Julkaistu numerossa 2/2015
Teemat

Lääkeaineita poistuu jatkuvasti markkinoilta haittavaikutusten vuoksi

[Lataa PDF]

Vuosittain poistetaan käytöstä keskimäärin 1–2 lääkeainetta vakavien haittavaikutusten vuoksi. Tavallisimmin syynä ovat olleet sydämeen tai verenkiertoelimistöön kohdistuvat haitat sekä maksatoksisuus. Useimmiten kyseessä on ollut suhteellisen uusi lääkeaine, mutta myös vanhoja lääkkeitä on poistettu markkinoilta turvallisuusongelmien vuoksi.

Suomessa on 2000-luvulla vedetty haittavaikutusten vuoksi 23 lääkeainetta pois markkinoilta (taulukko 1). Noin puolessa tapauksista lääke oli ehtinyt olla markkinoilla vain muutaman vuoden, mutta useissa tapauksissa lääke on vedetty pois käytöstä jopa yli 40 vuoden kuluttua myyntiluvan myöntämisestä.

Lääkkeen markkinoilta poistumiseen liittyvät ratkaisut tehdään nykyisin EU:n tasolla sen perusteella, mitä eri jäsenmaiden lääkevirastojen edustajat yhdessä päättävät. Tämän toimintatavan hyötynä on se, että turvallisuusongelmat arvioidaan suurella asiantuntijajoukolla. Euroopan lääkevirastossa (European Medicines Agency, EMA) on jatkuvasti meneillään käyttöön jo hyväksyttyjen lääkkeiden turvallisuuden uudelleenarviointeja.

Miksi myyntiluvallisia lääkkeitä joudutaan poistamaan käytöstä?

Uuden lääkkeen tullessa käyttöön tieto mahdollisista haittavaikutuksista on vielä suhteellisen rajallista. Myyntiluvan myöntämistä edeltävissä kliinisissä lääketutkimuksissa on laajimmillaankin mukana vain tuhansia potilaita, joten harvinaisia haittoja ei välttämättä huomata. Kliinisissä tutkimuksissa mukana olevat potilaat ovat valikoituja, ja olosuhteet ovat paljon kontrolloidumpia kuin todellisessa arkielämän hoitotilanteessa.

Vasta kun lääkettä käytetään suurille potilasmäärille, saadaan tarkennettua kuvaa lääkkeen ominaisuuksista. Myös muihin samanaikaisiin sairauksiin ja lääkehoitoihin liittyvät ongelmat paljastuvat usein vasta myyntiluvan myöntämisen jälkeen. Tämän vuoksi on tärkeää kerätä jatkuvasti tietoa lääkkeen haitta- ja yhteisvaikutuksista esimerkiksi haittavaikutusilmoitusten avulla sekä myyntiluvan myöntämisen jälkeen tehtävillä turvallisuustutkimuksilla ja riskienhallintaohjelmilla.

Lääkeaineet, jotka ovat 2000-luvulla poistuneet Suomen markkinoilta haittavaikutusten vuoksi.

Tavallisimmin päivitetään lääkkeen tuotetietoja

Tavallisimmin uudet odottamattomat haittahavainnot johtavat muutoksiin lääkkeiden tuoteinformaatiossa (valmisteyhteenveto, pakkausseloste), joskus myös erilaisiin rajoituksiin lääkkeen käytössä. Ääritapauksissa lääke joudutaan potilasturvallisuuden varmistamiseksi vetämään pois markkinoilta.

Ennen poisvetoa lääkkeen käyttöä rajattiin ja haittavaikutuksista tiedotettiin muun muassa rimonabantin, sibutramiinin, nimesulidin, sisapridin ja rosiglitatsonin kohdalla. Näissä tapauksissa se ei kuitenkaan ollut erityisen tehokas tapa estää vakavien haittojen ilmaantumista.

Poisvedon syynä useimmiten sydämeen ja verenkiertoelimistöön kohdistuvat haitat

QT-ajan piteneminen ja siihen liittyvät vakavat rytmihäiriöt olivat syynä mahan tyhjenemistä nopeuttavan sisapridin, psykoosilääke tioridatsiinin ja ärsytysyskän hoitoon tarkoitetun klobutinolin poisvetoon. Koksibien ryhmään kuuluvista tulehduskipulääkkeistä rofekoksibi ja valdekoksibi sekä laihdutuslääke sibutramiini vedettiin markkinoilta lisääntyneen sydän- ja aivoinfarktiriskin vuoksi.

Myös diabeteslääke rosiglitatsoni poistettiin markkinoilta iskeemisten sydänsairauksien lisääntyneen riskin vuoksi. Verisuonten spasmit (ergotismi) olivat osasyynä torajyväalkaloidien ryhmään kuuluvien dihydroergotamiinin ja dihydroergotoksiinin poistumiseen markkinoilta.

Maksatoksisuus on ollut syynä seitsemän lääkeaineen poisvetoon. Näitä ovat tulehduskipulääke nimesulidi, masennuslääke nefatsodoni, koksibeihin kuuluva lumirakoksibi, veren hyytymistä estävä melagatraani ja sen aihiolääke ksimelagatraani, kohonneen keuhkovaltimopaineen hoitoon tarkoitettu sitaksentaani ja suun kautta käytettävä sienilääke ketokonatsoli.

Haitallinen yhteisvaikutus on ollut osallisena kahden lääkeaineen poistumiseen markkinoilta. Kolesterolilääke serivastatiini poistettiin käytöstä siihen liittyneiden rabdomyolyysitapausten vuoksi. Voimakkaasti CYP2C8-entsyymiä estävän gemfibrotsiilin yhdistäminen serivastatiinihoitoon suurensi rabdomyolyysin vaaraa. Vakavien rytmihäiriöiden riski taas lisääntyi sisapridilla, kun sitä käytettiin samanaikaisesti CYP3A4-estäjien tai QT-aikaa pidentävien lääkkeiden kanssa.

Vanhakin lääke voi yllättää

Lääkkeen poistumiseen saattaa vaikuttaa lääkevalikoiman täydentyminen. Esimerkiksi tioridatsiini ehti olla markkinoilla 40 vuotta ennen poisvetoa. Sinä aikana käyttöön tuli teholtaan tioridatsiiniin rinnastettavia lääkkeitä, joiden turvallisuusprofiili oli suotuisampi.

Tioridatsiinin lisäksi poisvedettyjen lääkkeiden joukossa on myös useita muita jo vuosikymmeniä markkinoilla olleita lääkkeitä, kuten klobutinoli, karisoprodoli, dekstropropoksifeeni, meprobamaatti, dihydroergotamiini ja dihydroergotoksiini. Tehokas turvallisuusseuranta onkin tärkeää koko lääkkeen elinkaaren ajan.

Kaikista lääkkeen aiheuttamiksi epäillyistä haitallisista vaikutuksista tai yhteisvaikutuksista kannattaa tehdä ilmoitus Fimealle, vaikka syy-yhteys epäiltyyn lääkkeeseen ei olisikaan varma.

Marja-Leena Nurminen

Marja-Leena Nurminen

LT, dosentti
Ylilääkäri, Fimea