SIC! Lääketietoa Fimeasta

Julkaistu numerossa 2/2021

Täsmälääke kansansairauksiin

Teemat

Täsmälääke kansansairauksiin

© GettyImages/vorDa

Jos liikkumisen hyödyt saisi puristettua tabletiksi, kyseessä olisi apteekin myydyin tuote, sanoo professori Olli J. Heinonen.

Liikunnan merkittävät terveyshyödyt on todistettu niin monta kertaa, että tulokset voisi huoletta hakata mihin tahansa kiveen. Liikkuminen vähentää jokaisen suomalaisen kansantaudin eli sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen, astman ja allergian, kroonisten keuhkosairauksien, syöpäsairauksien, muistisairauksien, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ja mielenterveysongelmien riskiä. Liikunta myös tukee sairauksien hoitoa.

– Jos liikunnan vaikutukset olisivat saatavana sinisenä tai punaisena pillerinä, tuote olisi todennäköisesti jatkuvasti lopussa apteekista, kuvailee terveysliikunnan professori Olli J. Heinonen Turun yliopiston Paavo Nurmi -keskuksesta.

Parinkymmenen vuoden takainen iskulause "Liike on lääkettä" pätee edelleen. Sekä Maailman terveysjärjestön että Yhdysvaltojen ja Suomen vastikään päivitetyt liikuntasuositukset toivat esiin uutta, vahvaa tutkimusnäyttöä muun muassa liikunnan ja aivotoiminnan yhteydestä.

Suositukset painottavat nyt jokaisen askeleen merkitystä ja liiallisen paikallaanolon välttämistä.  Siinä missä ihmisiä aiemmin kehotettiin "juoksemaan henkensä edestä" tai laskemaan aikaa, nyt ajatellaan, että jokainen askel hyödyttää. Sekuntikellon ja hikinauhan voi jättää ostamatta.

Liikunta on myös turvallinen lääke. Se sopii jossain muodossa kaikille, jotka voivat liikkua, paitsi tietyissä tilanteissa, kuten äkillisten infektioiden tai erittäin vakavan sydänsairauden aikana.

– Liikkuminen on halpaa, turvallista, tehokasta ja kustannustehokasta. UKK-instituutin tutkimusten mukaan liikunnan lisäämisellä saataisiin merkittäviä säästöjä terveydenhuollon vuosittaisiin kuluihin.

Tarvitsemme vahinkoliikuntaa

Suomalaiset liikkuvat vapaa-aikana enemmän kuin koskaan. Silti käsissämme on liikkumattomuusongelma, joka käy yksilön terveyden ja kansakunnan kukkaron päälle.

Liikkumattomuuden yhteiskunnalliset kustannukset lasketaan Suomessa vuositasolla useiksi miljardeiksi euroiksi. Luku koostuu muun muassa terveydenhuollon suorista kustannuksista, tuloverojen menetyksestä, maksetuista työttömyysturvaetuuksista ja ikäihmisten koti- ja laitoshoidon kustannuksista.

Historian saatossa Homo sapiens on käytännössä liikkunut elääkseen, mutta nykyisin ruoanhankinta ei juuri kuluta kaloreita tai lisää kestävyyttä. Vain harva liikkuu paljon työnsä äärellä, mutta tunti kuntosalilla ei neutraloi 10 tunnin paikallaanoloa.

– Suurin tekijä liikkumattomuus- ja lihavuusongelmassa on se, että energian kulutus työpäivän kuluessa on vähentynyt huimasti. Kävelyretki tulostimelle alkaa olla harvinainen näky, Heinonen kuvaa.

Terveysliikunta, arkiliikunta, hyötyliikunta... liikuntaa on markkinoitu monella tavalla, mutta Heinonen haluaa korostaa muuttumatonta ydintä: liikunta on sitä, mitä teemme, kun liikutamme itseämme.

– Oma suosikkitermini on vahinkoliikunta. Se tarkoittaa liikuntaa, jota tulee huomaamatta päivän aikana. Ihmiset herkästi ajattelevat, että liikkumiseen tarvitaan jokin liikunta-aika ja varusteet, ja sitten he ikään kuin suorittavat tehtävän, vaikka siitä ei ole kyse.

Yhteistyöllä parempiin tuloksiin

Heinosen mukaan liikuntaa voitaisiin hyödyntää terveydenhuollossa nykyistä enemmän. Kaikkien ammattihenkilöiden olisi tärkeää tietää, millaisia liikuntapalveluja alueella tarjotaan. Lääkärin keskeinen tehtävä on arvioida sairauksiin liittyvät liikkumisrajoitteet ja motivoida potilasta liikkumaan. Terveysalan ja liikunta-alan ammattilaiset laativat potilaalle yksilöllisen liikuntaohjelman.

– Polkujen juurruttaminen on vienyt aikaa, sillä terveydenhuollon rakenteet muuttuvat hitaasti. Lisäksi liikuntamaailma on toisinaan ollut kiinnostuneempi urheilusta.

Sekä terveyden että liikunnan maaperällä sujuvasti liikkuva Heinonen kertoo, että kymmenen vuoden aikana alat ovat lähestyneet toisiaan.

– Terveydenhuoltojärjestelmä on oivaltanut, ettei se yksin pysty ratkaisemaan liikkumattomuusongelmaa eikä sen kuulukaan. Liikunta-ala ja kolmas sektori ovat tulleet mukaan tekemään omaa siivuaan. Myös apteekit voivat vahvistaa viestiä liikunnan hyödyistä.

KUvan sisältö on kuvattu saavutettavassa pdf-tiedostossa.

Kuva 1 saavutettavassa pdf-tiedostossa. 

Ilon ja elämysten kautta

Miten terveydenhuollon ammattilaisen tulisi keskustella liikkumisesta ihmisen kanssa, joka siitä hyötyisi? Sormi pystyssä paasaaminen tai käskytys ei saa ketään innostumaan. Liikuntapillerikään ei ratkaisisi kaikkia haasteita. Jotkut jättäisivät sen kategorisesti ottamatta, joidenkin mielestä se maistuisi kitkerältä.

– Pilleri pitäisi kääriä johonkin hyvään makuun, Heinonen vertaa ja jatkaa ajatusleikkiä: lääkettä määrätessä potilaalle voi kertoa, että pienellä annosmäärällä pilleri tuo pienempää hyötyä kuin isolla, mutta hyötyä saadaan joka tapauksessa. Ja jos pilleriä nauttii liiallisesti, jossain vaiheessa haitat ylittävät hyödyt.

Heinonen vinkkaa suosittelemaan liikkumista myönteisen kautta. Ihmisille pitää suoda liikunnasta iloa, elämyksiä ja hyviä kokemuksia. Motivaation lähde on yksilöllinen. Joku innostuu mittareista, toinen luonnosta, kolmas porukassa liikkumisesta.

Lääkärin vastaanotolla kannattaa korostaa pienillä teoilla saatavia terveyshyötyjä, mutta ennen kaikkea kuunnella potilasta.

– Kysyisin potilaalta, miten voisin olla hänelle avuksi. Kertoisin hyvästä fysioterapeutista tai muusta ammattilaisesta, jonka puoleen voisimme kääntyä. Auttaisin siis potilasta tekemään ratkaisuja, joita hän ei ole ehkä osannut tai saanut tehtyä yksin, professori Olli J. Heinonen summaa.

Hiipuiko liikkumisresepti?

2000-luvun alussa lanseerattu liikkumisresepti ei juuri näy otsikoissa, mutta on edelleen hengissä. Liikkumisresepti on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille puheeksioton ja neuvonnan apuvälineeksi.

– Lääkäri voi ottaa liikkumistottumukset puheeksi potilaan kanssa ja ohjata hänet muille terveydenhuollon ammattilaisille tai liikuntatoimeen saamaan lisäohjausta. Ei ole tarkoitus, että lääkäri käy välttämättä yksin läpi koko neuvontaprosessin, kertoo dosentti, erikoistutkija Minna Aittasalo UKK-instituutista.

UKK-instituutin verkkosivuilta löytyvän lomakkeen voi tulostaa tai täyttää pdf-muodossa. Liikkumisreseptin voi myös integroida suoraan potilastietojärjestelmään THL:n koodistopalvelujärjestelmästä. Kunnat voivat muokata lomaketta omaan toimintaansa sopivaksi.

Liikkumisreseptin käytöstä Suomessa ei ole tilastoja. Reseptin vaikuttavuutta tutkittiin satunnaistetussa ja kontrolloidussa tutkimuksessa vuonna 2006, jolloin se osoittautui vaikuttavaksi työkaluksi.

– Muualla maailmassa on selvitetty liikkumisreseptin tai vastaavan käytön olevan kustannusvaikuttavinta silloin, kun sitä käytetään potilailla, joilla on jokin terveysriski tai -ongelma.

Liikkumisresepti on lähtökohtaisesti tarkoitettu innostamaan hyvin vähän liikkuvia potilaita lisäämään arkiliikkumista omien mieltymystensä mukaisesti.

– Kyse ei yleensä ole kovatehoisen liikkumisen lisäämisestä, joten tärkeimmät annosteluperiaatteet ovat potilaan mahdollisuudet ja mieltymykset. Sairauksiin liittyvää lisätietoa löytyy tarvittaessa liikunnan Käypä hoito -suosituksesta.

Aittasalo toivoo liikkumisreseptin löytävän tiensä ammattilaisten näytöille.

– Liikkumisresepti oli käynnistyessään edellä aikaansa ja käyttöönoton edistämisen tie on ollut pitkä. Yhteys potilastietojärjestelmiin saatiin vasta muutama vuosi sitten, 15 vuotta lomakkeen kehittämisen jälkeen. Jalkautus ja käyttöönotto vievät edelleen oman aikansa, Minna Aittasalo summaa.

Lue lisää liikkumisreseptistä

Liikkumisresepti (UKK-instituutti)

 

Henkilöesittely Jaana Ahlblad

Jaana Ahlblad

Jaana Ahlblad

Jaana Ahlblad
Kirjoittaja on vapaa toimittaja