Julkaistu numerossa 1/2011

Mikrobilääkkeiden kulutus eläimille Euroopassa

Euroopan maiden välillä on huomattavia eroja eläimille tarkoitettujen mikrobilääkkeiden kulutuksessa. Eroa ei selitä tärkeimpien tuotantoeläinlajien suhteellinen osuus eri maissa. Pohjoismaissa kulutus on vähäisempää kuin muualla Euroopassa.

Vertailevaa tietoa eläimille käytettyjen mikrobilääkkeiden kulutuksesta eri maiden välillä on niukasti. Euroopan yhteisössä aloitettiin syksyllä 2009 projekti eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutuksen selvittämiseksi (European Surveillance of Veterinary Antimicrobial Consumption, ESVAC). Toistaiseksi kulutuslukuja on saatu kahdeksasta jäsenvaltiosta, sekä Norjasta ja Sveitsistä.

Vuoden 2007 tilastojen perusteella Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa käytetään huomattavasti vähemmän mikrobilääkkeitä kuin muissa projektiin osallistuvissa maissa. Kun mikrobilääkkeiden kulutus suhteutettiin tärkeimpien tuotantoeläinten biomassaan (sian-, siipikarjan- ja naudanlihatuotanto sekä lypsylehmien arvioitu biomassa), ero oli selvä (kuva).

Kymmenen maan tietojen perusteella Euroopassa eläimille eniten käytetty mikrobilääke on tetrasykliini (48 % kokonaiskulutuksesta) seuraavina sulfonamidi-trimetopriimi -yhdistelmä (17 %) ja beetalaktaamit (16 %). Maakohtaisessa kulutuksen jakautumisessa eri lääkeryhmien välillä oli huomattavia eroja: Alankomaissa, Ranskassa ja Tsekissä tetrasykliinien osuus oli yli 50 %, mutta Suomessa ja Ruotsissa 11 %. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa eläimille käytetään ennen kaikkea kapeakirjoisia beetalaktaameja. Suomessa niiden osuus kokonaiskulutuksesta oli 64 %.

Tuotantoeläinlajien määrissä on selkeitä eroja kulutuslukuja toimittaneiden maiden välillä. Lajijakauma ei selitä biomassaan suhteutetun kulutuksen eroa Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan välillä. Maatalouden tuotantorakenne, tuotantoeläintilojen koko ja ennen kaikkea eläintenpito-olosuhteet vaikuttavat eläintautitilanteeseen ja lääkityksen tarpeeseen. Suomella on esimerkiksi virallinen tautivapaus monesta eläinten tarttuvasta taudista. Meillä on myös kiinnitetty erityistä huomiota eläimille tarkoitettujen mikrobilääkkeiden käyttöön. Ensimmäisen kerran jo 1996 annetut suositukset mikrobilääkkeiden käytöstä eläinten yleisimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin olivat kansainvälisesti katsottuna aikaansa edellä.

Mikrobilääkekulutuksen vertailua hankaloittaa se, että eri maissa tiedot kerätään eri lähteistä. Suomessa tiedot saadaan lääketukkukappojen myyntilastoista, toisaalla suoraan myyntiluvan haltijoilta. Kehittynein kulutusseuranta on Tanskan sähköinen lääkekirjanpitojärjestelmä. ESVAC-projektin tavoitteena on, että useammat jäsenmaat aloittavat kulutusseurannan. Samalla tietojen keräystapaa yhtenäistetään, jotta tilastot olisivat keskenään mahdollisimman vertailukelpoisia.

Katariina Kivilahti-Mäntylä
Eläinlääkäri, Fimea

Kirjallisuutta:

Grave K, ym. Comparison of the sales of veterinary antibacterial agents between 10 European countries. J Antimicrob Chemother 2010;65(9):2037–40.

Muhonen TM ja Kaartinen L. Miksi kaikkia eläinrokotteita ei saa käyttöön Suomessa? Tabu 2008;6:35–6.