Julkaistu numerossa 4/2013
Lääkkeiden haittavaikutukset

Laskimotukos on yhdistelmäehkäisytablettien harvinainen haitta

 

[Lataa PDF]

Laskimotukos voi liittyä harvinaisena haittana kaikkien yhdistelmäehkäisytablettien käyttöön. Tärkeintä on varmistaa, että ehkäisyä tarvitsevalla naisella ei ole yhdistelmätableteille vasta-aiheita. Yhdistelmätablettien käyttäjälle on kerrottava laskimotukoksen oireista, jotta hän osaa tarvittaessa hakeutua välittömästi hoitoon.

Laskimotukos on kaikkien yhdistelmäehkäisytablettien harvinainen haittavaikutus. Riski näyttää vaihtelevan ehkäisytablettien progestiinikomponentin mukaan. Niin sanottuihin kolmannen ja neljännen polven valmisteisiin liittyy hieman suurempi laskimotukosriski kuin levonorgestreelia sisältäviin toisen polven valmisteisiin.

Euroopan lääkeviraston lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (Pharmacovigilance Risk Assessment Committee, PRAC) on äskettäin päättyneessä arviossaan todennut, että veritulppariskistä ja sen oireista tulee tiedottaa paremmin sekä valmisteen käyttäjiä että määrääjiä.

Yhdistelmäehkäisytablettien käyttö Suomessa

Yhdistelmäehkäisytabletit sisältävät estrogeenia ja progestiini- eli keltarauhashormonijohdoksia. Valmisteet jaotellaan progestiinin mukaan 1970-luvulla käyttöön tulleisiin toisen polven valmisteisiin, 1980-luvulla käyttöön tulleisiin kolmannen polven valmisteisiin ja 2000-luvulla käyttöön tulleisiin neljännen polven valmisteisiin (taulukko 1). Yhdistelmäehkäisytablettien estrogeenina on tavallisimmin etinyyliestradioli 20 tai 30 µg:n annoksella.

Taulukossa 1 ei ole mukana etinyyliestradiolia ja syproteroniasetaattia sisältäviä yhdistelmävalmisteita, koska näiltä on EU:ssa hiljattain poistettu käyttötarkoituksista raskauden ehkäisy. Valmisteiden käyttöaiheena on keskivaikean ja vaikean androgeeniherkkyyteen liittyvän aknen tai hirsutismin (liikakarvaisuuden) hoito. Valmisteyhteenvedossa kuitenkin mainitaan, että lääke toimii myös ehkäisyvalmisteena eikä sitä pidä käyttää yhdessä muiden hormonaalisten ehkäisymenetelmien kanssa.

Yhdistelmäehkäisytablettien käyttö on vähentynyt Suomessa 2000-luvulla (kuvio 1). Tukkumyyntitilastojen mukaan vuonna 2000 niitä käytti lähes 260 000 naista, kun taas vuonna 2012 käyttäjiä oli noin 208 000. Vanhempien toisen ja kolmannen polven ehkäisytablettien käyttö on vähentynyt, kun taas neljänteen polveen kuuluvien valmisteiden käyttö on lisääntynyt. Pelkkää progestiinia sisältävien niin sanottujen minipillereiden käyttö on nelinkertaistunut 2000-luvulla: vuonna 2000 niitä käytti alle 10 000 naista, ja vuonna 2012 käyttäjiä oli yli 40 000.

Suomessa käytössä olevat yhdistelmäehkäisytabletit.

Ehkäisytablettien kulutus vuosina 2000–2012.

Yhdistelmäehkäisytabletit ja laskimotukoksen riski

Syvä laskimotukos sijaitsee tavallisimmin alaraajassa, mutta se voi esiintyä myös esimerkiksi yläraajassa tai aivojen laskimoissa. Laskimotukoksen vaarallisin seuraus on keuhkoembolia eli keuhkoveritulppa. Laskimotromboemboliaan liittyvä kuolleisuus on 1–2 %. Laskimotukoksen riskitekijöitä on lueteltu taulukossa 2.

Alaraajan laskimotukoksen oireita voivat olla toispuoleinen pohkeen turvotus, särky ja kävelykipu. Oireet ja niiden voimakkuus vaihtelevat, ja joskus tukos voi olla salakavalasti täysin oireeton. Keuhkoembolian oireet voivat alkaa lievinä tai hyvin äkkinäisinä riippuen keuhkovaltimossa olevan hyytymän koosta. Yleisimpiä oireita ovat hengenahdistus, rintakipu ja yskä.

Väestötutkimusten perusteella arvioidaan yhdistelmäehkäisyä käyttämättömien naisten saavan 1–3 laskimotukosta 10 000:ta naisvuotta kohti (kuvio 2). Yhdistelmäehkäisytabletit lisäävät riskin 3–4-kertaiseksi. Toisen polven yhdistelmäehkäisytabletteja käyttävien laskimotukosriski on 5–7 tapausta 10 000:ta naisvuotta kohden. Kolmannen ja neljännen polven yhdistelmäehkäisytableteilla riski on hieman suurempi eli 9–12 tapausta 10 000:ta naisvuotta kohden.

Markkinoilla on yhdistelmätablettien lisäksi myös muita yhdistelmäehkäisyvalmisteita, kuten etinyyliestradiolia ja norelgestromiinia sisältävä ehkäisylaastari (Evra) sekä etinyyliestradiolia ja etonogestreeliä sisältävä ehkäisyrengas (Nuvaring). Näille on laskimotukoksen riskiksi arvioitu 6–12 tapausta 10 000:ta naisvuotta kohden.

Laskimotukoksen riski on suurimmillaan yhdistelmäehkäisyvalmisteen ensimmäisen käyttövuoden aikana. Riski näyttäisi olevan suurentunut myös silloin, kun valmisteen käyttö aloitetaan uudelleen vähintään kuukauden mittaisen tauon jälkeen.

Raskauteen ja lapsivuodeaikaan liittyy huomattavasti suurempi laskimotukosriski kuin yhdistelmäehkäisytablettien käyttöön (kuvio 2). Raskauden aikana laskimotukoksia esiintyy 10–30 tapausta ja lapsivuodeaikana 50–100 tapausta 10 000:ta naisvuotta kohden.

Pelkkää progestiinia sisältävien ehkäisyvalmisteiden (ns. minipillerit, hormonikierukka, ihonalaiset implantaatit) käyttöön ei ole osoitettu liittyvän suurentunutta laskimotukosriskiä (Mantha ym. 2012).

Laskimo- ja valtimotromboosin riskitekijöitä.

Laskimotukosten (venous thromboembolism, VTE) esiintyvyys 10 000:ta naisvuotta kohden.

Laskimotukokset haittavaikutustietokannassa

Taulukossa 3 on esitetty Suomessa käytössä olevista yhdistelmäehkäisytableteista ilmoitetut laskimotromboemboliset haitat. Yhteensä ilmoituksia kuolemantapauksista on tullut 40 vuoden aikana 17. Näistä neljä ei näy taulukossa, koska yksi tapaus on jo markkinoilta poistuneesta valmisteesta ja kolme tapausta etinyyliestradiolia ja syproteroniasetaattia sisältävästä valmisteesta, jonka käyttötarkoituksena ei enää ole raskauden ehkäisy. Kun kuolemantapausten kokonaislukumäärä suhteutetaan yhdistelmäehkäisytabletteja käyttäneisiin, saadaan raportointitiheydeksi 2,6 tapausta miljoonaa naisvuotta kohden.

Haittavaikutustietokannan ilmoitusten perusteella ei voi tehdä päätelmiä laskimotukosten yleisyydestä eri valmisteiden käyttäjillä. Uusien valmisteiden haittavaikutusten ilmoittaminen saattaa olla kattavampaa kuin vanhempien samaan ryhmään kuuluvien valmisteiden. Myös käytetyimmistä lääkkeistä tulee enemmän ilmoituksia kuin vähän käytetyistä.

Markkinoilla olevia yhdistelmäehkäisyvalmisteita koskevat laskimotukokset Fimean haittavaikutusrekisterissä vuosina 1973–2013 (tilanne 12.11.2013).

Yhdistelmäehkäisytabletit ja valtimotromboosiriski

Väestötutkimusten mukaan yhdistelmäehkäisytablettien käyttöön liittyy myös hieman suurentunut valtimotromboosin (sydäninfarkti, aivoinfarkti) vaara. Tanskalaisessa suuressa kohorttitutkimuksessa hormonaalista ehkäisyä käyttävillä naisilla oli noin 1,5–2 kertaa suurempi riski verrattuna naisiin, jotka eivät käyttäneet tällaista ehkäisyä. Hormonaalista ehkäisyä käyttävillä aivoinfarktin esiintyvyys oli 2,1 tapausta 10 000:ta naisvuotta kohden ja sydäninfarktin esiintyvyys 1 tapaus 10 000:ta naisvuotta kohden (Lidegaard ym. 2012). Valtimotukosriskin suhteen ei ole kyetty osoittamaan eroja eri yhdistelmäehkäisytablettien välillä.

Valtimotromboosin riskiin vaikuttavat monet eri tekijät (taulukko 2). Esimerkiksi tupakointi lisää sydäninfarktiriskiä huomattavasti enemmän kuin yhdistelmäehkäisy. Jos riskitekijöitä on enemmän kuin yksi, riskin kasvu voi olla suurempi kuin yksittäisten riskitekijöiden summa.

Suomessa on ilmoitettu 1970-luvulla kaksi sydäninfarktia etinyyliestradiolia ja lynestrenolia sisältävien ehkäisytablettien käyttäjillä. Nämä valmisteet eivät ole enää Suomessa markkinoilla. Lisäksi haittavaikutusrekisteriin on tullut 40 vuoden aikana yhteensä 19 ilmoitusta aivoinfarktista eri ehkäisyvalmisteita käyttävillä naisilla.

"Laskimotukoksen riski on suurimmillaan yhdistelmäehkäisyvalmisteen ensimmäisen käyttövuoden aikana."

Yhdistelmäehkäisytablettien terveysedut

Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden huolellinen käyttö mahdollistaa luotettavan raskauden ehkäisyn. Tämän lisäksi kuukautiskierto on usein säännöllisempi, kuukautiset ovat vähemmän kivuliaat ja vuoto on vähäisempää, jolloin raudanpuuteanemian esiintyminen vähenee. Yhdistelmäehkäisytablettien avulla kuukautisia voidaan tarvittaessa myös siirtää.

Akne saattaa lievittyä yhdistelmäehkäisytableteilla. Toisaalta akne on mainittu mahdollisena haittavaikutuksena kaikkien valmisteiden tuoteinformaatiossa.

Sisäsynnyttimien tulehdusten ja munasarjakystojen esiintyvyys vähenee yhdistelmäehkäisytablettien käyttäjillä, ja myös endometrioosin eteneminen estyy. Pitkäaikaisen yhdistelmäehkäisyn on todettu suojaavan kohtu- ja munasarjasyövältä (Hannaford ym. 2007).

Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden turvallisuusarvio Euroopassa

PRAC totesi, että yhdistelmäehkäisyvalmisteiden hyödyt ovat mahdollisia riskejä suuremmat. Veritulppariskistä ja sen oireista tulee kuitenkin tiedottaa paremmin sekä valmisteiden käyttäjiä että määrääjiä.

Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden tuotetiedot (valmisteyhteenveto ja pakkausselosteet) tullaan päivittämään. Erityisesti niissä aiotaan painottaa veritulppariskin arviointia sopivimman valmisteen valitsemisessa. Myös mahdollisten veritulppaan liittyvien oireiden pikaista tunnistamista tähdennetään. Lisäksi edellytetään lisätutkimuksia uusimmista valmisteista, joiden veritulppariskistä on vielä varsin vähän tietoa. Tällaisia ovat muun muassa dienogestia ja nomegestrolia sisältävät valmisteet.

PRAC suosittelee, että ehkäisyvalmisteiden käyttöä ei keskeytetä omatoimisesti, jos niiden käytössä ei ole ollut ongelmia. Jos ehkäisypillerin käyttäjä on huolissaan omasta veritulppariskistään tai epäilee, että riskitekijöissä on tapahtunut muutos, hänen tulee ottaa yhteyttä ehkäisyvalmisteen määrääjään.

Marja-Leena Nurminen

Marja-Leena Nurminen

LT, dosentti
Ylilääkäri, Fimea