Julkaistu numerossa 2/2017
Kasvirohdoslääkkeet

Kasvirohdosvalmisteiden vaikuttavat aineet

Usein kasvirohdosvalmisteen vaikuttavaksi aineeksi mielletään valmistukseen käytetty lähtökasvirohdos. Toisinaan kasvirohdosvalmisteiden vaikuttaviksi aineiksi ajatellaan aineita, joita saadaan kasveista. Kumpi näistä on lähempänä totuutta vai ovatko molemmat siitä yhtä kaukana?

Puhuttaessa kasvirohdosvalmisteista kuulee usein sanottavan: ”Tämä valmiste sisältää mäkikuismaa.” tai ”Käytätkö sinä punahattua?” tai ”Oletko kokeillut piparminttua?” Harvemmin tullaan ajatelleeksi, että käytetty valmiste ei todellisuudessa sisälläkään enää kyseistä rohdosta vaan sekalaisen määrän lähtökasvista eri valmistustavoin ja -vaihein eroteltuja yhdisteitä ja yhdisteryhmiä. Kasveista eristetyt ja hyvin pitkälle puhdistetut yhdisteet ja yhdisteryhmät eivät kuitenkaan ole kasvirohdosvalmisteiden vaikuttavia aineita. Millainen on kasvirohdosvalmisteen vaikuttava aine ja milloin siitä tulee kemiallinen lääkeaine?

Kasvirohdosta sellaisenaan, haudutettua teetä, puristemehua tai konsentroitua uutetta - erilaisia vaikuttavia aineita

Pellavansiemen on esimerkki kasviperäisestä aineesta. Se on kuivattu, käsittelemätön kasvinosa. Kuivatusta kasvirohdoksesta pilkotun ja pussitetun teen voidaan katsoa olevan kasviperäinen aine. Kun teestä haudutetaan kuumassa vedessä juoma, valmis juoma onkin kasvirohdostuote. Samalla se on myös lopputuote eli lääkkeisiin kuuluessaan kasvirohdosvalmiste. Juoma ei enää sisällä haudutukseen käytettyä kasvimateriaalia vaan siitä hauduttamisen aikana veteen siirtyneitä erilaisia yhdisteitä.

Puristemehun valmistukseen tarvitaan tuoretta kasvirohdosta. Puristemehu on sellaisenaan kasvirohdostuote samoin kuin esimerkiksi piparminttukasvista tislaamalla erotettu piparminttuöljy. Kasvimateriaali heitetään pois eikä sitä käytetä jatkovalmistukseen.

Mäkikuismasta valmistetaan kasvirohdosvalmisteiden vaikuttava aine esimerkiksi uuttamalla lähtökasvia ensin uuttoliuottimessa ja lopuksi konsentroimalla uute. Uuttoliuottimen kasvimateriaalista irrottamat yhdisteet ja yhdisteryhmät siirtyvät uuttoprosessin aikana uuttoliuottimeen. Uuttoprosessin jälkeen kasvimateriaali heitetään tarpeettomana pois ja valmis uute konsentroidaan haluttuun pitoisuuteen. Valmis, konsentroitu uute on sellaisenaan kasvirohdosvalmisteen vaikuttava aine. Jokainen eri uuttoliuottimia käyttäen tai eri tavoin konsentroiden valmistettu mäkikuismauute on erilainen vaikuttava aine.

Lääkevaikutus ei aina synny vain yhdestä yhdisteestä tai yhdisteryhmästä eli puhtaasta lääkeaineesta. Joskus haluttu vaikutus saadaan aikaan ainoastaan tietyntyyppisillä uutteilla. Näin on käynyt esimerkiksi mäkikuisman kohdalla. Uutteesta erotetuilla ja puhdistetuilla yksittäisillä yhdisteillä tai yhdisteryhmillä ei ole saatu aikaan samaa lääkevaikutusta kuin tietyntyyppisillä mäkikuismauutteilla.

Milloin puhdistettu uute ei enää ole kasvirohdosvalmisteen vaikuttava aine?

Kun lähtörohdosta käsitellään edelleen, voi erilaisten valmistusvaiheiden jälkeen lopputuloksena olla pitkälle puhdistettuja kemiallisia yhdisteitä, kuten sennaglykosidit tai puhtaita lääkeaineita, kuten atropiini tai skopolamiini. Kasvimateriaalista eristetyt ja pitkälle puhdistetut yhdisteet kuuluvat kemiallisiin lääkeaineisiin.

Rajanvetoa helpottamaan on Euroopan lääkeviraston (EMA) verkkosivustolla julkaistu uutteiden puhdistusasteisiin liittyvä dokumentti. Sen liitteessä 1 esitetään esimerkkejä kasvirohdostuotteista, joiden ei puhdistusvaiheiden jälkeen voida enää katsoa olevan kasvirohdostuotteita, eli kasvirohdosvalmisteiden vaikuttavia aineita. Epäselvissä tilanteissa kukin tapaus arvioidaan erikseen.  

Kasvirohdosvalmisteen vaikuttava aine

Kasviperäinen aine: Käsittelemätön, kuivattu tai tuore kasvi, kasvinosa, levä, sieni tai jäkälä kokonaisena, palasina tai paloiteltuna. Myös tietynlaiset käsittelemättömät kasvinesteet ovat kasviperäisiä aineita. Kasviperäiset aineet määritellään täsmällisesti kasvinosan nimeä sekä kasvitaksonomian mukaista kasvitieteellistä nimeä (suku, laji, muunnos ja auktori) käyttäen.

Kasvirohdostuote: Kasvirohdosvalmisteen vaikuttava aine, jonka terapeuttisen vaikutuksen aikaansaavaa yhdistettä tai yhdisteryhmää ei välttämättä tunneta. Kasvirohdostuote valmistetaan käsittelemällä kasviperäistä ainetta esimerkiksi uuttamalla, tislaamalla, puristamalla, fraktioimalla, puhdistamalla, konsentroimalla tai käymisen avulla. Kasvirohdostuotteita ovat hienoksi paloitellut tai jauhetut kasviperäiset aineet, tinktuurat, uutteet, haihtuvat öljyt, puristemehut ja käsitellyt kasvinesteet.

Kasvirohdosvalmiste: Lääkevalmiste, jonka vaikuttava aine on kasviperäinen aine, kasvirohdostuote tai niiden yhdistelmä.

Perinteinen kasvirohdosvalmiste: Kuten kasvirohdosvalmiste, mutta kyseinen lääkevalmiste tai sitä vastaava valmiste on kirjallisuus- tai asiantuntijanäytön perusteella ollut käytössä lääkkeenä yhtäjaksoisesti ennen hakemuksen tekopäivää vähintään 30 vuoden ajan, josta vähintään 15 vuotta EU:ssa. Koostumuksensa ja käyttöaiheensa puolesta valmiste sopii käytettäväksi ilman lääkärin valvontaa. Annostellaan vain suun kautta, ulkoisesti tai inhaloituna.

EU:n kasvimonografia: Kasvirohdosvalmistekomitean laatima valmisteyhteenvedon kaltainen teksti. EU:n kasvimonografiat ovat Euroopan lääkeviraston verkkosivuilla: www.ema.europa.eu > Find medicine > Herbal medicines for human use

 

Sari Koski

Sari Koski

Proviisori
Erikoistutkija, Fimea