Julkaistu numerossa 3-4/2017
Eläinlääkkeet

Bentsyylipenisilliinin saatavuushäiriö testasi Suomen lääkehuollon toimivuutta

©iStock/123ducu
©iStock/123ducu

Vuonna 2015 käynnistyi ensimmäinen laajamittainen eläinlääkkeitä koskeva saatavuushäiriö. Häiriö koski eniten käytettyä eläinten mikrobilääkettä bentsyylipenisilliiniä. Häiriön vaikutuksia minimoitiin muun muassa poikkeusluvilla, velvoitevarastojen käyttöönotolla ja käyttöä rajoittavalla viranomaisohjeistuksella.

Eläin- ja ihmislääkkeiden valmistuksen toimitus- ja jakeluketjut ovat monimutkaistuneet globalisaation johdosta. Toimitusketjujen sopimusvalmistajien tarkastuksissa todetut puutteet saattavat johtaa tuotannon keskeyttämisiin tai seisautuksiin ja edelleen saatavuushäiriöihin.

Pahimmillaan saatavuushäiriö voi vaarantaa eläinten hyvinvoinnin ja aiheuttaa huomattavia taloudellisia menetyksiä. Lisäksi eläinlääkkeiden huono saatavuus saattaa aiheuttaa niiden laitonta maahantuontia, mikä kuitenkin vaikuttaisi olevan epätodennäköistä Suomessa.

Suomessa ei ole riittävästi myyntiluvallisia eläinlääkevalmisteita kaikkiin tarpeellisiin käyttöaiheisiin ja rinnakkaislääkkeitä on vähän, joten tuotantokatkokset aiheuttavat herkästi saatavuushäiriöitä.  

Bentsyylipenisilliini on eläimille eniten käytetty mikrobilääke bakteerien aiheuttamien tautien hoidossa ja siten kriittinen lääke eläinlääkinnässä.

Ensimmäinen laajamittainen, tuotantoeläintenlääkkeitä koskeva saatavuushäiriö alkoi Euroopan laajuisena keväällä 2015. Syynä oli pula vaikuttavasta aineesta, mikä koski useita bentsyylipenisilliiniä sisältäviä, tuotantoeläimille tarkoitettuja eläinlääkevalmisteita. Bentsyylipenisilliiniä sisältävien injektiovalmisteiden lisäksi häiriö koski yhtä utareensisäisesti annettavaa valmistetta.

Bentsyylipenisilliini on eläimille eniten käytetty mikrobilääke bakteerien aiheuttamien tautien hoidossa ja siten kriittinen lääke eläinlääkinnässä. Useimmiten se on myös ensisijainen lääke ja sen osuus eläinten injektiona annettavista mikrobilääkkeistä on 2010-luvulla ollut yli 75 %.

Bentsyylipenisilliinin saaatavuushäiriön laajamittaisuus edellytti velvoitevarastojen käyttöönottoa sekä bentsyylipenisilliinivalmisteiden käytön rajoittamista. Saatavuutta turvattiin myös poikkeusluvilla.

Saatavuushäiriön taustalla oli viranomaisen havaitsema puute tuotantotavoissa

Joulukuussa 2014 Ranskan lääkevalvontaviranomainen antoi ennakkovaroituksen kiinalaistehtaalla tehdyn tarkastuksen jälkeen. Tehtaalla valmistettiin vaikuttavaa lääkeainetta, ja ennakkovaroitus (alustava ns. Good Manufacturing Practice non compliance -ilmoitus) koski mahdollista hyvien tuotantotapojen vastaista tuotantoa. Suomessa ja muissa EU-maissa on useita eläinlääkevalmisteita, joissa käytetään kyseisen lääkeainetehtaan valmistamaa bentsyylipenisilliiniä.

Toimitilatarkastuksessa todettujen useiden vakavien puutteiden vuoksi oli odotettavissa, että saatavuushäiriö on pitkäkestoinen, koska muita vaikuttavan aineen valmistajia ei ollut saatavilla. Virallinen GMP non compliance -ilmoitus annettiin lopulta tammikuussa 2015.

Fimea pyysi bentsyylipenisilliinivalmisteiden myyntiluvan haltijoilta riskinarviota siitä, miten vaikuttavan aineen tuotannon häiriöt vaikuttavat lääkkeiden käyttäjäturvallisuuteen ja saatavuuteen.  Saatavilla olleen lääketurva- ja tuotevirhetiedon sekä tehtyjen testien perusteella ei ollut viitteitä siitä, että valmisteiden turvallisuus tai teho olisi heikentynyt niissä valmisteissa, joissa oli käytetty kyseisen tehtaan bentsyylipenisilliiniä.

Markkinoilla olleiden lääke-erien poisvetämistä ei myöskään pidetty mahdollisena valmisteiden kriittisyyden vuoksi. Sen sijaan varastoissa ennalta olleet lopputuotteiden erät päätettiin sallia jakeluun edellyttäen, että lopputuotteiden laatu varmistettaisiin erillisillä, ulkopuolisen laboratorion analyyseilla. Analyyseissä ei lopulta havaittu poikkeamia. Varastoissa ennalta olleita vaikuttavan aineen eriä oli mahdollisuus käyttää, kunnes vaatimusten mukaisesti valmistettua vaikuttavaa ainetta olisi saatavilla.  

Kriittisten valmisteiden saatavuuden varmistamiseksi Fimea myönsi poikkeuslupia muun muassa vieraskielisten pakkausten käyttöönotolle ja niin sanottu non compliant -vaikuttavan aineen käyttöön silloin, jos lopputuotteen laatu oli varmistettu riippumattomassa laboratoriossa ja täytti valmisteen myyntiluvan laatukriteerit. Fimea myönsi yhdelle bentsyylipenisilliinivalmisteelle velvoitevarastoinnin alitusluvan kesäkuun 2015 loppuun mennessä.

Päätös velvoitevarastojen purkamisesta oli historiallinen

Maaliskuussa 2015 tehdyn arvion mukaan silloisessa myyntivarastossa olleet bentsyylipenisilliinivalmisteet olisivat normaalikulutuksella riittäneet valmisteesta riippuen ainoastaan touko–syyskuuhun 2015.

Kuultuaan elintarviketurvallisuusvirasto Eviraa ja maa- ja metsätalousministeriötä Fimea esitti sosiaali- ja terveysministeriölle velvoitevarastojen käyttöönottoa. STM teki päätöksen velvoitevarastojen purkamisesta toukokuussa 2015. Päätös oli ensimmäinen historiassaan, ja se oli voimassa vuoden 2016 loppuun.

Velvoitevaraston käyttöönotolla bentsyylipenisilliinivalmisteiden arvioitiin riittävän normaalikulutuksella enintään elo–marraskuuhun 2015 asti. Saatavuudessa oli siten odotettavissa täyskatkos normaalikulutuksella. Siksi eläinlääkkeiden käytön asiantuntijaviranomainen Evira laati STM:n päätöksen rinnalle väliaikaiset mikrobilääkkeiden käyttösuositukset, joissa nimettiin ne infektiot, joiden käyttöön bentsyylipenisilliiniä tuli säästää. Bentsyylipenisilliini on kapeakirjoinen mikrobilääke. Saatavuushäiriön yhteydessä katsottiin tärkeäksi, että laajakirjoisten mikrobilääkkeiden, erityisesti ihmisten lääkinnässä kriittisen tärkeiden mikrobilääkkeiden (3. polven kefalosporiinit ja fluorokinolonit), käyttö ei lisääntyisi.

Samalla korvaaviksi valmisteiksi muiden infektioiden hoitoon nimettiin muun muassa  aminopenisilliinit, tetrasykliinit ja trimetopriimi-sulfonamidit.

Varastomäärien seuraamiseksi myyntiluvanhaltijat ja niiden edustajat toimittivat Fimealle säännöllisesti bentsyylipenisilliinivalmisteiden varastotiedot. Fimea arvioi kokonaisvarastojen riittävyyttä varasto- ja tukkumyyntitietojen perusteella aluksi viikoittain.

Bentsyylipenisilliinivalmisteiden saatavuushäiriön ja käyttörajoitusten seurauksena vaihtoehtovalmisteiden, erityisesti tetrasykliinin ja trimetopriimi-sulfonamidin, kulutus lisääntyi. Tämä puolestaan johti vaihtoehtovalmisteiden saatavuushäiriöön, koska niiden maahantuojat eivät pystyneet vastaamaan nopeasti kasvavaan kysyntään. Näin ollen Fimea myönsi velvoitevarastoinnin alituslupia myös bentsyylipenisilliinivalmisteiden vaihtoehtovalmisteille.

Vuoden 2016 lopulla saatiin alustava tieto, kiinalaistehtaan tuotantotoiminnassa havaitut puutteet oli saatu korjattua. Kiinalaistehdas sai GMP-todistuksen maaliskuussa 2017, ja samalla GMP non compliance -ilmoitus peruttiin.

On odotettavissa, että bentsyylipenisilliinivarastojen palautuminen häiriötä edeltävälle tasolle vie aikaa. Siksi kokonaisvaraston kehittymistä seurataan edelleen kuukausittain ainakin vuoden 2017 loppuun asti.

Bentsyylipenisilliinin saatavuushäiriö kehitti viranomaisten yhteistyötä

Bentsyylipenisilliinivalmisteiden saatavuushäiriö osoitti, kuinka haavoittuvaista lääkkeiden saatavuus voi nykyisin olla. Tilanteen kriittisyyttä lisäsi se, että saatavuushäiriö koski valmisteita, jotka ovat tuotantoeläimillä ensisijaisia ja laajasti käytettyjä.

Bentsyylipenisilliinivalmisteiden kriittisyys toi esille velvoitevarastoinnin tarpeellisuuden. Velvoitevarastojen käyttöönotolla ja käytön kohdentamisella kyettiin ehkäisemään akuutti  kriisi tuotantoeläinten lääkinnässä. Viranomaiset ja valmisteiden maahantuojat tekivät  tiivistä yhteistyötä ja valvoivat varastoissa olleiden lääkkeiden määrää ja asianmukaista käyttöä.

Velvoitevarastojen käyttöönotolla ja käytön kohdentamisella kyettiin ehkäisemään akuutti kriisi tuotantoeläinten lääkinnässä.

Fimea teki tapauksessa tiivistä yhteistyötä Eviran ja maa- ja metsätalousministeriön lisäksi myyntiluvanhaltijoiden, heidän edustajiensa ja lääketukkukauppojen edustajien kanssa. Yhteistyön keskeisimpinä tavoitteina oli varmistaa, että bentsyylipenisilliiniä saataisiin Suomeen mahdollisimman pitkään ja luoda hyvä viestintästrategia.

Kyseessä oli ensimmäinen normaaliolojen aikana tapahtunut velvoitevarastoitavien valmisteiden saatavuushäiriö, joka vaikutti lääkkeiden käyttöön laajasti Suomessa. Tästä syystä viranomaisilla ei ollut laadittuna täysin toimivia toimintamalleja viranomais- ja sidosryhmäyhteistyöhön. Tapauksen perusteella yhteisiä toimintatapoja on sittemmin muokattu. Lisäksi on tunnistettu, että saatavuushäiriövalmisteita korvaavien lääkkeiden varastotilannetta tulee valvoa entistä tarkemmin. Tämä valvonta ei kuitenkaan anna kaikissa tapauksissa mahdollisuuksia varaston käytön kohdentamiseen. Etenkin, jos korvaavat valmisteet eivät ole velvoitevarastoitavia.

Poikkeuslupa

Fimea voi perustellusta syystä myöntää eräkohtaisen vapautuksen myyntiluvan tai rekisteröinnin ehdoista, jos Suomen lääkehuollolle kriittisen valmisteen saatavuudessa olisi muutoin odotettavissa saatavuuskatkos. Lupa voidaan myöntää vain valmisteelle, jolla on voimassa oleva myyntilupa tai rekisteröinti.

Velvoitevarastointi ja alitusluvat

Velvoitevarastoinnilla turvataan lääkkeiden saatavuus ja käyttömahdollisuudet tilanteissa, joissa lääkkeiden tavanomainen saatavuus on vaikeutunut tai estynyt. Velvoitevarastointilainsäädäntö määrittelee, mihin lääkeryhmiin kuuluvia lääkeaineita ja mitä lääkeaineita varastointivelvoite koskee, varastointiajan pituuden, varastointivelvoitteen järjestämisen erityistapauksissa ja vapautuksen varastointivelvollisuudesta.

Fimea voi perustelluista syistä myöntää velvoitevarastoinnin alituslupia tilanteissa, joissa lääkkeiden tavanomainen saatavuus maahamme on vaikeutunut tai estynyt lääkkeiden toimituskatkosten, vakavan kriisin tai muun näihin verrattavan syyn takia. Myönnettävän alituksen suuruus edellyttää pohdintaa.

Lue lisää:

Laki velvoitevarastoinnista 979/2008

Valtioneuvoston asetus 1114/2008 muutettuna asetuksilla 308/2012 ja 1106/2015

Velvoitevaraston käyttöönotto laajamittaisissa saatavuushäiriöissä

Velvoitevarastointilainsäädännön mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää luvan velvoitevaraston alittamiseen ja käyttöönottoon Fimean esityksestä laajamittaisten saatavuushäiriöiden aikana huoltovarmuuden varmistamiseksi. Tällaisissa tilanteissa alitusluvassa voidaan määrätä velvoitteen alaisen hyödykkeen käyttökohteista ja -määristä. Lisäksi tulee määrätä ajankohta, johon mennessä velvoitevaraston suuruuden on jälleen oltava velvoitevarastointilain mukainen

Lue lisää:

www.fimea.fi/valvonta/velvoitevarastointi

 

Irmeli Happonen

Irmeli Happonen

Pieneläinten sisätauteihin erikoistunut ELT, dosentti
Yksikön päällikkö, Fimea

Johanna Linnolahti

Johanna Linnolahti

Proviisori
Yliproviisori, Fimea