SIC! Lääketietoa Fimeasta

Julkaistu numerossa 4/2020

Uusia rokoteteknologioita kehitetään Covid-19-tautiin

Ex tempore

Uusia rokoteteknologioita kehitetään Covid-19-tautiin

Koristeellinen.
GettyImages/sankai

Rokotteilla on kaksi keskeistä vaatimusta: valmisteen tulee olla tehokas ja mahdollisimman turvallinen.

Rokotteita, päin vastoin kuin muita lääkkeitä, annetaan terveille henkilöille suojaamaan taudilta. Siksi rokotteiden turvallisuuteen on kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Rokote suojaa ottajaansa taudilta, mutta sen lisäksi rokotteiden hyödyt nähdään myös väestötasolla, ja siksi niiden merkitys yhteiskunnassa on tärkeä.

Uusien rokoteteknologioiden tavoitteena on pyrkiä mahdollisimman turvalliseen rokotteeseen

Perinteisesti on toimittu niin, että rokotteen valmistuksessa on heikennetty tautia aiheuttavaa mikrobia vähemmän vaaralliseksi. Tällaisia inaktivoituja tai tapettuja viruksia sisältävät rokotteet antavat yleensä hyvän ja pitkäkestoisen suojan.

Uusien rokotetyyppien keskeinen tavoite on tehdä niistä mahdollisimman turvallisia.  Koska RNA-rokotteet eivät sisällä lainkaan eläviä tai tapettuja viruksia, ei niistä voi aiheutua kenellekään Covid-19-tautia. Esimerkiksi immuunipuutteinen ei voi saada RNA-rokotteesta tautia, eikä myöskään viruksen inaktivoituminen voi epäonnistua.

RNA-rokote on rokotetyypeistä pelkistetyin. Lipidikalvon sisällä on pieni pätkä RNA:ta, jonka avulla omat solut tuottavat sitä osaa viruksesta, jota kohtaan halutaan muodostaa puolustusvaste. Kun henkilö saa rokotteen, osa hänen soluistaan lukee mRNA-ohjeet ja tuottaa väliaikaisesti piikkiproteiinin. Henkilön immuunijärjestelmä tunnistaa sitten tämän proteiinin vieraaksi ja tuottaa vasta-aineita ja aktivoi T-soluja hyökkäämään sitä vastaan.

Jos henkilö on myöhemmin kosketuksissa SARS-CoV-2-viruksen kanssa, hänen immuunijärjestelmänsä tunnistaa viruksen ja on valmis puolustautumaan sitä vastaan. Koska kyseessä on RNA, se ei pysty liittymään rokotetun solujen perimään (DNA:han). mRNA-rokote ei siis voi muokata ihmisen perimää. Lisäksi rokotteen sisältämä RNA hajoaa elimistössä nopeasti.

Tällä hetkellä EU-alueella kaksi Covid-19-rokotetta on saanut ehdollisen myyntiluvan: BioNTechin ja Pfizerin kehittämä Comirnaty ja Modernan rokote. Kumpikin ovat RNA-rokotteita. Molempien rokotteiden suojateho on oikein hyvä, yli 90 % oireista Covid-19-tautia vastaan. Rokotteet ovat osoittautuneet tehokkaiksi myös yli 65-vuotiailla, mikä on huomionarvoista Covid-19-taudin riskitekijöiden kannalta.

Kylmäketjuvaatimus on haaste käytännön rokottamistyölle

Näiden kahden myyntiluvan saaneen rokotteen suurin ero käytännön rokottamisen kannalta liittyy kylmäketjuvaatimukseen: Comirnatyn kohdalla edellytetään syväjäätä, ja Modernan rokote on helpompi käytännön kannalta. Mutta kumpikin rokote on siis haastavampi tässä suhteessa kuin ns. perinteiset rokotteet. On todennäköistä, että tätä RNA-rokotteiden ominaisuutta pyritään kehittämään niin, että niiden käyttö helpottuisi.

Molempien rokotteiden yhteydessä on kuvattu allergisia reaktioita, myös harvinaisena anafylaksiaa, sekä eräitä muita harvinaisempia haittavaikutuksia, joista on tarkemmin tietoa valmisteyhteenvedoissa ja [linkki Turvan artikkeliin]. Fimean verkkosivuille päivitetään Covid-19-rokotteiden haittavaikutuksia. EU:n turvallisuusseurantasuunnitelman mukaan seurantaa tapahtuu tavanomaista tiheämmin myös EU-tasolla.

Mitä muita rokotetyyppejä on kehitteillä kuin myyntiluvan saaneet RNA-rokotteet?

Tällä hetkellä Euroopan lääkevirastossa (EMA) on käsittelyssä myös adenovirusvektori tekniikkaa hyödyntäviä Covid-19-rokotteita. Näitä ovat J&J/Janssenin rokote ja Oxfordin yliopiston professori Sarah Gilbertin yhdessä lääketehdas Astra-Zenecan (AZ) kanssa kehittämä rokote. Tämäkin rokotetyyppi edustaa varsin uutta rokoteteknologiaa -  Euroopassa on varsin äskettäin Ebolaan saatu hyväksytty rokote tällä tekniikalla. Tässä rokotetyypissä käytetty adenovirus ei voi lisääntyä eikä aiheuta sairauksia.

EMA on tiedonannossaan ilmoittanut, että AZ-rokotteesta annetaan päätös tammikuun 2021 lopulla. AZ-rokote on valmistettu adenovirusperheeseen kuuluvasta viruksesta, jota on muokattu sisältämään geeni SARS-CoV-2-piikkiproteiinin valmistuksesta. Kun rokote on annettu, se toimittaa SARS-CoV- 2-geenin elimistön soluihin. Solut käyttävät geeniä piikkiproteiinin tuottamiseen. Henkilön immuunijärjestelmä käsittelee tätä piikkiproteiinia vieraana ja tuottaa luonnollista puolustusta – vasta-aineita ja T-soluja – tätä vastaan. Jos rokotettu henkilö myöhemmin tulee kosketuksiin SARS-CoV-2:n kanssa, immuunijärjestelmä tunnistaa viruksen ja on valmis hyökkäämään sitä vastaan.

KRAR suositti Suomeen kolmea rokotetyyppiä

Covid-19-pandemiassa iäkkäät muodostavat keskeisen riskiryhmän. Iän myötä ihmisen immuunivaste heikkenee. Rokotekehityksessä yksi keino pyrkiä voimistamaan tehoa, on adjuvanttien eli tehosteaineiden käyttäminen rokotteissa.

Suomi hankkii koronarokotteensa EU:n yhteishankinnan kautta. Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) antoi elokuussa 2020 suosituksen, että Suomi varaa EU:n yhteishankintamekanismin kautta väestölleen kolmea eri rokotetyyppiä: adenovirusvektorirokotetta, mRNA-rokotetta tai erityisesti ikääntyneiden rokotuksia ajatellen rokotetta, joka voi sisältää adjuvantin, joka tehostaa immuunivastetta, riippuen lopullista teho- ja turvallisuustuloksista.

Hallitus hyväksyi rokotusstrategian joulukuussa 2020. EU:n komissio on neuvotellut sopimuksen toistaiseksi kuudesta koronarokotteesta, ja seitsemättä valmistellaan.

Näistä kolme on RNA-rokotteita: BioNTech-Pfizer, Moderna ja Curevac. AstraZeneca ja J&J/Janssen ovat adenovirusvektorirokotteita. Sanofi-GSK:n rokotteessa on adjuvantti.

Joulukuussa 2020 KRAR suositteli, että se ei kannata osallistumista proteiini-adjuvantillisen rokotteen ostosopimukseen, sillä Sanofi-GSK on joutunut aloittamaan vaiheen I-II kliiniset tutkimukset uudestaan rokoteaihion osoittauduttua suboptimaaliseksi iäkkäillä. Novavaxin rokotteessa on myös adjuvantti, mutta se on erilainen, Novavaxin valmistama Matrix-M1.

Globaalisti on iso joukko myös muita rokotteita kehitteillä suojaamaan Covid-19-tautia vastaan. Kehitteillä on myös DNA-rokotteita. Pandemian kuriin saattamiseksi tarvitaan runsaasti rokotteita, joten on hyvä, että rokotetutkimus- ja kehitystyötä on paljon vireillä.

Kattava rokottaminen tuo lisää tietoa

On monia avoimia kysymyksiä, joihin tarvitaan vielä tarkentavia vastauksia. Aihetta käsiteltiin vastikään WHO:n kokouksessa (15.1.2021). Näitä kysymyksiä ovat muun muassa, kauanko rokotteen teho kestää, mikä on annosvälin kesto siihen suhteutettuna, ja erityisesti koskien ns. toisen sukupolven Covid-19-rokotteita, joissa on tavoitteena kerta-annos rokotteet.

Tarvitaan myös tietoa eri rokotetyyppien käytöstä samalla henkilöllä, jos joudutaan esimerkiksi toistorokotuksiin viruksen jäädessä - varsin todennäköisesti nykykäsityksen mukaan - kiertämään maapallolla. Tartuttavuus ja epidemian hallintaan tarvittavaa tietoa Covid-19-rokotteiden käytön yhteydessä tarvitaan myös lisää.

Mutta kaikkein tärkein ominaisuus on rokotteen turvallisuus - ja luotettava tieto siitä, jotta luottamus rokotteisiin säilyy hyvänä. Tämän vuoksi näiden uusien rokotteiden turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota niiden kehityksen aikana, ja mahdollisia haittoja tullaan myös tarkkaan seuraamaan lisääntyvän käytön myötä.

Ensimmäisenä maaliin päässeet RNA-rokotteet ovat historiaan jäävä innovatiivinen lääketutkimuksen ja kehityksen sekä regulaation saavutus. WHO varoitti uudesta taudista 30.1.2020 - ja nyt vuodessa on Euroopassa ehdollinen myyntilupa kahdella RNA- rokotteella uutta Covid-19-tautia vastaan.

Lue lisää

Uusien koronarokotteiden myyntiluvat - miten laadun arviointi toimii?

Koronarokotteiden keskitetty myyntilupaprosessi

Kirjallisuutta:

Valmisteyhteenveto Comirnaty

Valmisteyhteenveto Modernan rokote

https://www.fimea.fi/-/euroopan-laakevirasto-on-vastaanottanut-astrazenecan-koronavirusrokotteen-myyntilupahakemuksen

J. Sadoff, M. Le Gars, G. Shukarev, D. Heerwegh, C. Truyers, A.M. de Groot, J. Stoop, S. Tete, W. Van Damme, I. LerouxRoels, P.-J. Berghmans, M. Kimmel, P. Van Damme, J. de Hoon, W. Smith, K.E. Stephenson, S.C. De Rosa, K.W. Cohen, M.J. McElrath, E. Cormier, G. Scheper, D.H. Barouch, J. Hendriks, F. Struyf, M. Douoguih, J. Van Hoof, and H. Schuitemaker Interim Results of a Phase 1–2a Trial of Ad26.COV2.S Covid-19 Vaccine. NEJMJanuary 13, 2021, DOI: 10.1056/NEJMoa2034201

M. Rämet. Blogi 23.11.2020: Miksi uusia rokoteteknologioita tarvitaan?

M. Cavaleri, H. Enzmann, S.Straus, E. Cooke. The European Medicines Agency’s EU conditional marketing. Lancet, January 13, 2021 https://doi.org/10.1016/S0140-6736(21)00085-4

www.thl.fi: mRNA-rokotteista usein kysyttyä

www.stm.fi: Koronavirus ja kehitteillä olevat rokotteet

Suomen Covid-19-rokotusstrategia (hallituksen hyväksymä, 2.12.2020)

www.thl.fi: KRAR kokousmuistio 17.08.2020

www.thl.fi: KRAR kokousmuistio 15.12.2020

CHMP. Guideline on adjuvants in vaccines. EMEA/CHMP/VEG/134716/2004

Cheryl Keech et al. Phase 1–2 Trial of a SARS-CoV-2 Recombinant Spike Protein Nanoparticle Vaccine.

 WHO. COVID-19 vaccines. Knowledge gaps and research priorities 15.1.2021 R&D Blueprint

Henkilöesittely Anneli Lauhio

Anneli Lauhio, teemanumeron päätoimittaja

Anneli Lauhio, teemanumeron päätoimittaja

Dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
Ylilääkäri, Fimea