Julkaistu numerossa 4/2015
Lääkehoitojen arviointi

Lääkitystiedon ajantasaisuus luo pohjan sujuvalle ja turvalliselle lääkehoidolle

©iStock/kokouu
©iStock/kokouu

Ajantasaisen lääkitystiedon puuttuminen on yksi terveydenhuollon ja potilasturvallisuuden keskeisimpiä ongelmia. Lääkehoidon päivänä 17.3.2016 pyritään herättelemään niin terveydenhuollon ammattilaisia kuin lääkkeiden käyttäjiäkin ajantasaisen lääkitystiedon tärkeyteen. Vain lääkkeen käyttäjä itse tietää, mitkä lääkkeet todellisuudessa ovat käytössä.

Lääkityslista on ajantasainen listaus käytössä olevista lääkkeistä. Siinä kuvataan myös kunkin lääkkeen käyttötarkoitus ja annos. Lista voi olla paperilla tai sähköisesti ylläpidetty, esimerkiksi sairaalan tai terveyskeskuksen potilastietojärjestelmästä tai apteekin tietojärjestelmästä tulostettu lista tai vaikkapa potilaan kotona paperille kirjaama listaus. Reseptilääkkeiden lisäksi lääkityslistaan kirjataan käytössä olevat itsehoitolääkkeet, ravintolisät ja rohdokset. Listan lisäksi jokaisella säännöllistä lääkehoitoa saavalla potilaalla olisi hyvä olla kirjallinen lääkehoitosuunnitelma, jossa on määritelty hoidon tavoitteet, hoidon toteutus ja seuranta.

Keskeiset haasteet ajantasaisen lääkityslistan ylläpidossa ovat tietojärjestelmien yhteensopimattomuus ja se, että kaikki valmisteet eivät niihin rekisteröidy. Sairaalasta tai terveyskeskuksesta tulostettu lääkityslista sisältää vain ne lääkkeet, jotka ovat kyseisen hoitopaikan tiedossa. Reseptikeskuksesta saadaan yhteenveto potilaalle sähköisellä reseptillä määrätyistä lääkkeistä sekä nähdään, onko lääkkeitä toimitettu apteekista. Kaikki näistä lääkkeistä eivät kuitenkaan välttämättä ole käytössä.

Tietojärjestelmistä tulostetut lääkityslistat eivät myöskään sisällä tietoa käytetyistä itsehoitovalmisteista tai ravintolisistä, joilla voi olla yhteisvaikutuksia muiden käytössä olevien lääkkeiden kanssa tai jotka voivat muuten vaikuttaa hoidon onnistumiseen. Keskeinen henkilö ajantasaisen lääkityslistan ylläpidossa on siis lääkkeen käyttäjä itse – vain hän tietää, mitkä lääkkeet todellisuudessa ovat käytössä.

Tutkimus paljastaa puutteet lääkityslistojen ajantasaisuudessa

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) tehdyt pilottitutkimukset paljastivat merkittäviä eroja potilaan kotilääkityksen ja sen välillä, mitä sairaalan tietojärjestelmään oli merkitty kotilääkitykseksi. Tehostetun lääkitysselvityksen tulos oli, että päivystykseen, akuuttiosastolle ja sydänosastolle hoitoon tulleiden potilaiden (n = 126) kotilääkitys oli asianmukaisesti merkitty 10 %:lla. Epätarkkuus voi johtaa siihen, että potilas saa esimerkiksi väärät verenpainelääkkeet ja kilpirauhasen vajaatoimintaan lääke jää kokonaan saamatta (taulukko 1).

Tarkemman tiedon saamiseksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ja KYSin päivystyksissä on tehty toistaiseksi julkaisematon tutkimus, jossa farmaseutti ja proviisori selvittivät haastattelulomakkeen avulla 150 iäkkään, omatoimisesti tai omaishoitajan kanssa kotona asuvan, vähintään kuutta lääkettä käyttävän päivystyspotilaan kotilääkitystä. Tulosten perusteella lähes kaikkien (99 %) tutkimukseen otettujen potilaiden tulovaiheen lääkitystiedoissa oli virheitä. Säännöllisiä lääkkeitä puuttui noin 70 %:lta, tarvittaessa käytettäviä lääkkeitä puuttui yli 90 %:lta ja ylimääräisiä lääkkeitä oli kirjattu noin 40 %:lle potilaista.

Tutkimusta tehdessä ja käytännössä havaittuja ongelmia

Koska erikoissairaanhoidossa ei automaattisesti saada tietoa muualla terveydenhuollossa määrätyistä lääkkeistä, tulovaiheen kotilääkitystietoihin kirjataan usein viimeisimmän erikoissairaanhoidon käynnin lääkkeitä. Näin tehdään siitä huolimatta, että viime käynnistä saattaa olla kulunut pitkä aika ja lääkityksiä on todennäköisesti sittemmin muutettu esimerkiksi perusterveydenhuollossa.

Tiedonkulku voi katketa myös toiseen suuntaan. Tieto lääkitysmuutoksista ja suunnitelluista muutoksista ei välttämättä kulje erikoissairaanhoidosta jatkohoitopaikkaan. Nykyään Reseptikeskuksesta on kuitenkin mahdollista selvittää kaikki potilaalle sähköisesti määrätyt reseptilääkkeet.

Voi myös käydä niin, että itsehoitolääkkeiden, rohdosvalmisteiden ja ravintolisien käytön selvittämistä ja kirjaamista potilaan lääkityslistaan ei välttämättä nähdä sairaaloissa tarpeelliseksi. Lisäksi kotilääkityksen selvittämisen ja kirjaamisen vastuut ovat usein epäselviä: hoitajien mielestä selvitys kuuluu lääkäreille ja lääkäreiden mielestä hoitajille.

Keskeistä on tarkistaa lääkityslistan ajantasaisuus, kun potilas tulee hoitoon ja kotiutuu tai siirtyy
jatkohoitopaikkaan.

Keinoja lääkitystietojen ajantasaistamiseksi

Nykytilanteen parantamiseksi tarvitaan valtakunnallinen, standardisoitu, terveydenhuollon tietojärjestelmiin yhteensopiva lääkitysosio, joka mahdollistaisi nopean ja tarkan tiedon siirron eri toimijoiden välillä. Se vähentäisi päällekkäistä työtä, lisäisi potilasturvallisuutta ja parantaisi hoidon onnistumista. Kanta-palveluihin tulevaa valtakunnallista lääkityslistaa odotellessa voidaan lääkitystietojen oikeellisuutta parantaa. Keskeistä on tarkistaa lääkityslistan ajantasaisuus, kun potilas tulee hoitoon ja kotiutuu tai siirtyy jatkohoitopaikkaan.

Ajantasaisen lääkitystiedon siirtymistä eri hoitopaikkojen välillä pitää edistää. Tavoitteena tulisi olla, että jokainen potilas saa mukaansa päivitetyn lääkityslistan ja lääkehoitosuunnitelman ja että jatkohoitopaikka saa oikea-aikaisesti riittävästi tietoa. Lisäksi tulee varmistaa, että merkinnät potilastietojärjestelmissä vastaavat todellisuutta.

Tavoitteisiin pääsy edellyttää kaikkien potilaan lääkehoitoon osallistuvien terveydenhuollon ammattilaisten sekä potilaiden tai heidän omaistensa kiinnostusta, tarkkuutta ja vastuunottoa lääkityslistan oikeellisuudesta lääkehoitoketjun eri vaiheissa. HUSin ja KYSin tutkimusten perusteella osastofarmasian hyödyntäminen kotilääkityksen selvittämisessä voisi olla ratkaisu, joka parantaisi lääkitystiedon ajantasaisuutta ja säästäisi lääkärien ja hoitajien työaikaa.  

Lääkehoidon päivänä korostetaan ajantasaisen lääkitystiedon merkitystä

Lääkehoidon päivä järjestetään seuraavan kerran 17.3.2016. Teemana on lääkehoidon kokonaisuuden hallinta ja lääkitysturvallisuus, ja keskeisenä työkaluna on ajantasainen lääkityslista. Mikä tahansa terveydenhuollon yksikkö – esimerkiksi apteekki, terveyskeskus tai sairaalan osasto tai poliklinikka – voi osallistua teemapäivän järjestämiseen. Myös potilasyhdistysten toivotaan olevan aktiivisia. Parhaimmillaan tapahtumia järjestetään yhteistyössä eri toimijoiden kesken.

Tapahtumien suunnittelun ja järjestämisen avuksi Lääkehoidon päivän verkkosivuilla (www.laakehoidonpaiva.fi) on saatavilla taustamateriaalia, kuten diasarjoja ja juliste. Lisäksi sivustolla julkaistaan blogikirjoituksia, joissa esimerkiksi lääkkeiden käyttäjät, alan ammattilaiset ja poliitikot kertovat näkökulmiaan ajantasaisen lääkitystiedon ylläpitämiseen. Tiedot päivän paikallisista tapahtumista kootaan vuoden 2016 alusta lähtien Lääkehoidon päivän verkkosivuille. Paikallisten tapahtumajärjestäjien toivotaan ilmoittavan mukaan oman tapahtumansa.

Raimo Ojala

Raimo Ojala

Proviisori, kehittämispäällikkö
Kuopion yliopistollisen sairaalan sairaala-apteekki

Lotta Tyynismaa

Lotta Tyynismaa

Proviisori, tohtorikoulutettava
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS-Apteekki

Katri Hämeen-Anttila

Katri Hämeen-Anttila

FaT, dosentti
Kehittämispäällikkö, Fimea