Hae
Lääkehuollon kokonaisuutta uudistetaan pitkäjänteisesti sosiaali- ja terveysministeriön laatiman tiekartan mukaisesti. Kyseessä on laaja lääkkeisiin ja lääkkeiden jakeluun liittyvien rakenteiden ja palvelujen kehittämiskokonaisuus. Tietoa uudistuksen tueksi on jo varsin kattavasti, mutta tietotuotantoa ohjauksen työkaluna kehitetään nyt tehokkaasti.
Väestökyselyn mukaan suomalaisten mielestä apteekissa saa lääkeneuvontaa, mutta sen yksityisyys ei aina toteudu. Palveluja oltaisiin halukkaita käyttämään entistä enemmän, myös digitaalisesti.
Lääketaksa ja apteekkivero ovat keskeisiä elementtejä pienennettäessä apteekkien osuutta lääkehoidon kustannuksista. Keskinäisen riippuvuuden takia näihin tehtäviä muutoksia tulee tarkastella yhtäaikaisesti, vaikka muutoksia tehtäisiin vaiheittain tai toisistaan irrallisina.
Vaikka apteekkipalveluita on saatavilla maankattavasti, voivat palvelut kuitenkin olla palveluiden käyttäjän näkökulmasta vaikeasti saavutettavia. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, jos aukioloajat eivät kohtaa kuluttajan tarvetta tai apteekki sijaitsee kaukana palvelun käyttäjästä. Yhtenä tehtävänään Fimea varmistaa lääkkeiden maanlaajuista saatavuutta ja apteekkiverkoston kattavuutta.
Apteekkitoiminta on vahvasti säädeltyä. Lääkejakelun ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittäminen heijastuu siksi suoraan apteekin arkeen. Yksi valvonnan keinoista ovat tarkastukset, joilla valvotaan, miten apteekin toiminta käytännössä vastaa asetettuja vaatimuksia.
Apteekin verkkopalvelun käynnistäminen onnistuu, kun aiheeseen liittyvät säädökset ovat hallussa ja pohjatyö on tehty hyvin. Kyseessä on palvelumuoto, jossa on yhtäläisyyksiä apteekin tiskissä tapahtuvaan lääkkeen toimittamiseen, mutta myös osa-alueita, joihin liittyvät vaatimukset edellyttävät erityistä paneutumista aiheeseen.
Fimean vuonna 2016 käynnistämän selvityksen tuloksena on toistaiseksi perustettu 36 uutta apteekkia. Lääkelakiin esitetty muutos mahdollistaisi jatkossa sivuapteekkien muuttamisen pääapteekiksi aiempaa monipuolisempaan arviointiin perustuen.
Sijainti tuo kaivattua lisäarvoa erityisesti kotiutuville potilaille ja lääkehoidon jatkuvuuden varmistaminen koko yhteiskunnalle, vakuuttavat apteekkarit Anssi Pulkkinen, Jukka Väätäinen ja Marianne Ahonen.
Lääkeneuvonnan merkitys korostuu erityisesti itsehoidossa, jossa apteekki voi olla asiakkaan ainoa kontakti terveydenhuoltoon. Neuvontavelvoite ei katso paikkaa. Se koskee sekä kivijalkaa että verkkokauppaa. Mitä apteekkien lääkeneuvonnan toteutumisesta tiedetään tutkimustiedon perusteella?
