Julkaistu numerossa 4/2013
Järkeä lääkehoitoon

Lääkeongelma voidaan tunnistaa terveyskioskilla

[Lataa PDF]

Terve Kuopio -kioski on perusterveydenhuollon matalan kynnyksen toimipiste. Kioskilla tehtävä lääkehoidon kartoitus ja siihen liittyvä lääkeneuvonta sekä elämäntapaohjeistus voi ennaltaehkäistä vakavien lääkeongelmien syntymisen.

Terve Kuopio -kioski on maksuton ja ilman ajanvarausta toimiva perusterveydenhuollon toimipiste, jossa painotetaan ennaltaehkäisevää asiakaslähtöistä toimintaa. Kioskista on mahdollista saada terveysneuvontaa, palveluohjausta, pienimuotoisia mittauksia ja toimintakykyarvioita. Tarvittaessa asiakas ohjataan jatkotoimiin.

Kioskin työntekijöitä ovat terveydenhoitaja, sairaanhoitaja sekä fysioterapeutti. Terve Kuopio -kioskissa on myös monialaista toimintaa kolmannen sektorin toimijoiden ja alueen oppilaitosten kanssa. Muun muassa farmasian opiskelijat pääsevät harjoittelemaan moniammatillista työskentelyä.

Suomessa ensimmäiset terveyskioskikokeilut aloitettiin Ylöjärvellä 2009 ja Lahdessa 2010. Terveyskioskitoimintaa on myös Helsingissä, Kotkassa, Orimattilassa ja Haminassa. Malli perustuu yhdysvaltalaiseen retail clinic -konseptiin, jossa hoitajatasoiset palvelut tuodaan lähelle asiakkaita, esimerkiksi kauppakeskuksiin.

Suomessa ensimmäisten terveyskioskien roolia perusterveydenhuollossa on tutkittu. Asiakkaat ovat olleet palveluihin tyytyväisiä, ja käyntitavoitteet ovat niissä ylittyneet. Arviolta 15 % asiakkaista olisi ilman kioskia ohjautunut lääkärin vastaanotolle. Kevyt organisaatiorakenne mahdollistaa joustavan toiminnan ja kustannustehokkaan palvelujen tuottamisen.

Farmaseuttinen osaaminen käyttöön

Tyypillinen terveyskioskin asiakas on ikäihminen, jonka käynnin syynä on terveydentilan arviointi, kuten verenpaineen mittaus. Lääkehoidolla on keskeinen rooli iäkkään potilaan hoidossa. Potilaan lääkitystiedot ovat usein kuitenkin puutteellisia, eri hoitopaikkojen tietojärjestelmiä ei pystytä hyödyntämään eikä kokonaislääkitys ole oikein kenenkään hallinnassa.

Farmaseuttista osaamista tarvitaan lääkehoitojen arvioinnissa, ja sitä kannattaisikin hyödyntää perusterveydenhuollon moniammatillisissa tiimeissä. Tämä vastaisi myös sosiaali- ja terveysministeriön Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelman asettamiin haasteisiin.

Toimenpideohjelman mukaan käyttöön tulisi ottaa uusia moniammatillisia toimintamalleja, kuten matalan kynnyksen toimipisteitä ja lääkealan osaajien ottamista mukaan potilaan lääkehoidon järjestämiseen. Tätä voisi toteuttaa esimerkiksi palvelumallilla, jossa terveyskeskus tilaa lääkehoidon arviointipalvelua avoapteekeilta, joissa työskentelee erityispätevyyden omaavia farmasian asiantuntijoita. Toimenpideohjelma korostaa myös ehkäisevän työn ja terveyden edistämisen merkitystä.

Potilasesimerkki

Potilasesimerkkimme valaisee, kuinka lääkehoidon kartoittamisen perusteella tehdyt pienetkin muutokset ja yksikertaiset ohjeet voivat merkittävästi kohentaa potilaan terveydentilaa. 86-vuotias rouva tuli Terve Kuopio -kioskille mittauttamaan verenpainettaan. Hänellä oli verenpainetauti, toistuvia virtsatieinfektioita, rytmihäiriöitä satunnaisesti ja nyt uutena vaivana yli kuukauden kestänyt päänsärky.

Hyvinvointikioskille tullessaan rouva oli uupunut ja huonovointinen mutta muuten hyvin ajassa mukana ja terävä. Käytössään hänellä oli verenpaine- ja sydänlääkkeitä sekä estrogeenipaikallisvalmiste limakalvoille, yhteensä kahdeksan lääkettä.

Korkeiden verenpainearvojen (180/88) vuoksi sairaanhoitaja tarkisti potilastietojärjestelmästä asiakkaan aiemmat mittaustulokset sekä käytössä olevat lääkkeet. Verenpaineessa oli ollut heittelyä, joten sairaanhoitaja pyysi farmaseuttia (kioskilla harjoittelemassa ollut proviisoriopiskelija) arvioimaan rouvan lääkkeiden käyttöä.

Asiakasta haastateltiin lääkityksen kartoitukseen kehitetyn lomakkeen avulla. Haastattelussa ilmeni, että rouva oli hyvin lääkevastainen eikä käyttänyt hänelle määrättyjä lääkkeitä ohjeiden mukaan. Esimerkiksi verenpainelääkettä hän käytti vähemmän kuin omalääkäri oli määrännyt, ja limakalvojen paikallishoitoon käytettävä lääke oli käytössä vain silloin tällöin. Lisäksi hän oli lopettanut yhden sydänlääkkeen omatoimisesti. Ilmeni myös, että omalääkärin sijainen oli määrännyt hänelle univaikeuksiin ja tuskastuneeseen oloon diatsepaamia, josta oli aiheutunut aamuun kestävää tokkuraisuutta.

Asiakasta neuvottiin käyttämään lääkkeitä hänelle määrätyn annosohjeen mukaisesti, ja hänelle kerrottiin diatsepaamin sopimattomuudesta iäkkäälle henkilölle. Häntä kehotettiin myös karsimaan kesällä ruokavalioon tulleita suolaisia välipaloja (silliä, suolakurkkua), joita hän oli alkanut syödä huonoon oloon.

Asiakasta pyydettiin kontrollikäynnille 2 viikon kuluttua. Potilastietojärjestelmään kirjattiin verenpainearvot sekä maininta keskustelusta farmaseutin kanssa.

Asiakkaan tullessa kontrolliin verenpainearvot (148/80) olivat laskeneet ja vointi oli selkeästi parantunut. Rouva oli jättänyt pois suolaiset välipalat ja käyttänyt lääkkeitä annosohjeen mukaisesti. Hän oli nukkunut hyvin, päänsärky oli poissa ja limakalvojen paikallishoidon säännöllinen käyttö tuntui auttaneen.

Rouva oli enemmän kuin kiitollinen saamistaan ohjeista ja terveydentilan seurannasta. Hän oli myös tyytyväinen siihen, että näin pienillä muutoksilla hänen vointinsa koheni eikä lääkärissä käyntiä tarvittu.

Kirsti Laitinen

Kirsti Laitinen

FaT
Yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos

Mari Ronkainen

Mari Ronkainen

Farmaseutti
Proviisoriopiskelija, Itä-Suomen yliopiston apteekki

Mari Tuuli Korhonen

Mari Tuuli Korhonen

Sairaanhoitaja
Terve Kuopio -kioski, Kuopion kaupunki

Anja Paasisalo

Anja Paasisalo

Terveydenhoitaja
Terve Kuopio -kioski, Kuopion kaupunki