Biologiset lääkkeet

Biologiset lääkkeet

Julkaistu numerossa 3-4/2019

Biologisten lääkkeiden automaattista lääkevaihtoa voitaisiin laajentaa lääkitysturvallisuuden vaarantumatta

Biologiset lääkkeet ovat pääsääntöisesti kalliita ja niiden käyttö lisää merkittävästi lääkekustannuksia. Biologisten lääkkeiden lääkevaihto apteekeissa edistäisi edullisimman biologisen valmisteen valintaa, lisäisi hintakilpailua ja toisi kaivattua tasapainoa lääkekustannuksiin. Lääkitysturvallisuuden varmistamiseksi erityisesti annostelulaitteen käyttöön liittyvä neuvonta olisi kuitenkin merkittävässä roolissa.

Biologiset lääkkeet

Julkaistu numerossa 1-2/2019

Plasmasta turvalliseksi lääkkeeksi

Plasmaperäisten lääkevalmisteiden turvallinen käyttö on jatkuvan seurannan kohteena. Luovuttajien veri tutkitaan yhä luotettavimmilla testausmenetelmillä, jolloin veren välityksellä tarttuvat taudit havaitaan aiempaa paremmin. Lisäksi käytössä on määräykset pysyvästä luovutuskiellosta, jos luovuttaja todetaan sopimattomaksi riskiensä takia.

Biologiset lääkkeet

Julkaistu numerossa 3/2018

Syövän lääkkeet muuttuvat eläviksi – CAR-T-solut tulevat

Syöpäsairauksien lääkehoidossa ovat perinteisten solunsalpaajien rinnalle tulleet kahden viime vuosikymmenen aikana monoklonaaliset vasta-aineet, proteiinikinaasin estäjät ja immunologiset hoidot. Syksyllä 2018 Euroopan komissio on myöntänyt myyntiluvan kahdelle täysin uudenlaiselle kehittyneisiin terapioihin kuuluvalle immunologiselle syöpälääkkeelle, CAR-T-soluiksi kutsutuille geneettisesti muokatuille T-soluille.

Biologiset lääkkeet

Julkaistu numerossa 3/2018

Biosimilaarit Suomessa - tilannekatsaus 2018

Biosimilaareilla tavoitellaan säästöjä lääkehoidon vaikuttavuuden ja turvallisuuden vaarantumatta. Tavoitteen toteutumiseksi biosimilaareja tulee olla saatavilla, niitä tulee käyttää ja kilpailun tulee laskea sekä alkuperäislääkkeen että biosimilaarin hintaa.

Biologiset lääkkeet

Julkaistu numerossa 2/2018

Mvasi on ensimmäinen bevasitsumabin biosimilaari

Bevasitsumabi on humanisoitu monoklonaalinen vasta-aine, jota käytetään monien edenneiden syöpien hoidossa yhdessä muiden syöpälääkkeiden kanssa. Se hillitsee syöpäkasvaimille tärkeää verisuonten kasvua. Mvasi on ensimmäinen bevasitsumabin biosimilaari.

Biologiset lääkkeet

Julkaistu numerossa 1/2018

Rokotusasenteista 1950-luvulla

Rokotuskattavuus ei ollut vielä kovin korkeaa 1950-luvun alussa, vaikka vastuuntuntoa painotettiinkin tiedotuksessa ja valistuksessa. Sen vuoksi rokottamiseen liittyviä asenteita selviteltiin useissa eri tutkimuksissa 1950- ja 1960-luvulla.

Biologiset lääkkeet

Julkaistu numerossa 1/2018

Isorokkorokotuksen historiaa

Isorokkoa vastaan on rokotettu Suomessa jo vuodesta 1754 alkaen niin sanotulla rokonistutuksella eli variolaatiolla, jossa käytettiin elävää isorokkovirusta. Menetelmä oli suosittu erityisesti Pohjanmaalla, jossa Anders Chydenius edisti aktiivisesti rokottamista.

Biologiset lääkkeet

Julkaistu numerossa 1/2018

Rokotteet ja laumasuoja – pakolla vai porkkanalla?

Moni yksilön oikeuksia kunnioittava maa on valinnut pakollisen rokottamisen ja sanktioiden tien estääkseen tarttuvia tauteja leviämästä. Suomessa väestöä on ohjattu yli 60 vuoden ajan tiedolla ja luottamukseen perustuvalla osallistamisella. Historian valossa Suomen alueelliset erot rokotuskattavuuksissa ovat pysyneet vakaina.

Biologiset lääkkeet

Julkaistu numerossa 3-4/2017

Pikavaikutteinen biosimilaari-insuliini Insulin lispro Sanofi

Insulin lispro Sanofi on lisproinsuliinia sisältävä biosimilaarilääke, jonka viitevalmiste on Humalog. Viitevalmisteensa tavoin Insulin lispro Sanofi on tarkoitettu normaalin glukoositasapainon ylläpitämiseen insuliinihoitoisessa aikuisten ja lasten diabetes mellituksessa sekä tuoreen diabeteksen tasapainotuksessa.

Biologiset lääkkeet

Julkaistu numerossa 3-4/2017

Myyntiluvallisten rokotteiden sisältämään alumiiniin ei liity turvallisuusriskiä

Vaikka myyntiluvallisten rokotteiden turvallisuus testataan aina kliinisissä tutkimuksissa, alumiinia sisältävien rokotteiden turvallisuus aiheuttaa aika ajoin huolta väestön keskuudessa. Tähän päivään mennessä esitetyn tutkimusnäytön perusteella voidaan kuitenkin todeta, että alumiinia sisältävät rokotteet ovat käytössä turvallisia.

Biologiset lääkkeet

Julkaistu numerossa 3-4/2017

Biosimilaarien käyttöönottoa voidaan edistää erilaisin keinoin

Biosimilaarien käytöllä tavoitellaan merkittäviä säästöjä. Siksi biosimilaarien käyttöä on Suomessa pyritty edistämään ei-sitovan informaatio-ohjauksen ja asetusmuutoksen avulla sekä yhden alkuperäislääkkeen parannellun version korvattavuutta rajoittamalla. Muissa maissa on käytössä myös erityyppisiä linjauksia biosimilaarien korvaus-, hankinta- ja lääkevaihtokäytäntöihin liittyen.

Biologiset lääkkeet

Julkaistu numerossa 4/2016

Ensimmäinen lapsille tarkoitettu geeniterapiavalmiste sai myyntiluvan

Strimvelis on tarkoitettu harvinaisen perinnöllisen adenosiinideaminaasin puutteesta johtuvan vaikean kombinoidun immuunivajauksen (ADA-SCID) hoitoon, kun käytettävissä ei ole sopivaa ihmisen leukosyyttiantigeenien (HLA) suhteen yhteensopivaa kantasolujen sukulaisluovuttajaa. Ilman tehokasta hoitoa sairaat lapset yleensä menehtyvät parin vuoden iässä

Biologiset lääkkeet

Julkaistu numerossa 2/2016

PD-1-vasta-aineiden käyttöaiheet laajenevat

PD-1- ja PD-L1-vasta-aineet ovat uusi immunologisten syöpälääkkeiden ryhmä. Niiden odotetaan muuttavan merkittävästi useiden levinneiden syöpäsairauksien hoitokäytäntöjä.

Biologiset lääkkeet

Julkaistu numerossa 1/2016

Benepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari

Benepali on biologinen kaltaislääke eli biosimilaari. Se on kehitetty samankaltaiseksi ja vertailukelpoiseksi viitevalmisteensa Enbrelin kanssa. Enbrelillä on ollut myyntilupa Euroopan unionin alueella jo yli 15 vuotta. Benepalia käytetään aikuisilla samojen sairauksien hoitoon kuin Enbreliä.

Biologiset lääkkeet

Julkaistu numerossa 3/2015

Ensimmäinen kantasoluvalmiste sai myyntiluvan EU:ssa

Holoclar 79 000–316 000 solua/cm2 kudosvastine, elävä, Chiesi Farmaceutici SPA. Holoclar-valmiste on tarkoitettu silmän palovammasta aiheutuneen sarveiskalvon reunan keskivaikean tai vaikean kantasolupuutoksen hoitoon. Se on läpinäkyvä liuska, joka sisältää potilaan omia, laboratoriossa kasvatettuja sarveiskalvon epiteelisoluja.

Biologiset lääkkeet

Julkaistu numerossa 1/2015

Abasaglar on ensimmäinen biosimilaari-insuliini

Abasaglar (aiemmin Abasria) on glargininsuliinia sisältävä biosimilaarilääke, jonka viitevalmiste on Lantus. Abasaglar- ja Lantus-valmisteiden erilaisten annostelukynien takia huolellinen kynän käytön ohjaus on tarpeen, jos valmiste vaihdetaan toiseen. Abasaglar on tarkoitettu aikuisten, nuorten sekä vähintään 2-vuotiaiden lasten diabetes mellituksen hoitoon.

Biologiset lääkkeet

Julkaistu numerossa 2/2014

Mitä biologiset lääkkeet ovat?

Biologisiin lääkkeisiin kuuluvat perinteiset biologiset lääkkeet, bioteknologiset lääkkeet sekä pitkälle kehitetyt terapiat. Bioteknologiset lääkkeet tuotetaan yhdistelmä-DNA-tekniikalla. Ne ovat rakenteeltaan monimutkaisia ja kookkaita proteiineja. Lääkekehityksen erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat monoklonaaliset vasta-aineet eli mabit.

Biologiset lääkkeet

Julkaistu numerossa 2/2014

Kehittyneiden terapiavalmisteiden kansallinen valmistus

Pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävien lääkkeiden pienimuotoinen valmistus on mahdollista kansallisella valmistusluvalla. Lupaa haetaan Fimealta määräyksen 3/2009 mukaisesti, ja hakijoina voivat toimia kaikki tahot, joilla on valmistukseen tarvittavat tilat ja henkilökunta.

Biologiset lääkkeet

Julkaistu numerossa 1/2014

Biologisten lääkkeiden käyttö Suomessa

Biologisten lääkkeiden käyttöönottoa ja käyttöä kartoittava tutkimusprojekti on Kelan ja Fimean yhteinen selvitystyö. Sen tavoitteena on tuottaa kokonaiskuva biologisiin lääkkeisiin liittyvistä käytännöistä Suomessa. Tutkimus alkoi maaliskuussa 2013 ja jatkuu vuoden 2014 loppuun.

Biologiset lääkkeet

Julkaistu numerossa 4/2013

Biosimilaarit yleistyvät vaihtelevasti epoetiinihoidossa

Biosimilaariepoetiinien käyttö on yleistynyt vaihtelevasti, ja alueiden välillä on suuria eroja. Myös lääkevaihto biosimilaareissa herättää kysymyksiä. Tulevaisuudessa biosimilaarit voivat tuoda huomattavia kustannussäästöjä. Tämä edellyttää lääkkeenmääräämiskäytännöissä selkeämpää hinnan huomioimista ja siitä seuraavaa hintakilpailua.