Julkaistu numerossa 2/2022

Lääketietovaranto keräisi kaikki lääkevalmisteen tiedot yhteen

Ex tempore

Lääketietovaranto keräisi kaikki lääkevalmisteen tiedot yhteen

Miltä kuulostaisi, jos lääkevalmisteen perus-, korvattavuus-, saatavuus- ja joukko muita tietoja olisi saatavissa yhdestä paikasta? Tämän toteuttamismahdollisuuksia on selvitetty STM:n toimeksiannosta laajassa sidosryhmäyhteistyössä Fimean johdolla.

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti keväällä 2020 selvitystyön kansallisen lääketietovarannon kehittämisestä. Taustalla on huoli tiedon hajanaisuudesta ja erityisesti siitä, miten se vaikuttaa tiedon löydettävyyteen, käytettävyyteen ja yhteentoimivuuteen.

Tällä hetkellä lääkevalmisteita koskeva tieto on eri viranomaisten tietovarannoissa. Erilaista tietoa lääkkeistä ja lääkkeiden käytöstä keräävät ja ylläpitävät viranomaisista esimerkiksi Fimea, Kela ja HILA, sekä joukko muita toimijoita.

Kun tieto on pirstaloitunut moneen paikkaan, sen hyödynnettävyys kärsii.

– Kun tieto on pirstaloitunut moneen paikkaan, sen hyödynnettävyys kärsii. Keskitetyssä tietovarannossa lääkevalmiste- ja lääkemarkkinatiedot olisivat paremmin saatavilla, mikä hyödyttäisi lääkkeen käyttäjiä, ammattihenkilöitä ja lääkehuoltoa toteuttavia organisaatioita, kuvailee selvitysten vastuuhenkilö Piia Rannanheimo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta.

Viranomaisen hallinnoimana keskitetty lääketietovaranto koostaisi eri viranomaisten tehtäviin ja palveluihin liittyviä tietoaineistoja lääkevalmisteista, kasvirohdosvalmisteista sekä korvattavista perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista.

– Esimerkiksi lääkevalmisteista tietovaranto sisältäisi perustiedot ja muun valmisteeseen liittyvän tiedon, kuten hinnan, saatavuuden, laatu- ja turvallisuustiedon sekä valmisteyhteenvedot.

Mitä hyötyä lääketietovarannosta olisi?

Kansallisen lääketietovarannon toteuttaminen tarkoittaisi usean viranomaisen ja muun toimijan tietoaineistojen hyödyntämistä sekä lääketietoportaalin ja käyttöliittymän rakentamista tietojen käyttämiseksi. Tämä tarkoittaisi vaativaa ja pitkäkestoista projektia. Onko kansalliselle lääketietovarannolle niin suuri tarve, että tämä kannattaa?

– Tätä Fimea STM:n toimeksiannosta parhaillaan selvittää. Tavoitteena on muodostaa aiheesta kattava kokonaiskuva, jonka perusteella voidaan päättää, käynnistetäänkö työ lääketietovarannon toteuttamiseksi.

Tähän mennessä Fimea on tuottanut ministeriön toimeksiannosta selvityksen lääketietovarannosta ja jatkoselvityksen siitä, miten lääketietovaranto toimisi valtakunnallisena palveluna.

Näitä selvityksiä on huhtikuussa täydennetty ratkaisukuvauksella, jossa on tarkemmin määritelty ensimmäiset ja keskeisimmät kehitettävät palvelut, mikäli lääketietovarantoa lähdettäisiin toteuttamaan.

Ratkaisukuvauksessa kehitettäviksi ensivaiheen palveluiksi ehdotetaan lääketietoportaalia, Kanta-palveluiden Lääketietokantaa ja viranomaisten käyttöliittymää lääkemarkkinatietoon. Lisäksi osaksi lääketietoportaalia ehdotetaan koottavaksi lääkemarkkinan julkinen tietopohja ja tilannekuva.

Asiakastarpeet ohjaavat kehittämistä

Fimea on toteuttanut selvityksiä yhteistyössä ministeriön ja muiden viranomaisten, kuten Kelan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Ruokaviraston, Lääkkeiden hintalautakunnan (Hila), Palveluvalikoimaneuvoston (Palko) ja Valviran kanssa.

Myös asiakkaita ja sidosryhmiä on kuultu laajasti selvitystyön aiemmissa vaiheissa. Asiakastarpeet ovat olleet keskeisessä roolissa ratkaisukuvauksessa määritellyille ensivaiheen palveluille, kuten viranomaisen käyttöliittymälle lääkemarkkinatietoon. Sillä tarkoitetaan käyttöoikeuksin rajattua tietopohjaa ja tilannekuvaa lääkeaineiden ja -valmisteiden kulutuksesta, kustannuksista, saatavuudesta, sekä hinta- ja sopimustiedoista.

Viranomaisen käyttöliittymään liittyviä asiakastarpeita kartoitettiin huhti-toukokuussa käyttäjätutkimuksella, jonka toteuttivat Kelan tietopalvelujen palvelumuotoilijat yhteistyössä Fimean ja Kelan sisältöasiantuntijoiden kanssa. Tutkimuksessa haasteltiin yliopistosairaaloiden edustajia eri hyvinvointialueilta.

Käyttäjätutkimuksen perusteella luotiin kolme erilaista käyttäjäpersoonaa, jotka edustavat erilaisia käyttäjärooleja. Lisäksi tunnistettiin kolme käyttötilannetta, joissa käyttäjät kokivat lääketietovarannon tiedot hyödyllisiksi.

Koko lääketietovarannon idea pohjautuu käyttäjien tarpeisiin.

– Koko lääketietovarannon idea pohjautuu käyttäjien tarpeisiin. Toteutuessaan sen tiedot olisivat hyödynnettävissä erityisesti lääkehoidon ja -logistiikan erilaisiin käyttötarkoituksiin, mutta lisäksi ohjauksen, seurannan, arvioinnin, valvonnan, varautumisen ja tiedolla johtamisen tarpeisiin, kuten juuri viranomaisen käyttöliittymän tarkoitus olisi. Siksi asiakaskokemuksen huomioiminen on selvityksessä avainasemassa, Rannanheimo toteaa.

Selvityksen seuraavassa, jo käynnissä olevassa vaiheessa tuotetaan lääketietovarannon muuutosvaikutusten arviointi ja analyysi sen kustannushyödyistä. STM hyödyntää selvityksistä koottua tietoa linjatessaan lääkevalmisteen tiedonhallinnan kehittämisestä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Ylijohtaja Eija Pelkosen mukaan Fimea näkee oman viranomaisroolinsa keskeisenä lääkevarantoasiassa.

– Olemme vahvasti sitoutuneita tukemaan tätä kehittämistyötä osana omaa strategiaamme olla lääketiedon ensisijainen lähde Suomessa. Yhdistämällä osaamisemme eri virastojen ja laitosten sekä laajan sidosryhmäjoukon kanssa lääketietovarannosta voisi syntyä merkittävä lääkealaa palveleva kokonaisuus.

Lue lisää

Lääketietovarannon selvitys 2021 (STM, pdf)

Lääketietovarannon jatkoselvitys 2021 (STM, pdf)

Lääketietovarannon ratkaisukuvaus 2022 (STM)

Käyttäjätutkimus viranomaisen käyttöliittymästä lääkemarkkinatietoon 2022 (Kela ja Fimea)

Henkilöesittely Tiina Kuosa

Tiina Kuosa

Proviisori
Erityisasiantuntija, Sic!-lehden lääketieteellinen päätoimittaja, Fimea