Pillerin matka keräysastiasta kaukolämpöverkkoon
Terveydenhuollon ja kotitalouksien lääkejäte matkaa apteekeista ja sairaaloista tynnyreissä Riihimäelle, missä Ekokemin korkealämpötilapoltto prosessoi jätteen kaukolämmöksi, sähköksi ja rakennusmateriaalien korvikkeeksi. Suurin haaste on kotitalouksien lääkejätteen sataprosenttinen päätyminen oikeaan paikkaan – vesistön tai sekajäteastian sijaan.
Vaalea ja viileä savupilvi kiemurtelee Ekokemin tuotantolaitoksen piipusta Riihimäen ylle. Kyseessä on suomalaisen jätteenpolton yksi silminnähtävä merkki, puhdistetussa olomuodossaan tietenkin.
Kun lääke tulee kotitalouksissa tai sairaaloissa käyttönsä päähän, alkaa sen matka kohti asianmukaista loppukäsittelyä. Terveydenhuollon toimijat sekä apteekit toimittavat keräämänsä lääkejätteen muovisissa, kartonkisissa tai metallisissa tynnyreissä käsittelyyn Riihimäelle, missä Suomen lisäksi Tanskassa ja Ruotsissa toimiva ympäristöalan yritys Ekokem Oyj vastaa kotimaisen lääkejätteen loppukäsittelystä. Vuosittain laitokseen kärrätään yhteensä 400 000 kilon edestä erilaisia lääkkeitä. Eriä saapuu lähes päivittäin, ja polttolinjat ovat käynnissä joka päivä ympäri vuoden.
– Me emme avaa tynnyreitä, lukuun ottamatta satunnaisia pistokokeita. Tynnyreiden kyljessä on jäte-eränumero ja muut tiedot, joten jos poltossa tulee ongelma, kuten elohopeapiikki tai jodiylitys, on lähettäjä mahdollista jäljittää, kertoo Ekokemin myyntiryhmäpäällikkö Jorma Koskinen.
Elohopea, jodi ja bromi vaativat erillisen pakkaamisen. Elohopeaa säätelevät tiukat luparajat, ja jodin sekä kromin osalta ulospäin näkyvä merkki on punaiseksi muuttuva savu. Saapuva lääkejäte prosessoidaan korkealämpötilapoltossa, jossa lääketynnyrit nostetaan polttorumpuun yksi kerrallaan. Yli 1300-asteinen pätsi polttaa ensin tynnyrin lääkkeiden ympäriltä, minkä jälkeen lääkejäte valuu rumpuun ja palaa täydellisesti. Koko palamisprosessi on ohi 5–10 minuutissa.
– Rummusta tulee ulos polton kuonaa, joka on aivan kuin tulivuoresta valuvaa laavaa. Kuona jäähdytetään ja toimitetaan hyötykäyttöön, Koskinen kertoo.
Toinen komponentti on lentotuhka, joka otetaan talteen sähkösuodattimella. Se on vaarallista jätettä, joka kuljetetaan loppukäsittelyyn stabiloitavaksi. Jatkokäytön kannalta prosessin hedelmällisin tuotos on energia, joka saadaan talteen lämpökattilassa. Tämän jälkeen savukaasu kulkee vielä monivaiheisen puhdistusprosessin läpi piippuun.
Hyötykäyttöä koko matkalta
Täydellisesti palanut tynnyrilajitelma lääkejätettä pystytään hyödyntämään loppukäyttöön kaukolämpönä ja kesäisin sähkönä. Ekokem tuottaakin Riihimäen ja Hyvinkään seudulle pääosan kaukolämmöstä. Myös polttoprosessin alkuvaiheessa syntyvä kuona pystytään hyödyntämään.
– 200-litrainen terästynnyri jättää palaessa jälkeensä metallisia osia, jotka seulotaan. Induktioerotuksella saadaan kuonasta mahdollisimman tarkasti erilleen hyödynnettävät kevytmetallit. Kuona toimii rakennusmateriaalien korvikkeena, Koskinen selventää.
Ongelmana kuitenkin on, että kuonan käyttäminen esimerkiksi kivimurskeen tai muiden neitseellisten raaka-aineiden sijasta vaatii ympäristöluvan. Siksi sen käyttö on kannattavaa lähinnä isoissa maanrakennuskohteissa.
Suurin haaste koskee lääkkeiden matkaa ennen tuotantolaitosta.
Laajemmassa mittakaavassa jätteenpoltto menetelmänä perustuu Euroopan unionin jätteenpolttodirektiiviin, joka on tuotu Suomen lainsäädäntöön jätteenpolttoasetuksena. Polton päästöjä kontrolloi ympäristölupa.
Ekokemin käyttämä korkealämpötilapoltto on hyvin yleinen lääkejätteen käsittelytapa myös maailmalla. Muitakin prosessointivaihtoehtoja voisi olla, mutta toteutuksessa on kaksi haastetta.
– Lääkeaineet ovat niin monimutkaisia kemiallisia yhdisteitä, että niiden prosessointi on hankalaa. Lisäksi lääkejätteen määrät ovat suhteessa hyvin pieniä, Koskinen avaa.
Ekokemin Riihimäen laitoksen korkealämpötilapolton kapasiteetti on 55 000 tonnia vuodessa. Tästä lääkejäte on vain murto-osa. Vasta jos tavaraa tulisi tuhansia tonneja, kannattaisi prosessointia harkita.
– Lääkejätteen käyttö toiseen kertaan ei liene kenenkään mielestä innostava ajatus, Koskinen toteaa.
Toimivan järjestelmän pohja lainsäädännössä
Lääkejätteen polttokäsittely ei ole suinkaan uusi innovaatio. Ekokemin ensimmäinen polttolinja ja jätteiden vastaanotto avautuivat vuonna 1984.
– Pitää kiittää sen aikaisia poliitikkoja, että lainsäädäntö tarjosi eväät ja toisaalta myös vaati asioita kaikilta toimijoilta.
Kaikkinensa entisen ongelmajätteen, nykyisen vaarallisen jätteen käsittely on Suomessa hyvällä mallilla. Lääkejätetynnyreiden sisältöä pystytään hyödyntämään kiertotalousperiaattein, mutta suurin haaste koskee lääkkeiden matkaa ennen tuotantolaitosta. Esimerkiksi Apteekkariliiton vuonna 2010 tekemän haastattelututkimuksen vastaajista 65 % toimitti lääkejätteen asianmukaisesti apteekkiin, mutta 16 % laittoi lääkkeet sekajätteeseen ja 3 % viemäriin.
Jätevesiin päätyy lääkkeiden jämiä niitä syövien ihmisten mukana luonnollista tietä, mutta lääkeaineiden kaataminen suoraan viemäriin on huonoin mahdollinen ratkaisu. Pintavesien lääkeaine- ja hormonipitoisuuksia on tutkinut esimerkiksi Suomen ympäristökeskus Syke.
– Viemäri on toiseksi pahin ja vesistö pahin. Lääkeaineiden ja erityisesti antibioottien päätyminen luonnon kiertokulkuun ja osaksi ravintoketjua antaa bakteereille vain lisää vastustuskykyä lääkkeitä vastaan, Koskinen sanoo.
Artikkelia korjattu 9.12.2016. Sana bromi on korjattu kromi-sanan tilalle virkkeessä: Elohopea, jodi ja bromi vaativat erillisen pakkaamisen.
