Teemat

Pääkirjoitukset
Julkaistu numerossa 1/2016

Lääkehoidot kunniaan!

Hyvä ja järkevä lääkehoito on tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista. Miten on mahdollista päästä tilanteeseen, jossa kaikki nämä edellytykset täyttyvät?

Teemat
Julkaistu numerossa 1/2016

Lääkkeiden järkevä käyttö turvaa suomalaisten terveyttä

Lääkkeiden käyttö Suomessa on kohtuullisen järkevää. Vielä on kuitenkin parannettavaa, jotta lääkehoitoihin ohjatuista varoista saadaan jatkossa mahdollisimman paljon hyvinvointia koko väestölle.

Teemat
Julkaistu numerossa 1/2016

Käypä hoito -suositus tukee lääkärin ja potilaan välistä vuoropuhelua

Käypä hoito -suositukset sisältävät tutkimustietoon perustuvia, lääkkeiden tehon ja turvallisuuden huomioivia suosituksia. Järkevän lääkehoidon toteuttaminen vaatii suositusten soveltamista potilaskohtaisesti, kustannusvaikuttavuuden pohdintaa sekä hyötyjen, haittojen ja tavoitteiden arvioimista yhdessä potilaan kanssa.

Teemat
Julkaistu numerossa 1/2016

Lääkekorvausjärjestelmä ohjaa lääkkeiden määräämistä ja korvausmenoja

Lääkekorvausjärjestelmä luo pohjan avohoidon järkeville lääkevalinnoille. Järjestelmän avulla lääkehoitoja pystytään kohdistamaan niistä eniten hyötyville. Pohdittavaa kuitenkin riittää, kun markkinoille tulee jatkuvasti yhä kalliimpia lääkkeitä ja samalla lääkekorvauksista tulisi säästää suuria summia.

Teemat
Julkaistu numerossa 1/2016

Lääkehoitojen pitää tuottaa taloudellista terveyttä

Tutkiva teollisuus tuo uusia laadukkaita ja turvallisia lääkkeitä saataville, ja rinnakkaislääkkeet ja biosimilaarit mahdollistavat hoidon kustannuksia madaltavan hintakilpailun. Hoitotulosten parantaminen ja lääkehoidon järkeistäminen edellyttävät kuitenkin kaikilta lääkealan toimijoilta uusia toimenpiteitä yhteiskunnan eri tasoilla.

Teemat
Julkaistu numerossa 1/2016

Viitehintajärjestelmä – kustannusten hillintää vai hintojen hidasta hivutusta ylöspäin?

Viitehintajärjestelmän avulla on saavutettu merkittäviä säästöjä. Nyt useiden lääkeaineiden viitehinnat ovat hiljalleen alkaneet nousta uudelleen. Kun käyttäjiä on paljon, hinnannousuista aiheutuu merkittäviä lisäkustannuksia.

Teemat
Julkaistu numerossa 1/2016

Apteekit tavoittavat ja tukevat

Apteekit tukevat järkevää lääkehoitoa lääkeneuvonnan ja farmaseuttisten erityispalveluiden avulla. Koneellisen annosjakelun ohella lääkityksen tarkistus- ja arviointipalvelut ovat yleistymässä. Kehitettävää on kuitenkin vielä erityisesti tiedonkulussa ja yhteistyössä apteekin ja muun terveydenhuollon välillä.

Teemat
Julkaistu numerossa 1/2016

Iäkkäiden järkevää lääkkeiden käyttöä edistetään moniammatillisesti

Valtaosa iäkkäiden lääkehoidon ongelmista voitaisiin ehkäistä. Moniammatillinen yhteistyö kiinnittää huomiota iäkkäiden kokonaisvaltaiseen hoito-otteeseen ja yhdistää eri ammattiryhmien osaamista potilaan parhaaksi.

Teemat
Julkaistu numerossa 1/2016

Tolkkua lääkehoitoon – terveyskeskuslääkärit kommentoivat

Ongelmat järkevän lääkehoidon toteuttamisessa tunnetaan hyvin. Matkalla kohti uusia käytäntöjä monen asian on muututtava. Terveyskeskuslääkärit Marie Måsabacka ja Arto Virtanen pohtivat, miten arki haastaa järkevän lääkehoidon.

Teemat
Julkaistu numerossa 1/2016

Kuka johtaa antibioottipolitiikkaa Suomessa?

WHO:n pääjohtaja, Yhdysvaltain presidentti ja Britannian pääministeri nimesivät viime vuonna bakteerien lääkeresistenssin yhdeksi tärkeimmistä yhteiskunnallisista uhkista. Onkin aika kysyä, miten me Suomessa voimme varautua suuntaukseen.

Teemat
Julkaistu numerossa 1/2016

Digitaalisen lääkeinformaation lupaus

Vaikuttavan lääkeinformaation edellytys on ajantasainen tieto potilaan voimassa olevasta lääkityksestä. Yksilöllistetyssä lääkehoidossa lääkkeen valinta ja annostelu perustuvat kaikkiin potilastietoihin, joita analysoidaan lääketietokantojen ja päätöksentukisovellusten avulla.

Teemat
Julkaistu numerossa 1/2016

Lääkehoidon priorisoinnissa lääkärin etiikkaa koetellaan

Lääketieteen nopea kehitys tuo käyttöön uusia lääkkeitä, jotka ovat entisiä vaikuttavampia ja kalliimpia. Terveydenhuollon menot kasvavat sietämättömiksi, ellei niiden kasvua rajoiteta. Olisikin löydettävä kriteerit, joilla tunnistettaisiin kullekin potilaalle sopivin, turvallisin ja kustannusvaikuttavin lääkehoito.

Teemat
Julkaistu numerossa 1/2016

Järkevä lääkehoito vahvistaa lääkärin autonomiaa

Lääkärien kliininen autonomia perustuu luottamukseen siitä, että lääkäri potilasta hoitaessaan toimii tavalla, jossa yhdistyy potilaan paras ja yhteiskunnan hyvä. Lääkäreinä velvollisuutemme on huomioida rajallisten resurssien tehokas kohdentaminen.

Teemat
Julkaistu numerossa 1/2016

Biosimilaarit testaavat lääkkeen määrääjien kustannustietoisuuden

Satojen miljoonien käyttökertojen perusteella voidaan todeta, että biosimilaarit ovat tehokkaita ja turvallisia kopioita biologisista alkuperäisvalmisteista. Niiden käyttö käynnistää hintakilpailun, jonka avulla vanhojen biologisten lääkkeiden kustannuksia voidaan vähentää kymmenillä prosenteilla.

Teemat
Julkaistu numerossa 1/2016

Lääkkeen määrääjän näkökulmasta vain muutos on pysyvää

Järkevä lääkehoito edellyttää oikean lääkkeen määräämistä oikealle potilaalle oikealla hetkellä. Muuttuvien lääkehoitojen osalta tämä vaatii kliinikoilta entistä enemmän tutkitun tiedon tuntemusta, sen tarkoituksenmukaista soveltamista ja aivan uudenlaista osaamista.

Teemat
Julkaistu numerossa 1/2016

Lääkehoitoon sitoutumisella on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia

Lääkkeen annosteluohjeen noudattamisella on merkitystä sekä potilaan että yhteiskunnan näkökulmasta. Huonon lääkehoitoon sitoutumisen on osoitettu lisäävän terveydenhuollon palveluiden käyttöä ja kustannuksia.

Teemat
Julkaistu numerossa 1/2016

Lääkeneuvoja sosiaalisesta mediasta

Sosiaalinen media on kansalaisille terveystiedon ja vertaistuen paikka. Verkkokeskusteluissa kysytään neuvoa sellaisistakin aiheista, joista olisi luontevinta kysyä jo lääkettä määrättäessä tai ostettaessa. Keskustelut tuovatkin esiin sellaisia käyttäjien näkemyksiä, joista ei tavata keskustella lääkärin vastaanotolla.