Uutta lääkkeistä: Olaratumabi

Lartruvo 10 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten, Eli Lilly Nederland B.V.

Lartruvo on tarkoitettu doksorubisiiniin liitettynä pitkälle edenneen pehmytkudossarkooman hoitoon. Vaiheen 2 tutkimuksessa yhdistelmähoitoa saaneiden kokonaiselossaoloaika oli 11,8 kuukautta pidempi kuin pelkkää doksorubisiinia saaneiden.

Pehmytkudossarkoomat ovat mesenkymaalisesta kantasolusta lähtöisin olevia syöpäkasvaimia, jotka luokitellaan yli 60 alatyyppiin. Noin puolet pehmytkudossarkoomista sijaitsee raajoissa, alle puolet vartalon alueella ja noin 10 % retroperitoneumissa tai vatsaontelossa.

Pehmytkudossarkoomia todetaan Suomessa noin 200 vuodessa. Noin 10 %:lla potilaista tauti todetaan levinneenä. Pehmytkudossarkoomat leviävät pääasiassa veriteitse. Tavallisimmin etäpesäkkeitä on keuhkoissa.

Pehmytkudossarkooman diagnostiikka ja hoito toteutetaan parhaiten näihin kasvaimiin perehtyneen moniammatillisen ryhmän ohjauksessa. Parantava hoito on kasvaimen poisto kirurgisesti laajalla marginaalilla. Tarvittaessa annetaan sädehoitoa ja solunsalpaajia.

Levinneen taudin parantamiseen tähtäävä hoito on harvoin mahdollista. Solunsalpaajahoidolla pyritään hidastamaan taudinkulkua ja pidentämään potilaan elinaikaa. Eniten näyttöä on doksorubisiinista, joka voidaan joskus yhdistää ifosfamidiin. Pehmytkudossarkooman alatyypin merkitys korostuu edenneen taudin lääkehoitovalinnassa.

Käyttöaihe ja annostus

Lartruvo on tarkoitettu yhdessä doksorubisiinin kanssa pitkälle edennyttä pehmytkudossarkoomaa sairastavien aikuispotilaiden hoitoon, jos kuratiivinen leikkaus- tai sädehoito ei ole mahdollinen eikä potilas ole saanut aiempaa doksorubisiinihoitoa.

Olaratumabin suositusannos on 15 mg/kg infuusiona laskimoon kunkin 3 viikon hoitojakson päivinä 1 ja 8 kunnes tauti etenee tai kehittyy sietämätöntä toksisuutta. Doksorubisiini annetaan kunkin hoitojakson päivänä 1 olaratumabi-infuusion jälkeen. Olaratumabia annetaan yhdessä doksorubisiinin kanssa enintään 8 hoitojakson ajan. Tämän jälkeen jatketaan pelkällä olaratumabilla, mikäli potilaan tauti ei ole edennyt. Olaratumabi-infuusioon liitetään esilääkitys infuusioreaktion hallitsemiseksi.

Farmakologia

Olaratumabi on monoklonaalinen vasta-aine, joka sitoo verihiutalekasvutekijäreseptori alfaa (PDGFR-alfa) ja estää sen aktivaation. PDGFR-alfa-reitin signaloinnin estyminen kasvainsolussa hidastaa syöpäkasvaimen kasvua.

Teho

Olaratumabin tehoa ja turvallisuutta pitkälle edennyttä pehmytkudossarkoomaa sairastavien potilaiden hoidossa arvioitiin vaiheen 1b/2 tutkimuksessa. Tutkimuksen vaiheessa 1b kaikki 15 potilasta saivat olaratumabia ja doksorubisiinia. Tarkoituksena oli selvittää yhdistelmän turvallisuusprofiilia. Tutkimuksen vaiheen 2 osa oli satunnaistettu, avoin tutkimus, jossa olaratumabin ja doksorubisiinin yhdistelmää verrattiin pelkkään doksorubisiiniin. Vaiheeseen 2 otettiin uudet potilaat, joista 66 satunnaistettiin saamaan olaratumabin ja doksorubisiinin yhdistelmähoitoa ja 67 saamaan doksorubisiinia. Kaikki potilaat, jotka saivat doksorubisiinia yli 4 hoitojakson ajan, saivat deksratsoksaania sydäntoksisuuden vähentämiseksi.

Potilaat olivat iältään keskimäärin 58-vuotiaita ja he olivat saaneet 0–4 hoitolinjaa pitkälle edenneen taudin hoitoon, mutta eivät aiemmin olleet saaneet antrasykliinejä. Tutkimuksessa oli edustettuna yli 25 erilaista pehmytkudossarkooman alatyyppiä, joista yleisimmät olivat leiomyosarkooma (38 %), erilaistumaton pleomorfinen sarkooma (18 %) ja liposarkooma (17 %).

Päävastemuuttuja oli taudin etenemättömyysaika (PFS) tutkijan arvion mukaan. Yhdistelmähoitoa saaneiden ryhmässä etenemättömyysajan mediaani oli 6,6 kuukautta (95 %:n luottamusväli 4,1–8,3 kk) ja doksorubisiiniryhmässä 4,1 (2,8–5,4) kuukautta (riskisuhde HR 0,672; 95 %:n LV 0,442–1,021, p = 0,0615). Kokonaiselossaoloajan mediaani oli yhdistelmähoitoa saaneiden ryhmässä 26,5 (20,9–31,7) kuukautta ja doksorubisiiniryhmässä 14,7 (9,2–17,1) kuukautta (riskisuhde HR 0,463; 95 %:n LV 0,301–0,710, p = 0,0003).

Turvallisuus

Olaratumabin ja doksorubisiinin yhdistelmähoitoryhmässä yleisimmin esiintyneitä haittavaikutuksia olivat pahoinvointi, tuki- ja liikuntaelimistön kipu, neutropenia ja mukosiitti.

Tutkimuksissa esiintyi infuusioreaktioita, myös anafylaktisia reaktioita. Useimmat näistä reaktioista ilmenivät ensimmäisen olaratumabi-infuusion aikana tai sen jälkeen. Vaikeita infuusioreaktioita voi esiintyä esilääkityksestä huolimatta. Siksi potilaita on seurattava infuusion aikana ja asianmukaisten elvytysvälineiden on oltava saatavilla. Jos potilaalle kehittyy asteen 3 tai 4 infuusioreaktio, olaratumabihoito lopetetaan välittömästi ja pysyvästi. Jos potilas on aiemmin saanut asteen 1 tai 2 infuusioreaktion, tehostetaan seuraavien infuusioiden esilääkitystä.

Olaratumabi- ja doksorubisiinihoitoa saavat potilaat kuuluvat neutropenian ja trombopenian riskiryhmään. Antrasykliineihin liittyvän sydäntoksisuuden riski kasvaa doksorubisiinin kumulatiivisen annoksen suurenemisen myötä.

Pohdinta

Tutkimuksen toissijaisena vastemuuttujana oli kokonaiselossaoloaika, mikä oli olaratumabia ja doksorubisiinia saaneilla 11,8 kuukautta pidempi kuin pelkkää doksorubisiinia saaneilla. Vastaavaa eroa ei nähty taudin etenemättömyysajassa.

Lartruvolla on ehdollinen myyntilupa. Sen myöntämisen yhteydessä Euroopan lääkevirasto EMA edellytti, että myyntiluvan haltija toimittaa menossa olevan vaiheen 3 tutkimustulokset viimeistään tammikuun 2020 loppuun mennessä.