Julkaistu numerossa 3-4/2017
Lääkehoitojen arviointi

Apteekkijärjestelmän sääntelyn purkamisen vaikutukset apteekkipalveluiden ja lääkkeiden saatavuuteen

Apteekkijärjestelmän sääntelystä ja sen purkamisesta on keskustelu paljon Suomessa viime vuosina. Muiden maiden ja erityisesti Pohjoismaiden kokemuksista on mahdollista poimia parhaat palat sekä välttää ilmeisimmät karikot, vaikka eri maiden tilanteet eivät olekaan suoraan vertailukelpoisia.

Useissa Euroopan maissa apteekkijärjestelmien sääntelyä on purettu viime vuosikymmenten aikana. Sääntelyn purkamisen on odotettu lisäävän apteekkien määrää ja edistävän niiden välistä kilpailua. Muutoksilla on tavoiteltu ensisijaisesti lääkkeiden hintojen ja lääkekustannusten laskua sekä parempaa lääkkeiden ja apteekkipalveluiden saatavuutta. Lisäksi tavoitteena on usein ollut myös laadun paraneminen sekä uusien innovatiivisten palveluiden kehittäminen.

Huhtikuussa 2017 julkaistun selvityksen mukaan apteekkijärjestelmän sääntelyn purkamisella tavoiteltu apteekkipalveluiden parempi saatavuus on yleensä toteutunut, mutta muihin tavoitteisiin on päästy vain osittain tai ei ollenkaan. Lääkkeiden saatavuus apteekeista on saattanut jopa heikentyä muutosten seurauksena.

Saatavuus on monitahoinen käsite

Lääkkeiden saatavuudella tarkoitetaan sitä, että saatavilla on riittävän laaja valikoima lääkevalmisteita, ja lääkkeet voi hankkia nopeasti ja helposti. Maantieteellisesti tämä edellyttää riittävän tiheää apteekkiverkostoa, ajallisesti riittävän laajoja apteekin aukioloaikoja ja taloudellisesti sitä, että saatavilla on erihintaisia vaihtoehtoja kuten alkuperäisvalmisteita ja rinnakkaislääkkeitä. Tasapuolisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta lääkkeiden saatavuuteen vaikuttaa myös apteekkipalveluiden saatavuus haja-asutusalueilla.  

Apteekkipalveluiden saatavuutta voidaan tarkastella apteekkien lukumäärän ja aukiolojen perusteella. Usein lukumäärä suhteutetaan maan asukasmäärään, mutta palveluiden saatavuutta voidaan tarkastella myös pinta-alaan (taulukko 1), ikäjakaumaan tai sairastavuuteen suhteutettuna. Mitä pienempiä suhdeluvut ovat, sitä enemmän apteekkeja on. Apteekkien lukumäärän kasvaessa yksittäisten apteekkien koko usein pienenee.

Taulukko 1. Pohjoismaiden apteekkitiheys asukasmäärään ja pinta-alaan suhteutettuna.

Apteekkien määrä- ja sijaintisääntely

Apteekkien määrä- ja sijaintisääntelyä on purettu muun muassa Islannissa (1996), Norjassa (2001) ja Ruotsissa (2009). Sääntelyn purkaminen on koskenut muun muassa apteekin omistajuutta, sijaintia ja uuden apteekin perustamista.

Suomessa uuden apteekin perustamisesta päättää Fimea lääkkeiden saatavuuden sitä edellyttäessä. Tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon alueen väestömäärä, alueella jo olevat apteekkipalvelut sekä muiden terveydenhuollon palveluiden sijoittuminen. Sijaintisääntelyllä on pyritty varmistamaan apteekkipalveluiden saatavuus myös haja-asutusalueilla.

Apteekkipalveluiden ja lääkkeiden saatavuus

Muiden maiden kokemusten perusteella apteekkipalveluiden saatavuutta koskevat sääntelyn purkamisen tavoitteet on yleensä saavutettu, sillä apteekkien määrä on lisääntynyt ja apteekkien aukioloajat ovat pidentyneet. Apteekkien määrä on kuitenkin lisääntynyt enemmän kaupungeissa kuin haja-asutusalueilla. Apteekkien määrän lisääntyessä yksittäisten apteekkien koko on pienentynyt, samoin asiakasmäärät. Myös ammattitaitoisesta farmaseuttisesta henkilökunnasta on ollut hetkellisesti pulaa sellaisissa maissa, joissa uusia apteekkeja on perustettu lyhyellä aikavälillä paljon.

Muutosten myötä haja-asutusalueiden asukkaat ovat kokeneet olevansa eriarvoisessa asemassa kaupunkilaisiin nähden, koska apteekkeja on harvemmassa, lääkkeiden saatavuus on epävarmempaa kuin aikaisemmin ja mahdollinen hintakilpailu hyödyttää vain kaupunkilaisia. Reseptilääkkeiden saatavuus haja-asutusalueilla onkin pyritty turvaamaan sekä säännellyissä että sääntelyä purkaneissa maissa muun muassa sivuapteekeilla, palvelupisteillä, lääkkeitä toimittavilla lääkäreillä tai taloudellisilla avustuksilla ja kannustimilla.

Esimerkiksi Ruotsissa ja Islannissa on koettu, että reseptilääkkeiden saatavuus on sääntelyn purkamisen jälkeen heikentynyt. Tämä johtuu siitä, että pienempien apteekkien ei ole mahdollista pitää yhtä kattavaa lääkevarastoa kuin aikaisemmin. Lisäksi on ollut viitteitä siitä, että omistajat, kuten lääketukut, saattavat pyrkiä  vaikuttamaan varastossa pidettävien tuotteiden valikoimaan.

Tulevaisuuden näkymät

Fimea on selvittänyt helmikuusta 2016 lähtien uusien apteekkien perustamista erityisesti niissä kunnissa, joissa apteekkitiheys on keskimääräistä pienempi tai joissa lääkehuollon toimivuudessa on ilmennyt puutteita. Viimeisen vuoden aikana on päätetty perustaa uudet apteekit Tampereelle, Naantaliin, Ylivieskaan, Valkeakoskelle ja Kuopioon.

Suomessa on tällä hetkellä enemmän apteekkeja yksittäistä asukasta kohti kuin esimerkiksi Ruotsissa. Väestökyselyn mukaan suomalaiset kokevat, että apteekkeja on riittävän lähellä, jotta itsehoitolääkkeitä saa vaivattomasti. Fimealle ei myöskään ole tullut palautetta apteekkipalveluiden saatavuuteen liittyvistä ongelmista tai kuntien aloitteita apteekkipalveluiden lisäämiseksi. Apteekkipalveluiden saatavuus näyttäisi olevan Suomessa hyvällä tasolla.

Leena Reihikainen

Leena Reihikainen

Proviisori
Kehittämissuunnittelija, Fimea