Iäkkäiden Lääkehoidon Moniammatillinen Arviointi (ILMA) järkevöittää lääkehoitoa
ILMA-mallin mukaan tehty lääkehoidon arviointi järkevöittää lääkehoidon kokonaisuutta ja vähentää lääkehoitoon liittyviä riskejä kotihoidon asiakkailla. Vaikutukset lääkkeiden määrään, toimintakykyyn ja elämänlaatuun sekä terveys- ja hoivapalvelujen käyttöön ovat vähäisiä.
Suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan entistä tehokkaampia ja vaikuttavampia terveydenhuollon toimintatapoja vastaamaan ikääntyvän väestön tarpeisiin. Järkevän lääkehoidon toteuttaminen ja lääkehoidon kokonaisuuksien hallinta ovat keskeisimpiä haasteita monisairailla, paljon lääkkeitä käyttävillä iäkkäillä.
Yhtenä ratkaisuna lääkkeiden järkevän käytön tukemiseen on esitetty moniammatillisia lääkehoidon arviointeja. ILMA-malli perustuu terveydenhuollon ammattilaisten väliseen keskinäiseen vuorovaikutukseen, mikä mahdollistaa tiedon jakamisen ja yhteisen keskustelun.
Lääkehoidon arviointi ILMA-mallin mukaan
ILMA-mallissa lääkäri, sairaanhoitaja ja farmasian ammattilainen työskentelevät yhteisessä arviointitilanteessa, jossa jaetaan tieto asiakkaasta sekä tehdään keskustelun jälkeen päätökset hoidon mahdollisista muutoksista. Arviointi edellyttää riittävää ja ajantasaista tietoa asiakkaan terveydentilasta, toimintakyvystä ja lääkkeiden käytöstä.
Mallin vahvuutena pidetään tiedonkulun tehostumista ammattilaiselta toiselle sekä eri terveydenhuollon ammattilaisten asiantuntijuuden hyödyntämistä hoidon suunnittelussa ja seurannassa. ILMA-mallin mukainen lääkehoidon arviointi kotihoidossa on esitetty tarkemmin infograafissa, joka löytyy tämän artikkelin verkkoversiosta.
Yli 500 kotihoidon asiakasta osallistui tutkimukseen
ILMA-tutkimuksessa selvitettiin moniammatillisen lääkehoidon arvioinnin vaikutuksia kotihoidon asiakkaan lääkitykseen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun sekä terveys- ja hoivapalveluiden käyttöön. Tutkimus toteutettiin viidessä tutkimuskeskuksessa: Itä-Savon sairaanhoitopiirissä (ISSHP), Juvalla, Forssassa, Lahdessa ja Selänteellä. Satunnaistettuun vertailukokeeseen osallistui 512 kotihoidon asiakasta, jotka satunnaistettiin interventioryhmään (n = 258) ja verrokkiryhmään (n = 254). Interventioryhmässä ILMA-mallin mukaan tehty moniammatillinen lääkehoidon arviointi toteutui 254 tutkittavalla. Verrokkiryhmän tutkittavien hoitoa jatkettiin kunkin tutkimuskeskuksen tavanomaisen hoitokäytännön mukaan.
Tyypillinen tutkittava oli 84-vuotias, yksinasuva, useita sairauksia sairastava nainen, jonka toimintakyky oli heikentynyt ja joka käytti säännöllisesti yhdeksää lääkettä. Tutkittavien lääkitystä, toimintakykyä ja elämänlaatua selvitettiin alku- (0 kk) ja seurantamittauksessa (6 kk). Lisäksi kerättiin tiedot terveys- ja hoivapalveluiden käytöstä.
Arvioinnissa päädyttiin yleisimmin vähentämän tutkittavan lääkitystä, aloittamaan uusi lääke tai muuttamaan lääkkeen ottamisen ajankohtaa (taulukko 1). Puolen vuoden kuluttua arvioinnista havaittiin, että antikolinergisten ja ummetusta aiheuttavien lääkkeiden käytön yleisyys oli vähentynyt interventioryhmässä (taulukko 2). Sen sijaan lääkkeiden määrässä, toimintakyvyssä ja elämänlaadussa sekä terveys- ja hoivapalveluiden käytössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tarkemmat tulokset on esitetty ILMA-tutkimuksen loppuraportissa.
Moniammatillinen arviointi osaksi hoitokäytäntöjä
ILMA-mallin mukaisella lääkehoidon arvioinnilla pystytään vaikuttamaan lääkehoidon sisältöön ja lääkehoidon riskeihin, ja siten edistämään järkevän lääkehoidon toteutumista kotihoidossa. Sen sijaan yksittäisen arvioinnin vaikutukset asiakkaiden toimintakykyyn, ja elämänlaatuun sekä terveys- ja hoivapalveluiden käyttöön ovat vähäisiä. Vastaavia tuloksia on havaittu myös muissa tutkimuksissa.
ILMA-tutkimuksessa muutoksia lääkehoitoihin tehtiin määrällisesti paljon, joten sen perusteella lääkehoidon kokonaisuuksien järkevöittämistä ja lääkehoitojen turvallisuutta edistäviä toimintatapoja tarvitaan terveydenhuollon arjessa. Tutkimuksesta saatujen kokemusten mukaan ILMA-mallin mukaisen lääkehoidon arvioinnin toteuttaminen koettiin mielekkääksi.
Jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota asiakkaan osallisuuteen arvioinnissa. Lisäksi lääkehoidon seuranta on tärkeää, jotta vältytään mahdollisilta lääkehoidon muutosten aiheuttamilta ongelmilta. Terveydenhuollon kehittämisessä tärkeää olisi omaksua moniammatillinen arviointi vakiintuneeksi hoitokäytännöksi. Moniammatilliselle toiminnalle tulisikin löytyä tukea organisaatiossa sekä johdon että tiimityön tasoilla.
Vain verkossa!
Tästä kerroimme printissä.
© Petri Suni
