SIC! Lääketietoa Fimeasta

Julkaistu numerossa 3/2021

Iäkkäiden lääkkeiden käytön kokonaiskuva tarkentui lähderekisterin muutoksella

Lääkehoitojen arviointi

Iäkkäiden lääkkeiden käytön kokonaiskuva tarkentui lähderekisterin muutoksella

Hoitaja juttelee vanhan miehen kanssa.
© GettyImages/Dean Mitchell

Fimean tietotuotannon laatua ja tarkkuutta kehitetään jatkuvasti. Tarvittaessa vaihdetaan lähdeaineisto, jos tuloksena syntyy tarkempaa tietoa lääkkeiden järkevän käytön edistämiseksi. Näin on tarkentunut esimerkiksi lääkkeiden käyttöä iäkkäillä kuvaavat indikaattoritiedot.

Fimean tehtävänä on edistää lääkkeiden järkevää käyttöä tuottamalla tietoa lääkkeistä hyödynnettäväksi terveydenhuollossa. Yksi tietotuotteista on Lääke75+ -tietokanta, jota hyödynnytetään myös lääkkeiden käytön ja kustannusten kehityksen seurantaan.

Lääkkeiden käyttöä iäkkäillä seurataan kolmen indikaattorin avulla, jotka kuvaavat vältettäväksi tarkoitettujen lääkkeiden käytön ja monilääkityksen yleisyyttä sekä lääkekustannusten kehitystä kyseisessä ikäluokassa. 

Ei-korvattujen lääkkeiden ostotiedot mukaan indikaattoriin

Indikaattoritiedot on aiemmin koottu Kelan reseptitiedostosta, jotka sisältävät tiedot sairausvakuutuksesta korvatuista lääkeostoista. Tästä rekisteristä puuttuvat kuitenkin ei-korvattujen lääkkeiden ostotiedot.

Siksi tarkastelussa ollaan siirtymässä Kannan Reseptikeskuksesta tuotettaviin tietoihin, jotka sisältävät myös ei-korvattujen lääkkeiden ostot ja antavat siten kattavamman kuvan lääkkeiden käytöstä iäkkäillä.

Siirtymävaiheessa indikaattoritiedot julkaistaan nyt kahden vuoden aikajaksolta 2019–2020 kahdesta eri rekisteristä, eli Kelan reseptitiedostosta ja Kannan Reseptikeskuksesta, poimittujen tietojen perusteella.

Vältettävien lääkkeiden käyttö

Fimean ylläpitämä Lääke75+-tietokanta suosittaa tiettyjen lääkeaineiden käytön välttämistä iäkkäillä (D-luokan lääke). Vältettävän lääkkeen haittavaikutusriski iäkkäillä ylittää lääkehoidosta tavallisesti saatavan kliinisen hyödyn. Kahden eri rekisterin tietojen välillä on merkittävä ero D-luokan lääkkeiden käyttäjäosuuksissa (taulukko 1).

Kannan Reseptikeskuksen tietojen perusteella vähintään joka kolmas oli hankkinut vähintään yhden vältettäväksi luokitellun reseptilääkkeen vuosina 2019 ja 2020. Kelan korvattujen lääkeostojen rekisterin tietojen perusteella näin oli joka viidennen ikääntyneen kohdalla. Käyttäjäosuuksissa on huomattavaa vaihtelua sairaanhoitopiirien välillä (taulukko 1).

Kelan reseptitiedoston tietojen perusteella aiemmin havaittu laskeva trendi käyttäjäosuuksissa oli taittunut. Vuosien 2019 ja 2020 välillä käyttäjäosuuksissa oli useamman prosenttiyksikön kasvu lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä.

Muutoksen takia Kelan reseptitiedostosta selvitettiin tarkemmin syitä muutokseen. Aiemmin yksityiskohtaisempaa tarkastelua ei ole tehty.

Kelan reseptitiedoston perusteella kolme käytetyintä lääkeainetta (ATC-koodia) vuonna 2020 olivat estradioli (G03CA03), kodeiini-parasetamoli (N02AJ06) sekä tramadoli (N02AX02). Suurin käyttäjäosuuden kasvu oli tapahtunut estradiolilla, jonka käyttö vuonna 2020 oli yli kuusinkertaistunut vuoteen 2019 verrattuna.

Yksi valmiste selittää tämän muutoksen kokonaisuudessaan: paikallisesti käytettävä Vagifem valmisteen 24 kappaleen pakkaus sai korvattavuuden 1.9.2020. Näin ollen sen ostojen (noin 53 000) sisältyminen Kelan korvattujen lääkeostojen reseptitiedostoon vaikuttaa myös D-luokan lääkkeiden käyttäjäosuuteen vuositasolla.

Lääkevalmisteiden korvattavuuksissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat huomattavasti Kelan korvattujen lääkeostojen reseptitiedoston tietoihin.

Lääke 75+ tietokannassa ATC-pohjaisessa luokittelussa estradiolin paikallisesti vaikuttavan valmisteen käyttö on määritelty iäkkäillä sopivaksi (A-luokka), kun taas systeeminen käyttö vältettäväksi (D-luokka).

Vastaavaa D-luokan lääkkeiden käyttäjäosuuden muutosta samana aikana ei havaittu Kannan Reseptikeskuksen tiedoissa. Tätä selittää se, että paikallisestrogeenien käyttö sisältyy virheellisesti D-luokan käyttäjäosuuteen, koska systeemisesti ja paikallisesti käytettävillä estradiolia sisältävillä lääkkeillä on sama ATC-koodi. Tältä osin tietojen poiminnan määrittelyä tullaan jatkossa tarkentamaan.

Lisäksi esille tuli, että lääkevalmisteiden korvattavuuksissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat huomattavasti Kelan korvattujen lääkeostojen reseptitiedoston tietoihin.

Taulukko 1. Taulukon tiedot on kuvattu saavutettavassa pdf-tiedostossa.

Taulukko 1 saavutettavassa pdf-tiedostossa. 

Monilääkitys ja lääkekustannukset

Monilääkityiksi on määritelty henkilöt, jotka ovat hankkineet neljän kuukauden (tarkasteluvuoden elo-marraskuun) aikana vähintään kymmentä eri lääkettä.

Myös monilääkittyjen yli 75-vuotiaiden osuuksissa on eroa kahden eri rekisterin välillä: Kannan Reseptikeskuksen tietojen perusteella vuonna 2020 monilääkittyjä oli 18,8 %, kun Kelan reseptitiedoston perusteella heitä oli 13,4% (taulukko 2). Sairaanhoitopiirien välinen vaihtelu monilääkittyjen osuudessa on samansuuntainen molempien rekisterin välillä (taulukko 2).

Taulukko 2. Taulukon tiedot on kuvattu saavutettavassa pdf-tiedostossa.

Taulukko 2 saavutettavassa pdf-tiedostossa. 

Myös keskimääräiset lääkekustannukset olivat Kannan Reseptikeskuksen tietojen perusteella hieman isommat kuin Kelan reseptitiedostossa (taulukko 3). Tämä on varsin loogista huomioiden, että Kannan Reseptikeskuksen tiedot sisältävät myös ei-korvattujen lääkeostojen kustannukset.

Taulukko 3. Taulukon tiedot on kuvattu saavutettavassa pdf-tiedostossa.

Taulukko 3 saavutettavassa pdf-tiedostossa. 

Tiedot itsehoitolääkkeiden käytöstä tarkentaisivat kokonaiskuvaa

Kahden eri rekisterin tietojen vertailun perusteella on ilmeistä, että Kannan Reseptikeskus antaa kattavamman kuvan iäkkäiden lääkkeiden käytöstä, koska se sisältää tiedot kaikista reseptilääkkeiden ostoista.

Edelleen jää puuttumaan tieto itsehoitolääkkeiden käytöstä, joista osa on myös luokiteltu iäkkäillä vältettäviksi lääkkeiksi.

Jatkossa indikaattorien määrittelyä tarkennetaan tehtyjen havaintojen pohjalta. Lisäksi julkaisuformaattia kehitetään siten, että tiedot ovat helpoimmin saatavilla ja hyödynnettävissä terveydenhuollon tiedolla johtamiseen ja kehittämiseen.

Fimea seuraa lääkkeiden käytön ja kustannusten kehitystä ikääntyvässä väestössä

  • Fimean tehtäviin kuuluu lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa.
  • Kolmen indikaattorin avulla seurataan, miten järkevän lääkkeiden käytön edistämiseksi tehdyt toimet heijastuvat ikääntyvän väestön lääkkeiden käyttöön ja kustannuksiin.
  • Indikaattoritietojen perusteella vuosittain raportoidaan niiden 75 vuotta täyttäneiden osuus, jotka ovat ostaneet vuoden aikana Fimean Lääke75+-tietokannan vältettäväksi luokiteltuja D-luokan lääkkeitä (indikaattori 1), ja jotka ovat hankkineet kymmentä tai useampaa lääkettä elo-marraskuun aikana (indikaattori 2). Lisäksi raportoidaan keskimääräiset lääkekustannukset kyseisessä ikäluokassa (indikaattori 3). 
  • Indikaattorit 1 ja 2 ovat mukana myös kansallisessa KUVA-mittaristossa, joka tuotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestämän ohjauksen ja suunnittelun tueksi. KUVA-indikaattoreita voi tarkastella Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Tietoikkunasta.
  • Neljäs Fimean indikaattori seuraa lääkevaihdon toimivuutta ja jäljellä olevaa säästöpotentiaalia. Tämän indikaattoritiedon perusteella julkaistuja tuloksia käsitellään erillisessä Sic!-artikkelissa, joka löytyy Sic!-verkkosivustolta

Henkilöesittely Hanna-Mari Jauhonen

Hanna-Mari Jauhonen

Hanna-Mari Jauhonen

LT
Tutkijalääkäri, Fimea

Henkilöesittely Heidi Mikkola

Heidi Mikkola

Heidi Mikkola

Proviisori, korkeakouluharjoittelija
Fimea

Henkilöesittely Jani Ruotsalainen

Jani Ruotsalainen

Jani Ruotsalainen

MSc
Tutkija, Fimea

Henkilöesittely Johanna Jyrkkä

Johanna Jyrkkä

Johanna Jyrkkä

Dosentti, FaT, TtK
Tutkija, Fimea