Julkaistu numerossa 1/2011

Vanhakin lääke voi yllättää – Haittavaikutusten vuoksi markkinoilta pois vedetyt lääkkeet

Suomen markkinoilta on haittavaikutusten vuoksi vedetty pois keskimäärin kaksi lääkettä vuodessa. Myyntiluvan saamiseksi tehdyissä tutkimuksissa ei saada täydellistä kuvaa lääkkeen haitoista, joten niitä on seurattava tarkoin erityisesti alkutaipaleella, mutta myös koko lääkkeen elinkaaren ajan.

Haittavaikutusten vuoksi Suomen markkinoilta on 2000-luvulla vedetty pois parisenkymmentä lääkeainetta (taulukko 1). Tavallisimmin poisvedon takana ovat olleet maksahaitat, sydämen rytmihäiriöille altistava QT-ajan pidentyminen sekä muut sydämeen ja verenkiertoelimistöön kohdistuneet haitat.

Useimmiten pois vedetty lääke on ehtinyt olla markkinoilla alle viisi vuotta, mutta poikkeuksiakin on. Esimerkiksi dekstropropoksifeeni vedettiin pois yliannoksiin liittyvän kuolemanriskin vuoksi 44 vuotta myyntiluvan myöntämisen jälkeen.

Tapaus nimesulidi ja muut maksamurheet

Lääkkeiden markkinoilta poistumiseen liittyvät ratkaisut tehdään nykyisin EU:n tasolla eri maiden lääkevirastojen edustajien pohdintojen perusteella. Yhteisiä päätöksiä odoteltaessa kansallisten viranomaisten on kuitenkin mahdollista taata kansalaistensa turvallisuus väliaikaisesti esimerkiksi lääkkeen myyntikiellon avulla.

Vuonna 2002 Lääkelaitos laittoi tulehduskipulääke nimesulidin myyntikieltoon maksahaittojen vuoksi. Haittavaikutusrekisteriin tuli muutamassa vuodessa yli sata ilmoitusta nimesulidin käyttöön liittyvästä maksareaktiosta, joista puolet oli vakavia. Ainakin kahdessa tapauksessa reaktio johti maksansiirtoon ja yhdessä tapauksessa potilaan kuolemaan. Samassa yhteydessä myös Espanja poisti nimesulidin markkinoilta. Lääke jäi kuitenkin käyttöön joissakin Euroopan maissa, muun muassa Italiassa, Ranskassa, Kreikassa ja Irlannissa. EU:n lääkevalmistekomitea CHMP perehtyi asiaan ja totesi lääkkeen hyötyjen olevan haittoja suuremmat, mutta nimesulidi ei enää tullut markkinoille Suomessa.

Vuonna 2007 Irlanti poisti nimesulidin käytöstä maksansiirtoihin ja kuolemantapauksiin johtaneiden maksareaktioiden vuoksi. Myös tuolloin CHMP arvioi, ettei käytettävissä oleva aineisto tue myyntiluvan peruuttamista kaikkialla Euroopassa. Nimesulidin arviointi EU:ssa jatkuu kuitenkin edelleen, sillä komission aloitteesta turvallisuusarviointi käynnistyi jälleen vuoden 2010 alussa.

Maksahaitat ovat olleet syynä neljään muuhunkin markkinoilta poisvetoon. Tämän kohtalon kokivat masennuksen hoitoon käytetty nefatsodoni, veren hyytymistä estävät melagatraani ja sen aihiolääke ksimelagatraani sekä viimeisimpänä kohonneen keuhkoverenpaineen hoitoon tarkoitettu sitaksentaani. Koksibeihin kuuluva lumirakoksibi ei ehtinyt tulla Suomessa edes kauppaan, kun lääke vedettiin vuonna 2007 EU:ssa pois markkinoilta maksatoksisuutensa vuoksi.

Rytmi häiriintyy, sydän särkyy

QT-ajan piteneminen on ollut syynä kolmen lääkeaineen poisvetoon. Tällaisia olivat mahan tyhjenemistä nopeuttava sisapridi, psykoosilääke tioridatsiini ja ärsytysyskän hoitoon tarkoitettu klobutinoli. Liian pitkään QT-aikaan liittyy hengenvaarallisten rytmihäiriöiden, kuten kääntyvien kärkien kammiotakykardian, vaara.

Iskeemisten sydänsairauksien, esimerkiksi sydäninfarktin lisääntyneen riskin vuoksi markkinoilta on äskettäin poistunut diabeteslääke rosiglitatsoni. Lääkettä käyttävillä potilailla yleisten sairauksien epäileminen lääkkeestä johtuviksi on haasteellista, kuten tilanne oli myös rosiglitatsonin kardiovaskulaarihaittojen kohdalla.

Koksibien pitkäaikaiseen käyttöön liittyy lisääntynyt sydäninfarkti- ja aivohalvausriski. Näiden vuoksi rofekoksibi ja valdekoksibi ovat poistuneet markkinoilta. Myös tavanomaisiin ei-selektiivisiin tulehduskipulääkkeisiin liittyy kyseisten tromboottisten tapahtumien vaara, minkä vuoksi niiden valmisteyhteenvetotietoja päivitettiin vuonna 2007.

Laihdutuslääkkeillä painavia haittoja

Keskushermoston kautta ruokahalua vähentävät laihdutuslääkkeet ovat yksi toisensa jälkeen poistuneet markkinoilta haittavaikutustensa vuoksi, viimeisimpinä rimonabantti ja sibutramiini. Vuonna 2000 Lääkelaitos peruutti fenfluramiinin ja deksfenfluramiinin myyntiluvat, koska ne aiheuttivat sydämen läppävikoja. Varsinaisesti nämä laihdutuslääkkeet poistuivat kliinisestä käytöstä jo 1990-luvun puolella.

Jo 2000-luvun alussa sibutramiinin tuoteinformaatioon lisättiin varoitus, jonka mukaan lääkettä ei saa määrätä muun muassa sepelvaltimotautia tai aivoverisuonisairautta sairastaville tai potilaille, joilla on huonosti hallinnassa oleva verenpainetauti. Ennen markkinoilta poisvetoa käyttöä rajattiin ja haittavaikutuksista tiedotettiin myös muun muassa nimesulidin, sisapridin ja rosiglitatsonin kohdalla, mutta tämä ei osoittautunut kovinkaan tehokkaaksi tavaksi estää vakavien haittojen ilmaantumista.

Haittavaikutuksia on seurattava valppaasti lääkkeen koko elinkaaren ajan

Poisvetoja ei voida täysin välttää. Uutta lääkettä on ennen myyntiluvan myöntämistä tutkittu rajallinen aika enimmillään muutamalla tuhannella potilaalla, joten harvinaisia haittoja ei välttämättä huomata. Muihin sairauksiin ja lääkehoitoihin liittyvät ongelmat paljastuvat usein vasta myyntiluvan myöntämisen jälkeen. Nykyistä huomattavasti laajempien tutkimusten edellyttäminen on mahdotonta, koska uusien lääkkeiden kehittäminen hidastuisi ja niistä tulisi liian kalliita.

Uudet haittahavainnot johtavat tavallisimmin muutoksiin lääkkeiden valmisteyhteenvedoissa tai erilaisiin rajoituksiin lääkkeen käytössä. Ääritapauksissa lääke vedetään pois markkinoilta. Pois vedettyjen lääkkeiden joukossa on uusien lääkkeiden ohella myös jo vuosikymmeniä markkinoilla olleita lääkkeitä, kuten tioridatsiini, klobutinoli ja dekstropropoksifeeni. Tämän vuoksi tehokas turvallisuusseuranta on tärkeää koko lääkkeen elinkaaren ajan.

Marja-Leena Nurminen
LT, dosentti

Ylilääkäri, Fimea

Artikkeli julkaistu verkkolehdessä 8.4.2011.

Tiesitkö tämän?

Joitakin markkinoilta haittavaikutusten vuoksi pois vedettyjä lääkeaineita käytetään edelleen erityisluvilla. Tällaisia ovat aprotiniini, dekstropropoksifeeni, karisoprodoli, nimesulidi, sibutramiini, sisapridi ja tioridatsiini.

Lisätietoa erityislupavalmisteista

Erityislupavalmisteet Fimean verkkosivuilla

Erityisluvat eläinlääkkeille



Duodecimin lääketietokanta (palvelun ostaneille)