Teemat

Pääkirjoitukset
Julkaistu numerossa 3/2016

Lääkevalvonta ajan virrassa

Pääkirjoitukset
Julkaistu numerossa 3/2016

Luonnonaineet terveydenhuollossa

Teemat
Julkaistu numerossa 3/2016

Rohdoksia moneen lähtöön

Lääkevalmisteen myyntilupaa koskevat samat määräykset riippumatta siitä, onko vaikuttava aine kasviperäinen vai kemiallinen. Perinteisistä kasvirohdosvalmisteista riittää kuitenkin vaatimaton turvallisuusnäyttö ja pitkä käyttöhistoria. Laatuvaatimukset ja haittavaikutusseuranta ovat kaikilla lääkkeillä samantasoiset.

Teemat
Julkaistu numerossa 3/2016

Luonnosta lähtöisin – lääke vai jotain muuta?

Fimean tehtävänä on ratkaista, katsotaanko aine tai valmiste Suomessa lääkkeeksi. Luokittelussa arvioidaan tapauskohtaisesti aineen tai valmisteen vaikutus ja esitystapa. Erityishaasteita sisältyy eri lainsäädäntöjen rajapinnoilla olevien aineiden ja valmisteiden luokitteluun. Usein tällainen aine tai valmiste on lähtöisin luonnosta.

Teemat
Julkaistu numerossa 3/2016

Ravintolisät lääkkeen ja elintarvikkeen rajapinnalla

Ravintolisät ovat elintarvikelain säätelemiä elintarvikkeita. Ne poikkeavat tavanomaisista elintarvikkeista ulkomuodoltaan tai käyttötavaltaan. Ravintolisien myyntiin ei tarvita lupaa eikä niiden turvallisuutta valvota etukäteen. Elintarvikealan toimija vastaa ravintolisänsä turvallisuudesta ja muusta määräystenmukaisuudesta.

Teemat
Julkaistu numerossa 3/2016

Ravintolisät, kasvirohdosvalmisteet ja raskaus – eikö luonnollinen olekaan turvallista?

Ravintolisien ja kasvirohdosvalmisteiden käyttö on yleistä raskauden aikana. Nämä valmisteet voivat kuitenkin sisältää sikiön kannalta haitallisia aineita. Koska niiden hyödyistä ei juuri ole näyttöä, on käyttöä viisainta välttää raskauden ja imetyksen aikana.

Teemat
Julkaistu numerossa 3/2016

Etnofarmakologia voi auttaa löytämään uusia lääkeaineita luonnosta

Etnofarmakologinen tutkimus tallentaa erityisesti suullista kansanlääkintätietoa. Siihen liittyvä kasvitieteellinen tutkimus selvittää kerättyjen kasvien biologisia vaikutuksia. Parhaimmillaan lopputuloksena on koko ihmiskuntaa hyödyttävä lääkekeksintö. Etnofarmakologiaan liittyy kuitenkin erityisiä kulttuurisia, eettisiä ja moraalisia haasteita.

Teemat
Julkaistu numerossa 3/2016

Homeopatia alkuaan ja nykyisin

Saksalainen lääkäri Samuel Hahnemann kehitti 1700-luvun lopulla homeopatian vaihtoehdoksi aikansa vallitsevalle lääkinnälle. Homeopatia on säilynyt nykypäiviin asti, vaikka se perustuu tieteellisesti kestämättömiin uskomuksiin.

Teemat
Julkaistu numerossa 3/2016

Suolistoparasiitteja voi saada sekä ulkomailta että kotimaasta

Suolistossa voi elää monenlaisia kotimaasta tai ulkomailta saatuja parasiitteja eli loisia – yksisoluisista alkueläimistä metrien mittaisiin lapamatoihin. Suolistoloisia tulisi etsiä ensisijaisesti pitkittyneiden vatsavaivojen ja anemian taustalta. Hoidon haasteena on Suomessa suhteellisen huonosti tunnettujen lääkkeiden käyttö.

Teemat
Julkaistu numerossa 3/2016

Hedelmämehujen ja vihreän teen vaikutukset lääkehoitoon

Ensimmäinen havainto greippimehun vaikutuksesta lääkepitoisuuksiin tehtiin neljännesvuosisata sitten. Nyt lääkkeiden tuotetiedoissa mainitaan niiden merkittävät yhteisvaikutukset greippimehun kanssa. Muiden juomien osalta tietoa ei useinkaan ole saatavilla. Huomio kannattaa kiinnittää kapean terapeuttisen alueen lääkkeisiin ja hauraisiin potilaisiin.

Teemat
Julkaistu numerossa 3/2016

Varfariini, ravinto ja ravintolisät

Varfariinin käyttöön liittyviä ruokarajoituksia liioitellaan ja pelätään turhaan. Normaali terveellinen ravinto käy. Vain suurta vaihtelua runsaasti K-vitamiinia sisältävien tummanvihreiden kasvisten käytössä on vältettävä. Kasvirohdosvalmisteiden ja ravintolisien interaktiot varfariinin kanssa voivat olla vakavia ja yllättäviä. Näitä valmisteita onkin syytä välttää.

Teemat
Julkaistu numerossa 3/2016

Ympäristövaikutukset lääkkeen elinkaaressa

Ympäristössä havaitaan yhä enemmän lääkeaineista peräisin olevia kemikaalijäämiä. Ne ovat väistämätön seuraus lääkevalmisteen käytöstä, kun lääkeaine erittyy ihmisestä ja kulkeutuu jätevedenpuhdistuksen kautta ympäristöön. Miten lääkekehitys, lääketutkimus tai lääkealan koulutus voisi vastata näihin ympäristöhaasteisiin?

Teemat
Julkaistu numerossa 3/2016

Lääkejätteet palautetaan apteekkiin

Asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely kuuluvat Suomessa jätelain mukaisesti kunnan vastuulle. Apteekit ovat jo pitkään hoitaneet kunnan puolesta kotitalouksissa syntyneiden lääkejätteiden vastaanottamista.

Teemat
Julkaistu numerossa 3/2016

Voiko lääkejätteen määrää vähentää?

Riihimäellä poltetaan vuosittain jopa 500 000 kiloa kotitalouksista ja terveydenhuollosta tullutta lääkejätettä. Lääkejätteen määrän pienentäminen vähentäisi sekä yhteiskunnalle että potilaille koituvia kustannuksia ja säästäisi ympäristöä.

Teemat
Julkaistu numerossa 3/2016

Pillerin matka keräysastiasta kaukolämpöverkkoon

Terveydenhuollon ja kotitalouksien lääkejäte matkaa apteekeista ja sairaaloista tynnyreissä Riihimäelle, missä Ekokemin korkealämpötilapoltto prosessoi jätteen kaukolämmöksi, sähköksi ja rakennusmateriaalien korvikkeeksi. Suurin haaste on kotitalouksien lääkejätteen sataprosenttinen päätyminen oikeaan paikkaan – vesistön tai sekajäteastian sijaan.