Lääkkeiden käyttäjät kokevat sähköisen lääketiedon käytön helpoksi
Lääkeinformaatioverkoston Lääkeinformaatiota lääkkeiden käyttäjille -työryhmä toteutti tutkimuksen sähköisen lääketiedon tarpeista ja tiedonlähteiden käytöstä syksyllä 2017. Tutkimus oli jatkoa vuonna 2014 toteutetulle kyselylle lääkkeiden käyttäjien käyttämistä lääkeinformaation lähteistä.
Lääketietokeskuksen teknisesti toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1 014 suomalaista, joista 86 % (n = 857) oli naisia ja 46 % (n = 466) kuului johonkin potilasjärjestöön. Vastaajista 84 % (n = 840) tarvitsi jotakin säännöllistä lääkärin määräämää lääkettä, tyypillisimmin sydän- ja/tai verisuonitautien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä kilpirauhassairauksien hoitoon. Suurimmalla osalla vastaajista oli käytössään itsehoitolääkkeitä joko säännöllisesti (23 %, n = 228) tai satunnaisesti (63 %, n = 633).
Useimmat tunsivat lääkehoitonsa tavoitteet, vain harvalla oli ajantasainen lääkityslista
Vastaajista 92 % (n = 816) tunsi kaikkien käyttämiensä reseptilääkkeiden tavoitteet ja 7 % (n = 61) joidenkin käyttämiensä reseptilääkkeiden tavoitteet. Vain 1 % (n = 11) vastaajista ilmoitti, ettei tiedä reseptilääkehoitonsa tavoitetta, mutta haluaisi tietää.
Ainoastaan 17 %:lla vastaajista (n = 172) oli käytössään lääkityslista kaikista käytössä olevista lääkkeistä ja 17 %:lla (n = 167) lääkityslista oli ainoastaan reseptilääkkeistä. Tulos on linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Esimerkiksi Fimean Lääkebarometri 2017 -tutkimukseen vastanneesta 21 %:lla oli ajantasainen lääkityslista ja hieman useammalla säännöllisesti lääkkeitä käyttävällä (24 %) tai pitkäaikaissairautta sairastavalla (30 %).
Lääkityslistaa käyttävät vastaajat (n = 339) ilmoittivat käyttävänsä tyypillisimmillään sähköistä (esim. laakekortti.fi tai Omakanta, 44 %, n = 148), paperista tai pahvista (29 %, n = 95) tai tekstitiedostossa (esim. Word-dokumentti tai vastaava, 18 %, n = 61) olevaa lääkityslistaa. 66 % kaikista vastaajista (n = 668) ilmoitti, että ei käytä lainkaan lääkityslistaa. Omakantaa oli käyttänyt 91 % (n = 924) vastaajista.
Sähköisen lääketiedon käyttö koetaan helpoksi
Vastaajista 81 % (n = 811) koki, että lääkkeisiin liittyvän sähköisen tiedon hyödyntäminen on helppoa tai melko helppoa. Vaikeaksi sen koki ainoastaan 1 % (n = 10). Sähköistä lääketietoa tarvittiin erityisesti uutta lääkettä aloitettaessa, epäiltäessä lääkkeen haittavaikutuksia, kun läheinen sai uuden lääkkeen, pakkausselosteen herättäessä kysymyksiä sekä silloin, jos mediassa oli ollut lääkeaiheinen uutinen, joka oli herättänyt kiinnostuksen (taulukko 1). Vastaavat tilanteet korostuivat myös vuonna 2014 toteutetussa potilaille suunnatussa kyselyssä, jossa selvitettiin lääketiedon tarvetta mistä tahansa lähteestä.
Verkkoon toivotaan lisää muun muassa potilasohjeita
Vastaajia pyydettiin valitsemaan listalta, millaisia sähköisen lääketiedon muotoja he toivoisivat lisää. Eniten toivottiin lisää sähköisiä potilasohjeita, terveydenhuollon ammattilaisten ylläpitämiä kysymys- ja vastauspalveluja internetiin, älypuhelimiin ladattavia sovelluksia ja internetin tietokantoja, esimerkiksi sovellusta, jossa pystyisi selvittämään, voiko vaivan hoitaa kotona vai onko syytä mennä lääkäriin (taulukko 2).
Nykyisin tarjolla olevista sähköisistä lääketiedon lähteistä parhaiten tarpeita palveleviksi koettiin Terveyskirjasto (56 %, n = 569), viranomaisten verkkosivut (51 %, n = 519) ja Lääketietokeskuksen www.laakeinfo.fi -sivusto (37 %, n = 377).
Nyt toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin ainoastaan sähköisen lääketiedon tarpeita ja käyttöä. Esimerkiksi vuonna 2014 toteutetun, potilaille suunnatun kyselyn mukaan terveydenhuollon ammattilaiset ja pakkausseloste ovat internetiä käytetympiä lääketiedon lähteitä. Internetin ja erilaisten sovellusten käyttö tulee kuitenkin varmasti lisääntymään tulevaisuudessa. Terveydenhuollon ammattilaisten näkyvyyttä ja aktiivisuutta internetissä ja sosiaalisessa mediassa tulisikin lisätä.
