Julkaistu numerossa 4/2012

Lääkkeiden haittavaikutukset lapsilla

Lääkkeiden haittavaikutukset lapsilla

Fimean haittavaikutusrekisteriin saatiin 336 ilmoitusta lapsilla ilmenneistä haitoista vuosina 2007–2011. Useimmiten ilmoitettiin keskushermostostimulanttien ja immunosuppressanttien haitoista. Näissä ryhmissä on melko uusia lääkkeitä. Niiden turvallisuutta seurataan erityisen tarkkaan, mikä voi heijastua ilmoitusten määrään.

Fimeaan on tullut vuosina 2007–2011 yhteensä 336 ilmoitusta, jotka koskivat 0–15-vuotiailla lapsilla ilmenneitä haittavaikutuksia. Vuosittain ilmoituksia on saatu 57–77. Rokotteiden haitat on jätetty käsittelyn ulkopuolelle.



Rekisterin ilmoitusten perusteella ei voida päätellä tietyn haittavaikutuksen yleisyyttä saati vertailla eri lääkeaineiden turvallisuutta keskenään. Ilmoitusten lukumäärään vaikuttavat monet seikat, kuten lääkettä käyttävien määrä. Myös uusista lääkkeistä ja otsikoissa olleista lääkeaineista voidaan ilmoittaa muita lääkkeitä useammin.

Eniten ilmoituksia tuli 14-vuotiaista lapsista

Yhteenvetoon on otettu mukaan ne ilmoitukset, joissa mainitaan haittavaikutuksen saaneen lapsen ikä. Ikäryhmistä erottuu kolme huippua alle 1-vuotiaiden, 10-vuotiaiden ja 14-vuotiaiden kohdalla (kuvio 1).



Ikäjakauma poikkeaa vuosina 1973–2006 ilmoitettujen lasten haittojen ikäjakaumasta (Kalliokoski ym. 2007). Tuona ajanjaksona saatiin selvästi eniten ilmoituksia 1–2-vuotiaista lapsista.



Ilmoituksista 56 % koski poikia ja 42 % tyttöjä. Kuudessa ilmoituksessa ei ollut mainintaa lapsen sukupuolesta.

Kuvio 1. Lapsia koskevat haittavaikutusilmoitukset vuosina 2007–2011 jaoteltuna ikäryhmän ja sukupuolen mukaan.

Useimmiten ilmoitettiin psyykeen kohdistuneista haitoista

Ilmoituksissa oli mainittu yhteensä 829 haittavaikutusta, eli keskimäärin ilmoituksessa oli 2,5 haittavaikutusta. Useimmiten haittavaikutus kohdistui psyykeen (kuvio 2; 13 %). Tavallisimpia oireita olivat aggressiivisuus, näköharhat ja levottomuus.



Seuraavaksi eniten (12 %) ilmoitettiin ihoon kohdistuvia haittoja, kuten nokkosrokkoa, kutinaa ja ihottumia. Vuosien 1973–2006 haitoista 46 % kohdistui ihoon (Kalliokoski ym. 2007).



Yleisoireista ja paikallisreaktioista tavallisimpia olivat kuume sekä insuliinivalmisteisiin liittyvä injektiokohdan lipoatrofia. Hermoston oireista tavallisimmat olivat päänsärky ja huimaus, hengityselinoireista yskä ja hengenahdistus sekä ruoansulatuselimistön oireista pahoinvointi ja oksentelu.

Kuvio 2. Lapsilla vuosina 2007–2011 ilmenneet haittavaikutukset kohde-elinryhmittäin.

ADHD:n hoitoon käytettävistä lääkkeistä ilmoitettiin eniten

Epäiltyjä lääkevalmisteita oli 336 ilmoituksessa yhteensä 361 (taulukko 1), eli useimmiten kussakin ilmoituksessa oli vain yksi epäilty lääke. Ilmoituksia oli yhteensä 126 eri lääkeaineesta.



Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) hoitoon käytetyistä keskushermostoa stimuloivista lääkeaineista, metyylifenidaatista ja atomoksetiinista, oli yhteensä 56 ilmoitusta. Useimmiten ilmoitettiin erilaisista psyykkisistä oireista. Näitä olivat muun muassa aggressiivisuus, hyperaktiivisuus, levottomuus, näköharhat, hermostuneisuus ja masentuneisuus.



Metyylifenidaattia saaneilla lapsilla ilmeni myös erilaisia neurologisia oireita, kuten päänsärkyä, kouristeluita ja tuntohäiriöitä. Lisäksi ilmoitettiin kasvuhäiriöistä sekä QT-ajan pitenemisestä ja sydämen rytmihäiriöistä.

Taulukko 1. Lasten lääkehoitoon liittyvät haittavaikutusilmoitukset lääkeryhmittäin vuosina 2007–2011. Taulukossa on mainittu erikseen ne lääkeryhmät ja lääkeaineet, joista oli vähintään 5 ilmoitusta. Ilmoituksia oli 336 ja niissä epäiltyjä lääkevalmisteita yhteensä 361.

Bakteerilääkkeistä ilmoitettiin vähän

Immunosuppressanteista saatiin 60 ilmoitusta. Näistä suurin osa koski muun muassa lastenreuman ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoitoon käytettäviä biologisia lääkkeitä. Esimerkiksi infliksimabin haitoista tavallisimpia olivat erilaiset infuusioon liittyvät yliherkkyysoireet ja infektiot.



Psykoosilääkkeistä saatiin yhteensä 35 ilmoitusta, ja ne koskivat erilaisia sekalaisia haittoja. Epilepsialääkkeistä saatiin 30 ilmoitusta. Okskarbatsepiinin ja lamotrigiinin ilmoitukset koskivat useimmiten iho-oireita.



Systeemisistä bakteerilääkkeistä saatiin vain 13 ilmoitusta. Aiempina vuosina bakteerilääkkeet olivat selvästi ilmoitetuin lasten haittoja aiheuttanut lääkeryhmä (Kalliokoski ym. 2007).



Oseltamiviirin kahdeksasta haittavaikutusilmoituksesta viidessä kuvattiin jokin psyykeen tai hermostoon kohdistuva haitta, kuten näköharha, käytöshäiriö tai kouristelu. Montelukastin ilmoitetuimpia haittoja olivat iho-oireet ja psyyken oireet, kuten aggressiivisuus ja painajaisunet.



Kaikki allergeeniuutteiden ilmoitukset koskivat yliherkkyysoireita, vaikeimmillaan kyse oli anafylaksiasta. Gadoteerihapon oireita olivat muun muassa nokkosrokko, hengenahdistus, pahoinvointi ja oksentelu

Annikka Kalliokoski

LKT, kliinisen farmakologian erikoislääkäri

Ylilääkäri, Fimea

Kalliokoski A, ym. Haittavaikutukset lapsilla. TABU 2007; 15(4): 13–5.