Julkaistu numerossa 2/2016
Teemat

Psyykenlääkkeiden käyttö on muuttunut 2000-luvulla

Psyykenlääkkeiden kulutuksen ja niistä sairausvakuutuskorvausta saaneiden määrän muutokset heijastelevat uudistuvia hoitokäytäntöjä ja lääkemarkkinoiden käänteitä.

Millenniumin jälkeen masennuslääkkeiden käyttö rikkaissa maissa kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa. Samalla Suomikin pääsi masennuslääkkeiden suurkuluttajien joukkoon. Masennuslääkkeiden kokonaiskulutus näyttää kuitenkin nyt tasaantuneen (kuvio 1). Samalla essitalopraamin ja venlafaksiinin kulutus on kasvanut ja sitalopraamin vastaavasti pienentynyt (kuvio 2).

Kuvio 1. Psyykenlääkkeiden kulutus määritellyin vuorokausiannoksin (DDD/1 000 as/vrk) Fimean lääkekulutustietojen perusteella v. 2000–2015.

Kuvio 2. Yleisimpien masennuslääkkeiden kulutus määritellyin vuorokausiannoksin (DDD/1 000 as/vrk) Fimean lääkekulutustietojen perusteella v. 2000–2015.

Viime vuonna masennuslääkkeistä maksettiin korvauksia 21 miljoonaa euroa. Potilasta kohden suurin keskimääräinen korvaus maksettiin agomelatiinista (147 e), duloksetiinista (105 e), bupropionista (97 e), moklobemidista (88 e) ja venlafaksiinista (62 e). Pienin keskimääräinen korvaus maksettiin mirtatsapiinista (24 e), sitalopraamista (25 e) ja essitalopraamista (31 e).

Unilääkkeiden ja rauhoittavien käyttö vähenee

Vuonna 2015 yleisimmät unilääkkeet olivat tsopikloni (17,3 määriteltyä vuorokausiannosta 1 000:ta asukasta ja vuorokautta kohden eli 17,3 DDD/1 000 as/vrk), tematsepaami (8,64), tsolpideemi (5,87) ja melatoniini (2,53). Näistä viimeisintä on saatavilla myös ravintolisävalmisteina, joiden kulutus ei rekisteröidy lääkekulutustilastoon. Rauhoittavista lääkkeistä yleisimmät olivat diatsepaami (5,98 DDD/1 000 as/vrk), oksatsepaami (5,65) ja alpratsolaami (5,00).

Vuonna 2015 sairausvakuutuskorvausta maksettiin unilääkkeistä 242 462 henkilölle ja rauhoittavista lääkkeistä 156 580 henkilölle. Vuonna 2008 vastaavat luvut olivat 342 073 ja 205 461.

Olantsapiini ja ketiapiini yleisimmät psykoosilääkkeet

Psykoosilääkkeistä erityisesti olantsapiinin ja ketiapiinin kulutus on kasvanut viime vuosikymmenen aikana voimakkaasti (kuvio 3). Samanaikaisesti psykoosilääkkeistä erityiskorvausta saaneiden osuus on pienentynyt (kuvio 4). Vuonna 2015 erityiskorvausta sai 98 % klotsapiinin, 84 % aripipratsolin, 71 % olantsapiinin, 36 % risperidonin ja 25 % ketiapiinin käyttäjistä. Yhteensä sairausvakuutuskorvausta psykoosilääkkeistä maksettiin 189 166 henkilölle.

Kuvio 3. Yleisimpien psykoosilääkkeiden kulutus määritellyin vuorokausiannoksin (DDD/1 000 as/vrk) Fimean lääkekulutustietojen perusteella v. 2000–2015.

Kuvio 4. Psykoosilääkkeistä sairausvakuutuskorvausta ja erityiskorvausta saaneiden määrä tilastotietokanta Kelaston perusteella v. 2008–2015.

Myös keskushermostoa stimuloivien lääkkeiden kulutus on kasvanut (kuvio 1). Yleisin niistä on metyylifenidaatti, jonka kulutus on lähes viisinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana. Vuonna 2015 sen kulutus oli 2,39 DDD/1 000 as/vrk. Metyylifenidaatti on peruskorvattava, ja siitä maksettiin sairausvakuutuskorvausta 19 313 henkilölle.

Annikka Kalliokoski

Annikka Kalliokoski

LKT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri
Asiantuntijalääkäri, Kela

Tinna Voipio

Tinna Voipio

Farmaseutti
Tutkija, Fimea

Päivi Ruokoniemi

Päivi Ruokoniemi

LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri
Ylilääkäri, Fimea