Julkaistu numerossa 2/2017
Suu ja lääke

Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet sekä uudet Vältä viisaasti -suositukset

Vältä viisaasti -suositusten tavoitteena on karsia turhia hoitotoimenpiteitä ja lääkityksiä, joiden tehosta ei ole näyttöä. Resistenttien mikrobien uhka kasvaa jatkuvasti, ja hammashoidossakin pitää välttää tehotonta mikrobilääkkeiden käyttöä.

Vuoden 2016 lopulla Lääkäriseura Duodecim julkaisi ensimmäiset Vältä viisaasti -suositukset Käypä hoito -suositusten rinnalle. Tällaisia suosituksia on toivottu Suomeen, ja niiden työstäminen lähti käyntiin sosiaali- ja terveysministeriön tuella. Vastaavanlaisia suosituksia on julkaissut muun muassa Ruotsin terveysviranomainen SBU (ns. icke göra -hoidot ja -toimenpiteet).

Vältä viisaasti -suositukset ohjaavat tarkastelemaan kriittisesti uusia ja vanhoja hoitokäytäntöjä. Niiden tavoitteena on opastaa välttämään hoitokäytäntöjä, joilla ei ole vaikuttavuutta, joiden vaikuttavuus suhteessa riskeihin ja haittoihin on epäedullinen tai joiden kustannusvaikuttavuus on huonompi kuin vaihtoehtoisten interventioiden. Suositukset perustuvat systemaattiseen kirjallisuushakuun ja siitä tehtyyn näytönastekatsaukseen kuten varsinaiset Käypä hoito -suosituksetkin.

Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet -suositus päivitetty

Ensimmäiset Vältä viisaasti -suositukset tehtiin viiden Käypä hoito -suosituksen pohjalta (Alaselkäkipu, Atooppinen ekseema, Diabetes, Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet sekä Purentaelimistön toimintahäiriöt) pilottina 2016.  Tämän jälkeen Vältä viisaasti -suosituksia on työstetty keskimäärin yhdestä Käypä hoito -suosituksesta kuukaudessa.  Kun rahoitus saadaan, jatkossa Vältä viisaasti -suosituksia tehdään osana suositusten päivitystä ja uusien suositusten laatimista. Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet -suosituksen päivitys julkaistiin keväällä 2017. Suosituksessa korostetaan huolellista potilaaseen ja toimenpiteeseen liittyvien riskitekijöiden arviointia aina kun harkitaan mikrobilääkkeiden määräämistä.

Hammasperäisten infektioiden hoidossa mikrobilääkehoito on aina toissijainen, eikä se korvaa hammaslääketieteellistä hoitoa, koska infektiopesäkkeen hoidon viivästyminen tai puutteellinen hoito voi johtaa infektion vaikeutumiseen. Onkin tärkeää, että suun infektiot hoidetaan ajoissa.

Suuperäisten etä- ja yleisinfektioiden estämiseksi hampaiston ja leukojen infektiot tulisi pyrkiä hoitamaan ennen leikkauksia, joissa elimistöön asetetaan vierasesine (sydänläppä, nivel- tai verisuoniproteesi), ennen avosydänleikkauksia tai tilanteita, joissa aloitetaan voimakas immunosuppressiivinen lääkehoito. Suun infektioiden hoito on tärkeää myös ennen leukojen alueelle kohdistuvaa sädehoitoa ja ennen suonensisäisten luunkorjaajalääkkeiden (esim. bisfosfonaattien) aloitusta.

Vältä viisaasti -suositus kehottaa välttämään tehotonta mikrobilääkkeiden käyttöä

Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet -suositukseen laadittiin kaksi Vältä viisaasti -suositusta. Hampaan ytimen tulehdukseen liittyvät bakteeritulehdukset voivat olla hankalia, mutta hoituvat terveillä henkilöillä useimmiten ilman mikrobilääkitystä. Kun hampaan ydin on tulehtunut ja kuollut, eivät systeemiset mikrobilääkkeet pääse vaikuttamaan juurikanavaan verenkierron kautta. Tärkeää on, että tulehtunut hammas avataan ja bakteerit eliminoidaan paikallisesti niihin tehoavilla desinfioivilla aineilla (kuva 1).

Kuva 1. Kulmahampaan juurikanava on avattu, ja mikrobeja tappavan natriumhypokloriittiliuoksen vaikutusta juurikanavassa tehostetaan steriilin hammasväliharjan avulla. Lähde: Hampaan juurihoito -suositus. © Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.Kuva 1. Kulmahampaan juurikanava on avattu, ja mikrobeja tappavan natriumhypokloriittiliuoksen vaikutusta juurikanavassa tehostetaan steriilin hammasväliharjan avulla.

Ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että systeemisistä mikrobilääkkeistä olisi hyötyä äkillisen hammasytimen tai juuren kärkialueen tulehduksen hoidossa.  Vältä viisaasti -suositukset kehottavat välttämään näissä tilanteissa tehotonta mikrobilääkkeiden käyttöä, koska se voi lisätä mikrobilääkeresistenssiä. Hammashoidon yhteydessä käytettävä kerta-annosprofylaksiakin saattaa vaikuttaa mikrobiomiin laajemmin elimistössä ja lisätä mikrobien resistenssiominaisuuksia. Mikrobilääkkeet voivat kuitenkin tulla kyseeseen, jos potilas on infektioherkkä (esim. komplisoitunutta diabetesta sairastava) ja infektio on levinnyt juuren kärkeä laajemmalle kudoksiin tai potilaalla on vaikeita yleisoireita. Tällöin on tarpeen huolehtia myös mahdollisista suun muiden infektioiden hoidosta. Huolellinen päivittäinen omahoito ja säännöllinen hammashoito ovat tärkeimmät tekijät suun ja leukojen infektioiden sekä hammasperäisten infektioiden ehkäisyssä.

Marja Pöllänen

Marja Pöllänen

HLT, kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri, parodontologia
Käypä hoito -toimittaja, Suomalainen lääkäriseura Duodecim

Leo Tjäderhane

Leo Tjäderhane

Tjäderhane Leo
Kariologian ja endodontian professori, Helsingin yliopisto