SIC! Lääketietoa Fimeasta

Julkaistu numerossa 4/2020

Apteekkipalveluita tutkittu Suomessa paljon ja monipuolisesti

Lääkehoitojen arviointi

Apteekkipalveluita tutkittu Suomessa paljon ja monipuolisesti

Koristeellinen.

Lääkkeisiin liittyvä neuvonta ja ohjaus on ollut tutkituin teema suomalaisissa apteekkipalveluissa viimeisen 10 vuoden aikana. Yhä enemmän on ryhdytty tutkimaan myös apteekkipalvelujen strategista kehittämistä ja johtamista.

Osana käynnissä olevaa Kelan, Fimean, Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteishanketta selvitetään hintakilpailun aktivointia (vastuutahona Kela) sekä lääkkeiden käyttäjien odotuksia apteekkitoiminnalle (vastuutahona Fimea) 

Fimean johtama apteekkipalveluihin liittyvä osahanke koostuu kahdesta selvityksestä. Näistä toisessa selvitetään väestökyselyn avulla kansalaisten näkemyksiä apteekkien tehtävien ja toiminnan kehittämistarpeista osana uudistuvaa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Toisessa puolestaan tuotetaan järjestelmälliseen kirjallisuushakuun perustuva katsaus suomalaiseen apteekkipalveluun liittyvästä vertaisarvioidusta tutkimustiedosta viimeisen 10 vuoden ajalta. Tässä artikkelissa kuvataan kirjallisuushaun alustavia tuloksia.

Miten kirjallisuushaku toteutettiin ja tutkitut palvelut tunnistettiin?

Katsausta varten tehtiin järjestelmällinen kirjallisuushaku Medic, Melinda, Medline (Ovid), Scopus, Web of Science, Cinahl (EBSCO) ja Business Source Elite -tietokannoista ajalta 1.1.2010–9.6.2020. Katsaukseen sisällytettiin vertaisarvioidut suomen- ja englanninkieliset järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset, alkuperäisartikkelit riippumatta tutkimusmenetelmästä sekä väitöskirjat.

Katsaukseen mukaan otettavan tutkimuksen tuli kuvata suomalaisissa apteekeissa tarjottavaa palvelua tai muuta rationaalista lääkkeiden käyttöä tukevaa toimintaa. Mukaan ei otettu muiden terveydenhuollon yksiköiden lääkehoitoihin liittyviä palveluja, muualla kuin Suomessa tehtyjä tutkimuksia eikä vertaisarvioimattomia julkaisuja.

Kirjallisuushaku tuotti 649 artikkelia, joista katsaukseen valikoitui 74 artikkelia. Näiden lisäksi mukaan otettiin kahdeksan haun ulkopuolelle jäänyttä artikkelia eli katsaukseen sisällytettiin yhteensä 82 artikkelia. Nämä luokiteltiin tutkitun palvelun perusteella ja verrattiin lääkelaissa (395/1987) määriteltyihin apteekin tehtäviin.

Apteekkipalvelututkimuksissa tunnistettiin yhdeksän pääteemaa 

Suomalaisista apteekkipalvelututkimuksista löytyi yhdeksän pääteemaa (kuvio 1, taulukko 1). Valtaosa tutkimuksista liittyi apteekkien lakisääteisiin tehtäviin (taulukko 1).

Taulukko 1 saavutettavassa muodossa (pdf).Taulukko 1. Taulukon sisältö on saavutettavassa muodossa oheisessa pdf-tiedostossa.

Kuvio 1. Tutkimusteemat luokiteltuna niiden sisältämien tutkimusten lukumäärän perusteella. Lääkkeisiin liittyvä neuvonta ja ohjaus oikeaan ja turvalliseen käyttöön 36 tutkimusta, Apteekkipalvelujen strateginen kehittäminen ja johtaminen 14 tutkimusta, Lääkkeisiin liittyvä palvelutoiminta 12 tutkimusta, Suorakorvausjärjestelmän toteuttaminen 11 tutkimusta, Sähköinen lääkemääräys 10 tutkimusta, Muu terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn liittyvä palvelutoiminata 6 tutkimusta, Lääkkeiden saatavuus 2 tutkumusta, Pääasiallisesti keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden ja huumausaineiksi luokiteltujen lääkkeiden toimittaminen apteekkisopimuksella 2 tutkimusta, Apteekkien turvallisuuskulttuuri 2 tutkimusta. Tutkimusten lukumäärät ovat suuntaa antavia ja tarkentuvat analyysin edetessä. Katsaukseen sisällytettyjen tutkimusten kokonaismäärä on 82.

Lääkkeisiin liittyvä neuvonta ja ohjaus selkeästi tutkituin apteekin palvelu

Ylivoimaisesti tutkituin apteekin palvelu oli lääkkeisiin liittyvä neuvonta lääkkeiden oikeaan ja turvalliseen käyttöön ohjaamiseksi, mikä kuuluu apteekkien lakisääteisiin tehtäviin (kuvio 1, taulukko 1). Aihetta on tutkittu monipuolisesti eri näkökulmista (taulukko 1). Tutkimukset kartoittavat muun muassa apteekissa annattavaa lääkeneuvontaa, farmaseuttien ja proviisoreiden lääkeosaamista, lääketiedon tarpeita ja lähteitä. Neuvontaa on tutkittu sisällön, toteutumisen, käytänteiden ja asiakkaiden tarpeiden näkökulmista. Tutkimukset ovat pääosin keskittyneet pitkäaikaissairaiden lääkehoitoihin liittyvään neuvontaan, itsehoitolääkkeisiin liittyviä tutkimuksia löytyi ainoastaan muutamia. Tutkimuksia apteekissa annetun neuvonnan ja tuen vaikuttavuudesta löytyi ainoastaan yksi. Lääkkeiden käyttäjien tiedontarpeita ja apteekkien merkitystä lääketiedon lähteenä sen sijaan on kartoitettu useissa tutkimuksissa.

Lääkehoitojen toteutukseen liittyvää muuta palvelutoimintaa on myös tutkittu laajasti (kuvio 1, taulukko 1). Tutkimuksissa on muun muassa selvitetty apteekin ammatillisten palveluiden, kuten moniammatillisesti toteutettujen lääkehoitojen arviointipalveluiden ja koneellisen annosjakelun sekä muuhun sote-yhteistyöhön perustuvien palveluiden merkitystä lääkehoitoihin liittyvien ongelmien tunnistamisessa.

Tutkimus apteekkipalveluiden strategisesta kehittämisestä lisääntynyt

Apteekkipalvelujen strategiseen kehittämiseen ja johtamiseen liittyviä tutkimuksia löytyi useita. Monet niistä oli julkaistu aivan viime vuosina. Tutkimuksissa selvitetään apteekin farmaseuttisen asiantuntijuuden laajempaa hyödyntämistä osana moniammatillisia ja organisaatioiden välisiä yhteistyömalleja sekä apteekkitoiminnan suunnitelmallista kehittämistä. Aihetta on tutkittu apteekkareiden, apteekkien farmaseuttien ja proviisoreiden, potilasjärjestöjen edustajien, pitkäaikaissairaiden, terveydenhuollon ammattilaisten ja terveydenhuollon päättäjien näkökulmasta. Aiheen tutkimus näyttäisi lisääntyneen moniammatillisuutta korostavan Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjan julkaisemisen (2011) jälkeen.

Päätelmät

Suomalaisissa apteekeissa tarjottavia palveluja on tutkittu paljon ja monipuolisesti. Olemassa olevaa sekä koti- että ulkomaista tutkimustietoa tuleekin aktiivisesti hyödyntää sekä valtakunnallisesti että paikallisesti kehitettäessä apteekkien tehtäviä ja toimintaa osana sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Palvelujen vaikuttavuudesta tarvitaan lisää tutkimusta.

Tämän artikkelin tulokset perustuvat kirjallisuushaun alustavaan analysointiin. Lopulliset tulokset julkistetaan hankkeen loppuraportissa keväällä 2021.

Henkilöesittely Maarit Dimitrow

Maarit Dimitrow

Maarit Dimitrow

FaT, tutkija
Fimea

Henkilöesittely Marja Airaksinen

Marja Airaksinen

Marja Airaksinen

Professori
Helsingin yliopisto

Henkilöesittely Katri Hämeen-Anttila

Katri Hämeen-Anttila

Katri Hämeen-Anttila

FaT, dosentti
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö, Fimea