Julkaistu numerossa 3/2014
Teemat

Terveysturisti voi tuoda tullessaan kaikille mikrobilääkkeille vastustuskykyisen bakteerin

 [Lataa PDF]

Vuosittain tehdään jopa neljä miljoonaa terveysturismimatkaa, usein alemman elintason maahan. Jo matkaan liittyy riski kolonisoitua mikrobilääkkeille vastustuskykyisellä bakteerilla. Leikkaus- ja syöpähoitoihin liittyy aina infektion mahdollisuus. Terveysturisti voi sairastua vakavasti ongelmamikrobista ja siirtää sen suomalaiseen sairaalaan.

Vuonna 2010 luxemburgilainen 25-vuotias nainen sai ateenalaisessa sairaalassa kauneusleikkaukseen liittyvän infektion, minkä vuoksi hänet siirrettiin kotimaahansa jatkohoitoon. Infektioalueelta otetuissa näytteissä kasvoi kolmea eri karbapenemaasientsyymiä tuottavaa bakteeria, jotka olivat vastustuskykyisiä lähes kaikille mikrobilääkkeille (Bogaerts ym. 2011). Potilasta hoidettiin kosketuseristyksessä, eivätkä bakteerit levinneet muihin potilaisiin. Toisin on käynyt monta kertaa: karbapenemaasia tuottavat bakteerit ovat kulkeutuneet maasta ja sairaalasta toiseen sairaalasiirtojen mukana ja aiheuttaneet laajoja sairaalaepidemioita.

Terveysturismiin liittyvistä riskeistä ei kerrota

Terveysturismi eli matkustaminen toiseen maahan hoitoa saamaan on lisääntynyt. On arvioitu, että tässä tarkoituksessa tehdään vuosittain jopa neljä miljoonaa matkaa. Matkat suuntautuvat yhä enemmän kotimaata kehittymättömämpiin maihin nopean ja edullisen hoidon perässä.

Kosmeettisen kirurgian lisäksi käydään muun muassa hammas- ja tekoniveltoimenpiteissä, silmä- ja lihavuusleikkauksissa sekä lapsettomuushoidoissa. Jo vuonna 2007 arvioitiin, että 10 % elinsiirroista liittyi elinsiirtoturismiin (Chen ja Wilson 2013). Maailmanlaajuisesti tavallisimpia kohteita terveydenhoitoturismille ovat Thaimaa, Intia, Kiina, Lähi-itä ja Pakistan. Meiltä Suomesta matkoja tehdään myös Viroon ja muihin Baltian maihin.

Suomestakin järjestetään syövän diagnosointi- ja hoitomatkoja sekä kauneusleikkausmatkoja ainakin Intiaan ja Tallinnaan. Järjestävän firman verkkosivut muistuttavat lomaesitettä: majoittuminen luksushotellissa, sairaaloiden modernit, kiiltävät laitteet ja tv-tähtiä muistuttavat, hymyilevät hoitajat ja lääkärit houkuttelevat hoitoihin ja tutkimuksiin, joiden välillä voi rentoutua rantakahvilassa auringosta nauttien. Missään ei mainita ulkomailla annetun hoidon ja toimenpiteiden riskejä, puhumattakaan terveysturismiinkin liittyvästä ongelmamikrobien tarttumisen ja leviämisen vaarasta.

"Leikkaus- ja syöpähoitoihin liittyy aina infektion mahdollisuus."

Mikrobilääkkeet menettävät tehonsa

Jo pelkkään ulkomaanmatkaan liittyy riski kolonisoitua ongelmamikrobilla. Tämä riski suurenee merkittävästi, jos ulkomaanmatkalla joutuu sairaalahoitoon (Chen ja Wilson 2013). Aina sairaalaan joutumistaan ei voi valita, mutta ehdoin tahdoin ei sitä kannata tehdä.

Toistaiseksi yleisin ulkomailta tuliaisena saatu mikrobi on ESBL-entsyymiä tuottava enterobakteeri, useimmiten Escherichia coli tai Klebsiella. ESBL-entsyymi tekee bakteerin vastustuskykyiseksi useimmille enterobakteerien hoidossa yleisesti käytetyille mikrobilääkkeille, mutta karbapeneemiryhmän lääkkeet tehoavat onneksi vielä.

ESBL-enterobakteereita vielä pahempi, yleistyvä ongelma maailmalla on karbapenemaasia tuottavien gramnegatiivisten sauvabakteerien lisääntyminen ja leviäminen. Tällaisia bakteereita voivat olla enterobakteerit, kuten E. coli, Klebsiella ja nonfermentatiiviset gramnegatiiviset sauvat kuten Pseudomonas aeruginosa ja Acinetobacter baumannii. Yleisimmät bakteereista eristettävät karbapenemaasit ovat KPC, NDM, VIM, IMP ja OXA-48. Nämä bakteerit ovat usein resistenttejä kaikille käytössä oleville mikrobilääkkeille.

Tilanne on 2000-luvun lopulta lähtien pahentunut myös Euroopassa. Vuonna 2013 nämä karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvabakteerit olivat endeemisiä ainakin Italian ja Kreikan sairaaloissa. Niiden aiheuttamia sairaalaepidemioita on raportoitu käytännöllisesti katsoen kaikissa Euroopan maissa (European Centre for Disease Prevention and Control 2013). Thaimaassa ja Intiassa, jonne hoitomatkoja tehdään, tilanne on vielä huonompi (Chen ja Wilson 2013).

Maailman terveysjärjestö WHO totesi kuluvan vuoden huhtikuussa, että olemme maailmanlaajuisesti pian samassa tilanteessa kuin ennen mikrobilääkkeiden keksimistä: ihmiset kuolevat mitättömienkin bakteeri-infektioiden takia, koska ei ole olemassa tehokasta hoitoa.

Syöpä- ja leikkaushoitoihin liittyy aina infektion riski

Suomea kehittymättömämpien maiden sairaaloissa syöpä- ja leikkaushoitoihin liittyvän infektion riski on merkittävästi suurempi kuin kotimaassa. On myös todennäköisempää, että infektion aiheuttaja on ongelmamikrobi. Tällöin kotimaassa helposti hoidettavan infektion parantaminen saattaakin olla vaikeaa, jopa mahdotonta (Chen ja Wilson 2013). Mikrobilääkkeille vastustuskykyisten gramnegatiivisten sauvojen lisäksi ongelmia tuottavat resistentit grampositiiviset kokit, erityisesti MRSA (metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus) ja joskus myös resistentit enterokokit (VRE).

Terveysturismiin liittyvät, matkan jälkeen todetut komplikaatiot jäävät kotimaan veronmaksajien kustannettaviksi. Tekonivelinfektion hoito maksaa kymmeniä tuhansia euroja silloinkin, kun infektion aiheuttaja on tavallinen, mikrobilääkkeille herkkä bakteeri. Kustannukset ovat moninkertaiset, jos hoidetaan ongelmamikrobia, ja erityisen kalliiksi tilanne muuttuu, jos kyseinen mikrobi pääsee leviämään kotimaisessa sairaalassa. Siksi on tärkeää kysyä mahdollisesta ulkomaisesta sairaalahoidosta aina, kun potilaita otetaan hoitoon Suomessa.

Päätös ulkomaille hoitoon lähtemisestä on jokaisen oma. Olisi kuitenkin tärkeää, että lähtijälle kerrottaisiin hoitoon liittyvät riskit. Yksikään suomalainen infektiolääkäri ei suostuisi lähtemään ulkomaille halvemman tai nopeamman hoidon perään. Vaikeasti hoidettavan infektiokomplikaation riski on liian suuri.

Katariina Kainulainen

Katariina Kainulainen

Dosentti, infektiosairauksien erikoislääkäri, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri