydenhuollon suunnittelussa.
  2. Yleisölle tulee tarjota oikeaa ja helposti saatavaa tietoa rokotuksista.
  3. Yksilön rokotustietojen tulisi olla henkilön itsensä ja häntä hoitavien tahojen helposti käytettävissä.
  4. Kansalaisten rokotteiden saatavuutta tulisi helpottaa. Kela-korvattavuutta tulisi harkita niille rokotteille, jotka eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan mutta joilla on merkitystä terveydenhuollon kokonaiskustannusten kannalta.
  5. Apteekkien mahdollisuuksia rokotusten käytännön toteuttamiseen tulisi selvittää.
  6. Internetistä on löydyttävä helposti sairaanhoitopiirikohtaisia tietoja rokotuskattavuudesta ja rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien esiintyvyydestä.
  7. Terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu koulutus lisää yleistä tietoisuutta rokotusten vaikuttavuudesta.
  8. Rokotustietojen tarkistus on osa laadukasta potilasvastaanottoa.
Markku Broas

Markku Broas

Infektioylilääkäri, Lapin sairaanhoitopiiri

Ulla Kaukoniemi

Ulla Kaukoniemi

Infektioylilääkäri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri

Hannu Syrjälä

Hannu Syrjälä

Dosentti
Osastonylilääkäri, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, infektioiden torjuntayksikkö