Julkaistu numerossa 1-2/2019
Teemat

Organisaatiokohtaisten riskilääkkeiden määrittely HUSissa

Suuren riskin lääkkeiksi kutsutaan lääkkeitä, joiden virheellinen käyttö voi aiheuttaa muita lääkkeitä todennäköisemmin vakavia seurauksia potilaalle. HUS määritteli suuren riskin lääkkeet moniammatillisesti hyödyntäen omia lääkityspoikkeama- ja haittavaikutusilmoituksia sekä kansainvälisessä kirjallisuudessa julkaistuja riskilääkelistoja.

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi vuonna 2017 kolmannen potilasturvallisuushaasteen, jonka globaalina tavoitteena on lääkehoitoon liittyvien ennaltaehkäistävien haittojen vähentäminen 50 %:lla viiden vuoden aikana. Yhtenä keskeisenä näkökohtana on suuren riskin lääkkeiden tunnistaminen ja niihin liittyen riskien vähentäminen.

Kirjallisuuden perusteella suuren riskin lääkkeitä (high-alert medications) on tunnistettu kansainvälisesti muun muassa Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Australiassa ja Tanskassa. Lisäksi lääkkeitä, jotka ovat olleet yleisimmin mukana kuolemaan johtaneissa tai sairaalahoitoa vaativissa lääkityspoikkeamissa on tunnistettu kirjallisuuskatsauksessa. Yhdysvaltalainen Institute for Safe Medication Practises (ISMP) -järjestö on tunnistanut suuren riskin lääkkeitä eri hoitoympäristöissä (sairaala/akuuttihoito vs. avohoito vs. pitkäaikaishoito). Tämä on tärkeää, sillä käytettävät lääkkeet ja niihin liittyvä osaamistaso ovat erilaisia eri hoitoympäristöissä.

Raportointijärjestelmien hyödyntäminen riskilääkkeiden tunnistamisessa

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä suuren riskin lääkkeiden tunnistaminen aloitettiin pilottitutkimuksella. Tutkimuksessa analysoitiin HaiPro-järjestelmään vuosina 2007–2013 raportoituihin lääkityspoikkeamiin liittyneitä lääkkeitä ja verrattiin niitä ISMP:n listauksiin ja sairaalan lääkekulutukseen.

Koska vaaratilanteisiin liittyvät lääkkeet kirjattiin vapaana tekstinä HaiPro-ilmoituksiin, niiden tunnistaminen ja poiminta manuaalisesti oli hyvin työlästä. Tämän vuoksi HUS pyysi HaiPro-järjestelmän toimittajaa kehittämään lääkityspoikkeamailmoituksiin liittyvien lääkkeiden rakenteisen kirjaamistavan ja lääkityspoikkeamiin liittyvän TOP-lääkeraportin (yleisimmin poikkeamatilanteisiin liittyvät lääkkeet), jotka saatiin käyttöön vuonna 2015.

Näiden uudistusten avulla voitiin toteuttaa jatkotutkimus laajemmalla aineistolla. Jatkotutkimuksessa tunnistettiin TOP-lääkkeitä ja suuren riskin lääkkeitä HUSin HaiPro-ilmoituksista vuosilta 2015–2016 ja vertailtiin tuloksia HUSin vuosina 2015–2016 raportoimiin haittavaikutusilmoituksiin yleisimmin liittyneisiin lääkkeisiin ja suuren riskin lääkkeisiin.

Suuren riskin lääkkeiden määrittely moniammatillisesti

Vuonna 2017 HUSiin perustettu moniammatillinen työryhmä määritteli suuren riskin lääkkeet aikuispotilaille ja laati niihin liittyviä ohjeita.  Kirjallisuuskatsausta ja HUSin omia tutkimustuloksia hyödynnettiin, mutta erityisesti HaiPron TOP-raportin sekä ilmoitusten laadullisen analyysin avulla pystyttiin tunnistamaan HUSin kannalta olennaisia suuren riskin lääkkeitä ja niihin liittyviä riskejä lääkehoitoprosessissa.  Listalle päätyivät antikoagulantit ja antitrombootit, opioidit, insuliini, immunosupressantit ja suun kautta otettavat syöpälääkkeet (kuvio 1). Näitä lääkkeitä käytetään lähes jokaisessa HUSin hoitoyksikössä. Myös monissa Uudenmaan alueen perusterveydenhuollon organisaatioissa on otettu sama listaus ja ohjeet käyttöön.

Kuvio 1. Suuren riskin lääkkeet HUSissa.

HUSin tulosyksiköitä ohjeistettiin täydentämään listaa vielä lääkehoitosuunnitelmissaan yksikkökohtaisilla suuren riskin lääkkeillä (esim. ISMP:n akuuttihoidon listalla olevat adrenergiset agonistit ja antagonistit [i.v.], anestesia-aineet, dialyysinesteet, hermo-lihasliitoksen salpaajat, inotrooppiset lääkeaineet [i.v.], liuotushoidot ja angioplastiassa käytettävät lääkkeet, liposomaaliset lääkemuodot [esim. amfoterisiini-B], oraaliset diabeteslääkkeet, parenteraaliset ravitsemusliuokset, parenteraaliset solunsalpaajat, rytmihäiriölääkkeet [i.v.], röntgenvarjoaineet, vahvat sedatiivit [i.v]).

HUS syöpätautien tulosalue sekä lasten- ja nuorten sairauksien tulosalue ovat jo laatineet omat täydentävät listauksensa. Seuraavina kehityskohteina ovat akuutti- ja tehohoidon sekä leikkaussaliympäristön listaukset ja tekeillä on myös suuren riskin lääkkeitä käsittelevä verkkokurssi.

Suuren riskin lääkkeiden lisäksi HUSin ohjeistuksessa on korostettu muita riskialttiita lääkeryhmiä kuten niin sanottuja LASA-lääkkeitä (look alike sound alike eli samalta näyttävät ja kuulostavat lääkkeet), tarkkaa pitoisuus- tai laboratorioseurantaa vaativia lääkkeitä, yleisimmin vakavia allergisia reaktioita tai infuusioreaktioita aiheuttavia lääkkeitä sekä uusia, vieraita tai harvoin käytettäviä lääkkeitä (esim. erityisluvalliset lääkkeet, joissa ei ole suomenkielistä pakkausta ja tuoteinformaatiota). Myös lääkemuotoihin liittyviä riskejä nostettiin esiin (taulukko 1).

Taulukko 1. Suuren riskin lääkkeiden lisäksi HUSissa tunnistettuja riskitekijöitä.
Suuren riskin lääkkeiden tunnistaminen on ensimmäinen askel niiden turvallisen käytön edistämisessä. Prosessisuojausten (esim. kaksoistarkastukset, IT-järjestelmien varoitukset, säilytys- ja valikoimaratkaisut) ja riskilääkekohtaisten toimenpideohjelmien kehittäminen on käynnissä ja tämän työn tulee olla jatkuvaa.

Lotta Schepel

Lotta Schepel

FaT, proviisori, LHKA
Lääkitysturvallisuuskoordinaattori, HUS Apteekki