Lääkäri Ilona Mikkola ja farmaseutti Anna Lovén kertovat, kuinka he lääkärinä ja farmasistina huomioivat työssään lääkehoitoihin liittyviä riskejä ja edistävät järkevää lääkehoitoa.
Rokotetta denguevirusta vastaan on odotettu vuosikymmeniä aina siitä lähtien, kun virus 1950-luvulla löydettiin. Rokotteen kehitystyö on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi, osin siitä syystä, että denguen vakavan tautimuodon patogeneesiä ei tunneta riittävästi.
Kuluvana keväänä julkisuudessa on jälleen ollut keskustelua yskänlääkkeiden tehottomuudesta. Erityisesti pediatrit painottavat, että näitä valmisteita ei pitäisi käyttää lainkaan lasten yskän hoitoon. Viime vuosien aikana Suomessa on myös julkaistu yskänlääkkeiden käyttöön kriittisesti suhtautuvia, näyttöön perustuvia hoitosuosituksia: lasten alahengitystieinfektioita ja itselääkitystä koskevat Käypä hoito -suositukset sekä lyhyet Vältä viisaasti -suositukset yskänlääkkeiden käytöstä lapsille ja flunssayskään aikuisille.
”Yleisellä antibiootilla hurjat sivuvaikutukset – useita kuolemantapauksia” uutisoi Yle nettisivuillaan pari vuotta sitten. Uutisen mukaan fluorokinolonit ovat aiheuttaneet useita kuolemantapauksia. Lisäksi vihjattiin, ettei lääkehaitoista saa Suomessa puhua.
Yksityiset apteekit valmistelivat viime vuonna digitalisaatiostrategian. Sen tavoitteena on digitaalisin keinoin parantaa apteekkien ja muun terveydenhuollon välistä yhteistyötä sekä lääkehoitojen onnistumista.
Priorisointi on vahvasti osa aikamme terveydenhuoltoa, vaikka kiusallista aihetta on usein vaikea kohdata. Aiheeseen on silti syytä valmistautua läpi yhteiskunnan, ja lupaavia avauksia on jo tehty. Erityinen haaste on ruohonjuuritasolla. Siellä eräs keskeinen kysymys on, pitäisikö hoitohenkilökunnan toimia potilaidensa asianajajina.
Virkisty, kaunistu ja hoikistu! Näin maalaillaan detox-kirjan kannessa. Juuri tätä on ihminen vailla, kun aurinko laskee lokakuussa aivan liian aikaisin. Mutta mitä detox oikeastaan on?
Sosiaalisessa mediassa liikkuu huhuja jodin merkittävistä terveysvaikutuksista, ja jodivalmisteet käyvät kaupaksi tavallisille kuluttajille. TAYSin osastonylilääkäri Saara Metso muistuttaa, että liiallinen jodin nauttiminen saattaa johtaa vakaviin kilpirauhasen toimintahäiriöihin.
Ystäviini lukeutuu sairaanhoitaja, joka epäilee statiinien käytön järkevyyttä eikä ota influenssarokotusta. Hän on saanut mediasta käsityksen, että ne ovat vaarallisia. Miten ”kansa” voi vakuuttua tutkimustiedon pätevyydestä, jos se ei vakuuta edes alan ammattilaista?
Anna Kortelainen kurkistaa kirjassaan Eri kivaa! runoilijatar L. Onervan 1900-luvun alun lääkekaappiin. Hammassärkyyn käy kokaiini ja raakojen omenien aiheuttamiin vatsanväänteisiin oopiumi. Tehokkaita troppeja! Riippuvuuden riski on kuitenkin ilmeinen. Siksi kokaiinia ei nykyään pidetä lääkkeenä, ja opioidien saatavuutta on rajoitettu.
Ripsiseerumeilla ja rusketusruiskeilla tavoitellaan kauneutta. Valmisteiden teho voi johtua niissä olevien aineiden farmakologisista vaikutuksista. Valmisteiden tehosta ja turvallisuudesta ei ole kuitenkaan tehty lääkkeelle vaadittavia tutkimuksia. Laadustakaan ei ole takeita.
Jos laihdutusvalmiste lupaa nopeaa painonpudotusta lyhyessä ajassa, on kyseessä huijaus. Suomessa on käytössä yksi reseptillä määrättävä laihdutuslääke. Silti moni turvautuu painonpudotuksessa kalliisiin ravintolisiin.
