Julkaistu numerossa 2/2016
Teemat

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista

Psykoosipotilaiden sairaudentunnottomuus ja lääkehoitoihin liittyvät haittavaikutukset johtavat helposti lääkehoidon laiminlyömiseen. Injektiomuotoisilla psykoosilääkkeillä voidaan kuitenkin ehkäistä annostelutaukoja ja siten vähentää sekä psykoosin uusiutumisvaaraa että sairaalahoidon tarvetta.

Skitsofrenia ja muut pitkäkestoiset psykoosit ovat vaikeita mielenterveyden häiriöitä, joihin liittyy usein merkittävä toimintakyvyn heikkeneminen. Säännöllisen hoitosuhteen ja psykososiaalisten tukimuotojen lisäksi myös psykoosilääkehoidolla on keskeinen merkitys sekä akuutin vaiheen hoidossa että psykoosin uusiutumisvaiheiden estossa. Hyvän hoitotuloksen saavuttaminen ja uusiutumisvaiheiden estäminen ovat tärkeitä skitsofrenian hoitotavoitteita, kun pyritään ehkäisemään psykooseihin liittyvää toimintakyvyn heikkenemistä.

Psykoosipotilaiden hoito kestää usein pitkään. Sen onnistumisen kannalta on tärkeää, että potilasta kannustetaan sitoutumaan asianmukaiseen lääkehoitoon. Valittujen hoitomuotojen hyväksyttävyys ja vähäinen haittavaikutusten määrä ovat potilaan kokemuksina tärkeitä. Lääkehoitoon sitoutumiseen vaikuttaa kuitenkin moni muukin tekijä. Potilaan ymmärrys sairauden luonteesta voi olla realiteettien vastainen, minkä lisäksi hänen lääkemyöntyvyyteensä vaikuttavat lääkkeestä saatu hoitovaste, annostuksen helppous, hoitosuhteen laatu, perheen tuki ja mahdollinen päihdeongelma.

Nykyään psykoosilääkehoidon valinnassa suositellaan potilaan yksilöllisten ominaispiirteiden huomioimista ja riittävän yhteisymmärryksen löytämistä. Lääkehoidon räätälöinnissä huomioitavia seikkoja ovat potilaan muu lääkitys ja mahdolliset interaktiot, aiemmat hoitotulokset sekä potilaan mahdollinen herkkyys esimerkiksi neurologisille haittavaikutuksille. Tutkimusten mukaan vähintään osittainen hoitojen toteutumattomuus on silti tavallista: sitä esiintyy jopa 20–80 %:lla psykoosipotilaista. Tätä ilmiötä pyritään vähentämään potilaiden psykoedukaatiolla, perheinterventioilla tai erilaisilla lääkkeen ottoon kannustavilla muistutusviesteillä. Lisäksi kahtena viime vuosikymmenenä markkinoille tulleet uudet psykoosilääkkeet ovat haittavaikutusprofiileiltaan erilaisia kuin vanhat. Se ei kuitenkaan ole ratkaisevasti vähentänyt hoitomyöntyvyysongelmia.

Injektiomuotoinen annostelu vähentää sairaalahoidon tarvetta

Injektiomuotoisia, niin sanottuja vanhoja psykoosilääkkeitä (esim. haloperidoli) on jo pitkään ollut tarjolla psykoosien hoitoon. Vajaan kymmenen viime vuoden aikana on myös uusista psykoosilääkkeistä (esim. risperidoni ja olantsapiini) tullut markkinoille pitkävaikutteisia lääkeinjektioita (taulukko 1).

Taulukko 1. Suomessa markkinoilla olevat psykoosilääkkeet.

Suun kautta annosteltaviin psykoosilääkkeisiin verrattuna pitkävaikutteisten injektiohoitojen etuna on se, että niillä saavutetaan tasaisempi ja ennustettavampi lääkkeen hyötyosuus. Yhdessä matalammaksi jäävän huippupitoisuuden kanssa se vähentää haittavaikutuksia. Toisaalta pitkävaikutteinen lääkehoito saavuttaa vakiopitoisuuden suun kautta otettavaa lääkitystä hitaammin, minkä vuoksi psykoottisen potilaan tila suositellaan vakiinnutettavaksi suun kautta otettavalla lääkityksellä ennen pitkävaikutteisen injektiolääkityksen aloittamista.

Toistuvista psykoosijaksoista kärsineiden potilaiden tarve sairaalahoitoon on tutkimuksissa vähentynyt, kun heidän lääkityksensä on vaihdettu pitkävaikutteiseen psykoosilääkeinjektioon.

Vain otettu lääke auttaa

Pitkävaikutteisia psykoosilääkeruiskeita on totuttu käyttämään vaikeahoitoisten, sairaudentunnoltaan puutteellisten tai hoito-ohjeiden noudattamista hankaloittavista kognitiivisista häiriöistä kärsivien potilaiden pitkäaikaishoidossa. Jo osittainen psykoosilääkehoidon laiminlyöminen voi johtaa hoitotuloksen heikkenemiseen sekä sairaalahoitoon johtavaan psykoosin uusiutumiseen.

Koska pitkävaikutteiset psykoosilääke-injektiot ovat sairaalajaksoihin johtavien psykoosijaksojen ennaltaehkäisyssä tehokkaampia kuin suun kautta otettava lääkehoito, on keskusteltu niiden käytöstä myös ensipsykoosin yhteydessä. Psykoosilääkeinjektiot mahdollistavat yksinkertaisen lääkeannostelun, jonka toteutumista voidaan seurata osana hoitosuhdetta.

Hannu Koponen

Hannu Koponen

Professori, ylilääkäri
Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen sairaala, psykiatria