Julkaistu numerossa 1/2017
Lääkkeiden haittavaikutukset

Mitä uutta ehkäisytablettien laskimotukosriskistä?

Vuonna 2013 uutisoitiin laajalti yhdistelmäehkäisytablettien, erityisesti etinyyliestradiolia ja drospirenonia sisältävien niin sanottujen neljännen polven valmisteiden, käyttöön liittyvistä laskimotukoksista. Euroopan lääkevirasto teki laajan selvityksen yhdistelmäehkäisyvalmisteiden turvallisuudesta, ja Fimea lisäsi veritulppariskistä tiedottamista.

Yhdistelmäehkäisyvalmisteet sisältävät naissukuhormonia (estrogeenia) ja keltarauhashormonia (progestiinia). Tavallisimmin käytössä olevat yhdistelmäehkäisyvalmisteet ovat tabletteja, mutta markkinoilla on myös yhdistelmäehkäisylaastareita ja emättimeen asetettava ehkäisyrengas.

Laskimotukos on harvinainen haitta

Laskimotukos on erittäin harvinainen haitta yhdistelmäehkäisyvalmisteita käyttävillä. Yleisimmin käytetyillä kolmannen ja neljännen polven yhdistelmäehkäisytableteilla laskimotukoksen riskiksi on arvioitu väestötutkimusten mukaan 9–12 tapausta 10 000 käyttäjää kohden vuodessa. Ehkäisylaastareilla ja emättimeen asetettavalla ehkäisyrenkaalla tukosriski on samaa luokkaa.

Laskimotukos saattaa ilmaantua 1–3 naiselle 10 000:ta naisvuotta kohden, vaikka käytössä ei olisikaan yhdistelmäehkäisyvalmisteita. Raskauden aikana laskimotukoksen riski on 10–30 tapausta ja lapsivuodeaikana 50–100 tapausta 10 000 naisvuotta kohden, eli tukosriski on huomattavasti suurempi kuin yhdistelmäehkäisyvalmisteilla.

Riski on suurimmillaan käytön alussa

Laskimotukoksen riski on suurimmillaan yhdistelmäehkäisytabletin ensimmäisen käyttövuoden aikana. Riski näyttäisi olevan suurentunut myös silloin, kun valmisteen käyttö aloitetaan uudelleen vähintään kuukauden mittaisen tauon jälkeen.

Laskimotukoksen riskiä lisäävät muun muassa yli 35 vuoden ikä, perinnöllinen alttius, ylipaino sekä pitkittynyt immobilisaatio esimerkiksi alaraajan leikkauksen tai trauman tai pitkittyneen lentomatkan vuoksi.

Laskimotukokset haittavaikutustietokannassa

Yhdistelmäehkäisytablettien käyttö on viime vuosina hieman vähentynyt, kun taas pelkkää keltarauhashormonia eli progestiinia sisältävien tablettien käyttö (ns. minipillerit) on lisääntynyt (kuvio 1). Pelkkää keltarauhashormonia sisältäviin valmisteisiin (minipillerit, hormonikierukka, ihonalaiset implantaatit) ei katsota liittyvän suurentunutta laskimotukosriskiä.

 Kuvio 1. Ehkäisytablettien tukkumyynti 2000–2015. 2. polven valmisteissa progestiinina on levonorgestreeli tai norgestimaatti, 3. polven valmisteissa desogestreeli tai gestodeeni ja 4. polven valmisteissa dienogesti, drospirenoni tai nomegestroli.

Tukkumyyntitilastojen perusteella noin 160 000 naista käytti Suomessa yhdistelmätabletteja vuonna 2015. Jos tämä määrä suhteutetaan väestötutkimusten tuloksiin, arviolta 140–190 yhdistelmäehkäisytablettia käyttävälle naiselle ilmaantuisi vuosittain laskimotukos.

Viimeisten kolmen vuoden aikana Fimean haittavaikutusrekisteriin on ilmoitettu 34 uutta tapausta laskimotukoksista tai keuhkoveritulpasta. Uusia ilmoituksia kuolemaan johtaneista keuhkoveritulpista ei ole tullut. Taulukossa 1 on esitetty Fimean haittavaikutusrekisteriin tulleet nykyisin markkinoilla olevien yhdistelmäehkäisyvalmisteiden kaikki laskimotukokset vuodesta 1973 lähtien.

Taulukko 1. Markkinoilla olevia yhdistelmäehkäisyvalmisteita koskevat laskimotukokset Fimean haittavaikutusrekisterissä vuosina 1973–2016 (tilanne 30.11.2016). EE = etinyyliestradioli.

Tuotetietoja on tarkennettu

Yhdistelmäehkäisytablettien tuoteinformaatiota (valmisteyhteenvedot ja pakkausselosteet) on tarkennettu verisuonitukosten osalta. Myyntiluvan haltijat ovat lisäksi laatineet materiaalia naisen yksilöllisten veritulppariskitekijöiden arviointiin, keskustelun tueksi ja sopivimman valmisteen valitsemiseksi. Nämä materiaalit on julkaistu Fimean verkkosivuilla, tai niitä voi tilata myyntiluvan haltijoilta. Myös kauan kaivattu Käypä hoito -suositus raskauden ehkäisystä julkaistiin marraskuussa 2015.

Vuonna 1995 julkisuudessa suurta huomiota saivat väestötutkimukset, joissa tuolloin hiljattain markkinoille tulleisiin kolmannen polven yhdistelmäehkäisytabletteihin liitettiin suurempi laskimotukoksen riski kuin vanhempiin valmisteisiin. Isossa-Britanniassa suuri osa naisista lopetti hormonaalisen ehkäisyn tämän ”pill scare” -nimen saaneen mediakohun vuoksi. Kohun seurauksena erityisesti nuorten naisten ei-toivottujen raskauksien keskeytysten määrä lisääntyi huimasti. Näin ei onneksi näytä käyneen nyt ainakaan Suomessa vuoden 2013 uutisoinnin jälkeen. THL:n tilastojen mukaan raskaudenkeskeytysten määrä on laskenut viime vuosina, ja oli vuonna 2015 matalampi kuin kertaakaan vuonna 1970 voimaan tulleen lain aikana.

Varhainen diagnoosi on tärkeää

Laskimotukoksen oireiden tunnistaminen ja varhainen diagnoosi on tärkeää, jotta potilaalle ei kehittyisi hengenvaarallista keuhkoveritulppaa. Toivottavasti asiasta uutisointi ja tiedottaminen ovat lisänneet yhdistelmäehkäisytablettien käyttäjien ja terveydenhuoltohenkilöstön tietoisuutta tästä harvinaisesta mutta potentiaalisesti vaarallisesta haitasta.

Marja-Leena Nurminen

Marja-Leena Nurminen

LT, dosentti
Ylilääkäri, Fimea