Julkaistu numerossa 3-4/2017
Ex tempore

Hopeavesi lupaa paljon – Mikä on totuus?

©iStock/yipengge
©iStock/yipengge

Internetissä hopeavettä markkinoidaan moneen vaivaan – jopa erilaisten kroonisten sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn. Kuluttajat ovat tarttuneet lupauksiin ja käyttävät tuotetta myös vastoin suosituksia.

Hopeavesi on löytänyt tiensä moneen suomalaiseen kotiin. Valmistetta käyttävät kertovat internetissä ja sosiaalisessa mediassa käyttävänsä tuotetta estääkseen tai hoitaakseen sairauksia ja erilaisia vaivoja. Moni viittaa kintaalla viranomaisten suosituksille ja käyttää hopeavettä myös sisäisesti, vaikka EU-asetuksen mukaan hopeavesi ei ole elintarvike eikä sitä tulisi nauttia sisäisesti. 

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylilääkäri Päivi Ruokoniemi on huolissaan ilmiöstä.

– Ihminen ottaa aina riskin, jos alkaa hoitaa sairautta valmisteella, joka ei ole laillisesta lääkkeiden jakelukanavasta hankittu lääke. Hopean terveyshyödyistä ei ole luotettavaa näyttöä, haitoista sen sijaan on vahvaa tutkimustietoa.

– Hopea ei myöskään ole hivenaine eikä ihmisen elimistö tarvitse sitä.

Sairautta ehkäisevän tai hoitavan vaikutuksen sijaan hopealla on mikrobien kasvua hillitsevä vaikutus, ja sitä käytetään ulkoisesti muun muassa joissain haavanhoitotuotteissa.

Hopeaveden sisäisellä käytöllä on haittavaikutuksia

Sisäisesti käytettynä hopea imeytyy ihmisen elimistöön ja kerääntyy elimiin. Suurina annoksina se heikentää elinten toimintaa ja aiheuttaa haittavaikutuksia. Hopea kertyy ihmisen elimistöön suhteellisen helposti, sillä sen puoliintumisaika on arviolta 50 vuorokautta.    

– Eläinkokeissa on todettu, että sisäisesti käytettynä hopea kerääntyy erityisesti mahalaukkuun ja suolistoon, mutta myös muihin elimiin kuten maksaan ja munuaisiin – ja jopa aivoihin, summaa Ruokoniemi.   

Näkyvin haittavaikutus hopean kertymisestä elimistöön on argyria. Tällöin iho muuttuu sinisenharmaaksi. Ihon värimuutos on pysyvä, vaikka hopeaveden käyttö lopetettaisiin.  

Eläinkokeissa on raportoitu myös myrkytysoireita kuten kuolemia, painonlaskua, passiivisuutta, muutoksia aivojen välittäjäaineiden pitoisuuksissa, maksaentsyymien muutoksia, sydämen laajentumia, immunologisia vaikutuksia ja muuttuneita veriarvoja.

Lääkevalmisteet tulevat markkinoille tiukan ennakkovalvonnan kautta

Lääkkeet tulevat markkinoille myyntiin vasta läpäistyään tiukan ennakkovalvonnan.  Fimea arvioi myyntilupaan tähtäävät lääkevalmisteet, jotta markkinoille tulevat lääkkeet täyttävät niille asetetut vaatimukset.

– Vain lääkkeiden laillisesta jakelukanavasta voi saada lääkkeitä, joiden tehon, turvallisuuden ja laadun on viranomainen vahvistanut, kertoo Ruokoniemi.

Kuluttaja ottaa aina riskin käyttäessään lääkkeenä jakelukanavan ulkopuolelta hankittuja valmisteita, joiden laadusta ja vaikutuksista ei ole varmuutta.

– Riski lisääntyy entisestään, jos tällaisia valmisteita käytetään vastoin niiden tuoteselosteita. Jos esimerkiksi pullossa oleva neste on tarkoitettu vain ulkoiseen käyttöön, sitä ei tule koskaan käyttää sisäisesti.

Internetistä löytyy hyvin paljon epäluotettavaa, jopa terveydelle vaarallista, tietoa sairauksien vaihtoehtoisista hoitomuodoista. Tämä edellyttää kuluttajalta valppautta, medialukutaitoa ja luottamusta terveydenhuollon ammattilaisten asiantuntemukseen. 

Fimea on puuttunut hopeaveden markkinointiin

Fimea on puuttunut hopeavesituotteita valmistavien ja myyvien yritysten markkinointiin Suomessa, sillä tuotteita on mainostettu lääkkeellisin väittämin. Vain lääkevalmisteista voidaan esittää lääkkeellisiä väittämiä. Lääkelain perusteella hopeavettä ei saa suositella lääkkeelliseen käyttöön. 

Hopeavesi ei ole lääke eikä sitä voi markkinoida lääkkeenä. Lääkkeellisten väittämien tulee aina perustua tieteellisesti luotettavaan tutkimusnäyttöön, täsmentää Ruokoniemi.

Fimea on antanut ohjeita hopeavettä mainostaville yrityksille markkinoinnin muuttamisesta.  Ohjeistamisen lisäksi lääkevalvontaviranomaisella on käytössään järeämpiäkin aseita.

– Jos esimerkiksi kansanterveys on jollain tavalla uhattuna, Fimealla on lääkelain suomat valtuudet luokitella ei-lääkkeellisiä valmisteita lääkkeiksi, jos niistä esitetään lääkkeellisiä väittämiä.

– Tällöin voimme kieltää kokonaan tuotteiden markkinoinnin ja myymisen. Usein pelkkä viranomaisen antama ohjeistus kuitenkin riittää, ja yritys muuttaa tuotteen markkinointia lainsäädännön mukaiseksi.    

Fimea seuraa verkkomarkkinoinnin tilannetta, ja jos sivuilta löytyy laittomia väitteitä, Fimea aloittaa valmisteiden luokittelun – tarvittaessa välittömästi.

Kolloidinen hopea ei ole sallittua elintarvikkeissa

Hopeavesituotteita ei saa myöskään markkinoida elintarvikkeina. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) mukaan kolloidisen hopean turvallisesta käytöstä elintarvikkeena ei ole kattavaa näyttöä.

Euroopan komission asetus (1170/2009) määrittelee elintarvikkeisiin (myös ravintolisiin) lisättävien vitamiinien ja kivennäisaineiden sallitut vitamiinit ja kivennäisaineet sekä niiden muodot. Ainoastaan asetuksen liitteessä 1 lueteltuja vitamiineja ja kivennäisaineita saa käyttää liitteessä 2 luetelluissa muodoissa.

Hopeaa ei löydy missään muodossa sallittujen kivennäisaineiden listalta eli kolloidinen hopea ei ole sallittu ainesosa elintarvikkeissa, kertoo ylitarkastaja Päivi Levänti Evirasta.

– Hopeavesi ei ole elintarvike eikä sitä missään nimessä tule nauttia sisäisesti.   

Lääke vai ei?

Valmisteen tuoteluokittelu on tärkeää, koska eri tavalla luokiteltuja valmisteita koskee erilainen lainsäädäntö esimerkiksi maahantuonnin, myynnin ja markkinoinnin sekä jakelukanavien osalta.

Lääkkeeksi luokittelu perustuu valmisteen vaikutuksen ja esitystavan arvioimiseen lääkelain tarkoittamalla tavalla.    

Jos tuotetta markkinoidaan sairauden parantamiseen, ehkäisemiseen tai lievittämiseen liittyvillä lääkkeellisillä väittämillä, tuote tulee katsoa esitystavan perusteella lääkkeeksi. Jos tuote vaikuttaa ihmisen tai eläimen elimistössä lääkelain tarkoittamalla tavalla, tuote tulee katsoa vaikutuksen perusteella lääkkeeksi. Luokittelussa suurin painoarvo on pakkaukseen painetulla käyttöohjeella, yrityksen julkaisemalla mainonnalla sekä sillä, millaista vaaraa tuotteen käytöllä voi olla.

Viranomaisen tavoitteena on turvata väestön terveyttä

Fimean tehtävänä on valvoa ja kehittää lääkealaa sekä edistää lääkkeiden järkevää käyttöä väestön terveydeksi. Lisäksi Fimea tarjoaa luotettavaa lääketietoa sekä kansalaisille että terveydenhuollon ammattilaisille.

– Tarvittaessa osallistumme yleiseen keskusteluun myös valvontasektorimme rajapinnoissa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa varmistaaksemme kansalaisten turvallisuutta, kertoo Ruokoniemi.

Riitta Vuorela

Riitta Vuorela

YTM
Tiedottaja, Fimea