Julkaistu numerossa 4/2011

Apteekkipalveluiden saatavuus on hyvä hintakilpailusta huolimatta

Apteekkipalveluiden saatavuus on hyvä hintakilpailusta huolimatta

Viitehintajärjestelmän aikaansaama lääkehintojen lasku on pienentänyt apteekkien lääkkeestä saamaa euromääräistä katetta. Fimea on selvittänyt apteekkien taloudellisen tilan kehittymistä. Apteekkitoiminta on edelleen pääsääntöisesti liiketaloudellisesti kannattavaa, eikä palveluiden saatavuus ole vaarantunut.

Vuonna 2009 käyttöön otettu viitehintajärjestelmä on merkittävästi lisännyt vaihtokelpoisten lääkevalmisteiden hintakilpailua. Tämän seurauksena lääkkeiden tukkuhinnat ovat laskeneet, jolloin apteekkien lääkkeistä saama euromääräinen kate on pienentynyt. Viitehintajärjestelmän käyttöönotto on ollut perusteltu poliittinen päätös ja sen tarkoituksena on hillitä lääkekorvausmenojen kasvua.

Viime vuosina viitehintajärjestelmän aiheuttamat muutokset apteekkien taloudellisessa tilanteessa ovat aiheuttaneet runsaasti keskustelua. Apteekit ovat olleet uuden tilanteen edessä, kun niiden tulot ovat alkaneet laskea ja toimitettavien lääkemääräysten määrä on jatkanut kasvuaan. Erityisesti pienien kaupunki- ja maaseutuapteekkien on arveltu kärsineen hintojen laskusta. Apteekkien taloudellisesta tilanteesta on kuitenkin hyvin vähän kattavaa näyttöön perustuvaa tietoa. Tällaista tietoa on mahdollista tuottaa tilinpäätösanalyysilla (Niskanen ja Niskanen 2003).

Fimea selvitti apteekkien taloudellista tilannetta

Fimea selvitti apteekkien taloudellisen tilan kehittymistä arvioidakseen maan kattavien apteekkipalveluiden saatavuutta. Selvitys tehtiin laatimalla apteekkien tilinpäätösanalyysi, joka perustuu apteekkien apteekkimaksun määräämistä varten lähettämiin taloustietoihin vuosilta 2008–2010. Selvityksessä kuvataan apteekkien yleistä kannattavuutta ja sen kehittymistä sekä eritellään heikosti kannattavien apteekkien ominaispiirteitä (Mäntylä ym. 2011).

Lääkemyynnin laskua korvattu yleisten kauppatavaroiden myynnillä

Vuonna 2010 apteekkien liikevaihto oli yhteensä noin 2 miljardia euroa, joka on 1,7 % vähemmän kuin vuonna 2008. Yleistä liikevaihdon laskua selittää parhaiten euromääräinen lääkemyynnin pienentyminen. Vuonna 2010 apteekkien yhteenlaskettu lääkemyynti oli 2,2 % pienempi kuin vuonna 2008. Eniten lääkemyynti on laskenut suurimmissa apteekeissa. Vastaavasti kaikkein pienimmissä apteekeissa lääkemyynti on kasvanut.

Lääkemyynnin tuottojen laskiessa apteekit ovat lisänneet yleisten kauppatavaroiden myyntiä keskimäärin 15 % vuoden 2008 alusta vuoden 2010 loppuun. Yleisten kauppatavaroiden myyntiä on esimerkiksi terveydenhoito-, hygienia-, kosmetiikka- ja luontaistuotteiden sekä elintarvikkeiksi luokiteltavien vitamiinien myynti.

Apteekkitoiminta edelleen liiketaloudellisesti kannattavaa

Apteekkien liikevaihdon lasku ja toiminnan kulujen kasvu suhteessa liikevaihtoon on laskenut apteekkien keskimääräistä liikevoittoa. Vuonna 2010 apteekkien keskimääräinen liikevoitto ennen veroja oli 243 000 euroa (vaihteluväli -670 000–1 834 000 euroa). Tämä on reilut 11 % vähemmän kuin vuonna 2008.

Aineiston perusteella apteekkitoiminta on edelleen pääsääntöisesti liiketaloudellisesti kannattavaa toimintaa. Käytetyn aineiston perusteella on kuitenkin vaikea antaa täysin todellista kuvaa apteekkien taloudellisesta tilanteesta, sillä erityisesti suurissa apteekeissa ei-lääkkeellinen myynti on siirretty yhä enemmän yhtiöiden kautta tapahtuvaksi myynniksi. Noin 14 %:lla apteekeista oli apteekin tiloissa toimiva muuta liiketoimintaa harjoittava yhtiö vuonna 2010.

Apteekkipalveluiden saatavuus ei ole heikentynyt viitehintajärjestelmän aikana

Apteekkien taloudellisen tilan selvityksessä pyrittiin tunnistamaan taloudellisesti heikosti kannattavia apteekkeja. Tämän vuoksi selvityksessä apteekin toiminnan liiketaloudellista mielekkyyttä kuvaavaksi kannattavuusrajaksi määriteltiin 84 000 euron vuotuinen liikevoitto ennen veroja.

Selvityksessä havaittiin, että suurella osalla heikosti kannattavista apteekeista oli keskimääräistä suuremmat toimitila-, palkka- ja muut liiketoiminnan kulut kuin vastaavan kokoisilla apteekeilla yleensä. Apteekeista 3 %:lla vaikuttaisi olevan pidemmän aikavälin kannattavuusongelmia. Heikosti kannattavien apteekkien lukumäärä vaikuttaisi nousseen ainakin tilapäisesti, mutta tämän perusteella ei voida vielä tehdä selkeää johtopäätöstä pitkän aikavälin kannattavuusongelmien lisääntymisestä.

Selvityksen perusteella ei voida osoittaa koko maan kattavan apteekkipalveluiden saatavuuden heikentymistä viitehintajärjestelmän aiheuttaman hintakilpailun vuoksi, koska apteekkitoiminta on edelleen pääsääntöisesti liiketaloudellisesti kannattavaa. Lisäksi heikosti kannattavaksi luokiteltuja apteekkeja on ollut jo ennen viitehintajärjestelmän käyttöönottoa. Ne sijaitsevat enimmäkseen kaupunkien keskustoissa ja niiden lähellä on vähintään yksi toinen apteekki.

Apteekkitalouden seurantaa kehitettävä

Pitkän aikavälin ilmiönä yrityksen liikevaihdon lasku tai sen pysyminen samana johtaa yhä suurempaan liikevoiton laskuun, koska liiketoimintaan liittyvät kustannukset yleensä nousevat. Vuosia jatkuva liikevaihdon kasvamattomuus saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa yrityksen näivettymiseen.

Apteekkipalveluiden koko maan kattavan saatavuuden turvaamisessa on tärkeää seurata jatkossa tarkasti apteekkitalouden kehittymistä, jotta voidaan tarvittaessa tehdä lääkejakeluverkoston toimintaedellytysten turvaamiseksi rakenteellisia uudistuksia. Näiden uudistusehdotusten vaikutusten selvittämiseksi tarvitaan tehokkaampia apteekkitalouden seurantaan liittyviä mekanismeja.

Antti Mäntylä Vesa Kiviniemi
FaT, MBA

Kehittämispäällikkö, Fimea
FL

Tilastotieteilijä, Fimea

Kirjallisuutta:

Mäntylä A, ym. Apteekkien tilinpäätösanalyysi vuosina 2008–2010. Fimea kehittää, arvioi ja informoi 2/2011.

Niskanen J ja Niskanen M. Tilinpäätösanalyysi, Edita, Helsinki 2003.