3. Miten taklata lääkehoidon riskit?

Kesto: 15 minuuttia 

Haastattelija: Tiina Kuosa 

Haastateltavat: Johanna Jyrkkä ja Elsi Similä

[Musiikki ja miesääni.] 

Tämä on Sic puheenvuoro -podcast. Tarjoamme näkökulmia keskusteluun lääkkeistä, lääkealasta, lääkinnällisistä laitteista ja paljosta muusta. Tervetuloa mukaan! 

Tiina. Tänään puheenvuoron saavat projektipäällikkö Elsi Similä sekä tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Johanna Jyrkkä Fimeasta. Keskustelemme tänään turvallisen lääkehoidon tueksi Fimeassa tuotetuista tietotuotteista eli lääke 75+ tietokannasta sekä äskettäin julkaistusta Kansallisesta riskiluokituksesta. Ja siitä tietysti, mitä hyötyä näistä on terveydenhuollon arjessa. Minä olen Tiina Kuosa. Tervetuloa vieraaksi Sic puheenvuoro -podcastiin Elsi ja Johanna. 

Johanna: Kiitos. 

Elsi. Kiitos. 

Tiina. Te olette molemmat tiiviisti tekemisissä näiden juuri mainitsemieni tietotuotteiden kanssa. Ja tässä vaiheessa, Elsi, onnittelut. Iso urakka on takana. Kansallinen riskilääkeluokitus on saatettu siltä osin maaliin, että se on nyt valmis. Lienee nyt semmoinen hyvä ja tyytyväinen olo, että projekti on jonkunlaisessa osamaalissa ainakin tällä hetkellä?

Elsi. No kyllä. On tullut tehtyä aika paljon töitä tässä viime vuoden aikana ja nyt etenkin tänä keväänä. Mutta iso kiitos kuuluu meidän huikealle projektityöryhmälle ja kaikille asiantuntijoille, ketkä on osallistunut tän luokituksen laatimiseen. Meillä on ollut Suomen parhaat huippuasiantuntijat lääkitysturvallisuuden ja riskilääkkeiden saralta tässä mukana tekemässä tätä työtä. Ja tuohon luokituksen laatimiseen osallistui delfoi-panelisteja 60 kappaletta.

Tiina. Hurja määrä.

Elsi. Ja haluan kiittää heitä.

Tiina. Kyllä, hienoa työtä. Ja tietysti nythän se vasta se ihan konkretia alkaa. Että se on saatu tietokanta valmiiksi, mutta sitten varmaan työtä on vielä paljon edessä. Mutta palataan siihen itse asiassa vähän myöhemmin. Mutta puretaan nyt alkuun ihan tiiviisti se, että miten nää tietokannat eli lääke 75+ ja riskilääkeluokitus on syntynyt, ja miten te kaksi olette näihin projekteihin päätyneet mukaan.

Johanna. Joo, mä voisin aloittaa tuosta lääke 75+ tietokannasta, jolla onkin jo aika pitkä historia, kun rupee oikein miettimään asiaa. Juontaa aina juurensa tuonne 2010 paikkeille. Silloin meillä oli täällä Suomessa tuommoinen rationaalista lääkehoitoa edistänyt Rohto-keskus, jonka työryhmässä laadittiin ensimmäinen versio tästä iäkkäiden lääkehoidon tietokannan sisällöstä.

Mutta Rohto-keskuksen toiminta päättyi, ja siinä vaiheessa sitten tää tietokantasisältö tuli tänne meille Fimeaan. Ja täällä päästiin sitten julkaisemaan se niin kuin ensimmäistä kertaa siinä 2011 paikkeilla. Ja meidän tehtäväksi sitten jäi sen kehittäminen, ja siitä saakka ollaan sen kanssa sitten tehty työtä. Silloin perustettiin uusi työryhmä. Siihen kerättiin Suomen huippuasiantuntijat iäkkäiden lääkehoidon saralta sisältäen geriatreja, farmasisteja ja muita iäkkäiden lääkehoidon asiantuntijoita. Meidän tehtäväksi tuli sen tietokannan ajantasaisuuden ylläpitäminen ja sen kehittäminen, ja sen parissa ollaan tehtykin töitä.

Ja oikeastaan sen voisin vielä tähän sanoa, että se julkaisu silloin, me julkaistiin se verkkopohjaisena, ja siinä oli muun muassa hakutoimintoja ynnä muita, ja tää oli sillä tavalla ainutlaatuista siinä hetkessä, että monet muut, muun muassa kansainväliset kriteerit, niin on semmoisia paperiversioita, niin me oltiin edelläkävijöitä tässä asiassa. Ja saatiin verkkoversio, ja sitten hienosti käyttöön terveydenhuoltoon. Sieltä oli helppo hakea niitä tarvittavia lääkkeitä sitten siihen lääkkeen määräämiseen tueksi esimerkiksi. 

Mutta kysyit myös sitä, että miten minä tulin tähän projektiin. Ja tää oli mulle todella hieno jatkumo mun edelliselle asialle elikkä tein väitöskirjan, joka koski iäkkäiden lääkehoitoa ja monilääkitystä. Ja sen jälkeen sitten tulin valituksi Fimeaan ja oon ollutkin sitten alusta saakka sitten mukana tässä lääke 75 työssä, ja saanut jatkaa tavallaan sitä mun osaamisen parissa olevaa työtä sitten tän tietokannan muodossa.

Ja siis opin jo väitöskirjan aikana tekemään moniammatillisesti töitä iäkkäiden hoidon ja lääkehoidon eteen, ja tää tietokanta on myös semmoista työtä. Ja se on tosi upeeta työtä siinä mielessä, että katsotaan niinku asioita laaja-alaisesti eikä pelkästään yhdestä näkökulmasta. Niin erittäin mielenkiintoista. Ja minä johdan täällä nykyään tai olen johtanut koko tämän kymmenen vuotta jo lääke 75 työtä täällä Fimeassa, eli sen perustamisesta lähtien. 

Tiina. Mielenkiintoista. Syvennytään kohta tarkemmin tähän lääke 75 sisältöön, mutta tässä välissä Elsi, vähän sama kysymys eli minkälainen syntyhistoria tällä tuoreella riskilääkeluokituksella nyt on ja ja sun rooli, minkälainen se on tässä?

Elsi. No kansainvälisestihän näitä suuren riskin lääkkeitä on määritelty, esimerkiksi Yhdysvalloissa, Australiassa, Tanskassa, Englannissa, mutta niinku Johanna sanoi, että moni niin kuin iäkkäiden lääketietokanta, mutta myös moni näistä suuren riskin lääkkeiden listauksista on tällaisia niin kun listauksia, ja ne ei sovellu sellaisenaan tähän suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon, joten tarve tälle kansalliselle riskilääkeluokitukselle oli ilmeinen. Ja me haluttiin kuvata tähän lääkkeiden vakavat seuraukset, mahdolliset lääkkeeseen tai lääkehoitoprosessiin liittyvät riskit tai riskikohdat.

Ja lähdettiin siis silloin vuosi sitten laatimaan projektisuunnitelmaa, ja projektityöryhmä kutsuttiin toukokuussa 2022 kokoon ja käynnistettiin työ tämän eteen. Ja niinku Johanna sano, me tehdään kanssa tämmöistä ainutlaatuista työtä. Tää tullaan toteuttamaan niin, että tää olisi sitten saatavissa verkkomuotoisena eli mahdollisimman helposti terveydenhuollon ammattilaisten saavutettavissa. 

No minun tie projektiin on sitten se, että aloitin työskentelyn Fimeassa reilu vuosi sitten. Oon valmistunut vuonna 2009, ja oon koulutukseltani farmaseutti ja terveystieteilijä. Ja ehkä työtehtävät, mitkä tukee tätä projektia, niin on ollut tuolla hallituksen kärkihankkeessa, missä tota jalkautettiin tällaista iäkkäiden lääkehoidon moniammatillisen arvioinnin mallia ihan sinne arjen työhön, ja lisäksi oon nyt edellisen työurani tehnyt tuolla Itä-Suomen yliopistossa. Siellä koordinoin yliopiston jatkuvaa oppimista, ja ollut kehittämässä muun muassa tämmöisiä mooc-opintojaksoja ja tämmöistä moniammatillisen yhteistyön toteutumista.

Tiina. Ok elikkä flow on vienyt sut kohti tätä riskilääkeluokitusta.

Elsi. Kyllä. 

Tiina. [Naurua]

Tiina. No näitä molempia tietotuotteita yhdistää sama tarkoitus elikkä turvallisen lääkehoidon ja siihen liittyvän päätöksenteon tukeminen. Kuitenkin tietysti varmaankin semmoisia lähestymistapoja ja näkökulmia olisi ollut monenlaisiakin nimenomaan tähän turvallisen lääkehoidon ja päätöksenteon tukemiseen, mutta miten juuri nää valikoitui, tää vältettävät lääkkeet ikääntyneillä eli yli 75 vuotiailla ja sitten tää riskilääkeluokitus. Miten nämä näkökulmat valikoitui kehitettäväksi tietokantakohteiksi?

Johanna. Joo lääke 75 tietokannassa oli kyllä selkeä tämmöinen tarve, ja se juontaa juurensa sinne ihan tutkimusasioihin. Elikkä usein tämmösissä kliinisissä lääketutkimuksissa, joissa selvitetään lääkkeitten tehoa ja vaikutuksia, niin siinä pitää semmosta aika tasalaatuista porukkaa saada, ja sieltä helposti jätetään monisairaat iäkkäät ulkopuolelle. Ja tän takia meillä on hieman vähemmän tutkimustietoa lääkkeistä sitten niinku iäkkäässä populaatiossa kuin sitten siinä aikuisväestössä, jolla on vähemmän sairauksia, niin tulee enempi otettua mukaan niihin tutkimuksiin.

Ja sen takia esimerkiksi tuolla terveydenhuollossa, kun tiedämme, että siellä paljon iäkkäitä käy vastaanotolla, niin siellä lääkärit muun muassa tarvitsee tukea sitten siihen lääkkeen määräämiseen, koska siellä paljon tätä populaa kohdataan. Niin tästä oikeastaan niinku lähti se meidän ajatus tän tietokannan tekemiseen, että tarvitaan joku ohjaustyökalu, jota pystyy käytännön työssä soveltamaan, jotta se lääkehoito ois sitten tehokasta ja turvallista myös niillä iäkkäillä. Sen takia lähdettiin tekemään lääke 75+ -tietokantaa. 

Tiina. Aivan. No entäs sitten riskiluokitus?

Elsi. No tällekin tarve oli ilmeinen. Esimerkiksi toi turvallinen lääkehoidon opas suosittaa organisaatioita ja niiden yksiköitä määrittelemään oman toimintansa kannalta keskeiset suuren riskin lääkkeet ja näitä riskienhallintakeinoja, joten tää on valtava työ mitä tota terveydenhuollossa tulisi tehdä. Joten oli tarve, että tähän työhön tarvitaan tukea ja tätä kansallista määrittelyä ja luokitusta. Lisäksi esimerkiksi asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia on nostanut yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi, että tällaisia lääkitysturvallisuutta tukevia tietokantoja kehitetään.

Ja nyt semmoinen tulevaisuuden selkeä tarve, tää lääketietovaranto, on nostanut myös kehittämistyössään esille, että siellä tulisi olla merkittynä suuren riskin lääkkeet, joten meillä oli monta tällaista eteenpäin tuuppaavaa tekijää.

Tiina. Hmm, eli tarve oli niin kun ilmeinen ja se ohjasi se tarve sitä näiden tietokantojen syntyä.

Elsi. Kyllä.

Tiina. Jotta voidaan keskustella ja jotta kuulijoillekin on selvää, mistä puhutaan, niin pureudutaanpas vähän, puretaan nyt näitä tietokantoja. Eli mistä tässä lääke 75+ tietokannassa on oikeastaan kysymys? Mitä se sisältää Johanna?

Johanna. Joo tää meidän lääke 75+ tietokannan tietosisältö ja päivittämisprosessi onkin hioutunut jo aika timantiksi tässä vuosien mittaan, ja meillä on selkeä protokolla, minkä mukaan me aina edetään täällä. Mut semmonen meidän peruslähtökohta siinä on lääkeostot. Mitä ihmiset, 75 vuotta täyttäneet ostaa apteekeista. Me saadaan Kannan reseptikeskuksesta tietoa siitä. Ja sieltä me valitaan sitten käytetyimmät lääkkeet siihen meidän tietokantaan mukaan. Ihan kaikkia lääkkeitä, joita harvoin ostetaan, niin me ei ole arvioitu, mutta suurin osa yleisesti käytetyistä, sillä meidän tietokantahan sisältää lähes 500 lääkeainetta, niin paljon siellä kyllä niinku on sitten tietoa. 

Mut meidän työryhmä ensin kerää jokaisesta lääkeaineista paljon olemassa olevaa tietoa tutkimuksista ja erilaisista tietokannoista, ja tämän tiedon perusteella sitten kerran kuukaudessa kokoontuva työryhmä sitten päättää tämmöisen luokituksen ja suositustekstin tälle lääkkeelle. Tää luokitus tarkoittaa sitä, että lääke on luokiteltu A, B, C tai D-luokkaan. Vihreät A-lääkkeet on semmoisia, jotka sopii iäkkäällä. Ei yleensä tarvitse erityistä muutosta siihen lääkkeen käyttöön tehdä, jos se otetaan käyttöön. Kun taas sitten siellä toisessa päässä ne punaiset D-luokan lääkkeet on sitten niitä vältettäviä lääkkeitä. Ja niitä pitäisi vain erityistilanteessa sitten määrätä, jos mitään muuta turvallisempaa vaihtoehtoa ei ole tarjolla.

Sen lisäksi jokaisen lääkeaineen yhteyteen tehdään semmoinen lyhyt suositusteksti, joka ohjaa sitten sen lääkkeen käytössä esimerkiksi minkälaisia haittavaikutuksia tulee tarkkailla. Ja pitääkö lääkeannokseen vaikka tehdä sen lääkkeen kohdalla niinku jotain muutoksia. Ja kaikki tää tietohan on siis löydettävissä tuolta Fimean lääkehausta. Se on ihan kaikkien saatavilla siellä sitten tämä meidän tuotos, mitä me tässä prosessissa saadaan aikaiseksi.

Tiina. Okei, no niin, siinäpä tiivis tiivistys siitä, mistä tietokannassa on kysymys. Entäpä sitten tää riskilääkeluokitus, Elsi. Minkälainen se on rakenteeltaan ja minkälaista tietoa se sisältää?

Elsi. Eli tähän on valikoitunut joukko näitä keskeisiä suuren riskin lääkkeitä, ja ne on valikoitunut tähän konsensus- eli yksimielisyysmenetelmän avulla. Ja nää on sellaisia lääkkeitä, joiden käyttöön tulee kiinnittää erityistä huomiota. Eli tunnistaa ne lääkkeet, joihin liittyy vakavia riskejä, ja jotta näitä tunnistetaan, niin voidaan välttää näihin liittyvät sitten potentiaaliset vaaratilanteet.

Me ollaan kuvattu tähän luokitukseen tosiaan se kyseinen lääke, lääkeryhmä, sen vakavat seuraukset, ja tota lääkkeeseen liittyvät riskit. Ja esimerkkinä tästä nyt on veren hyytymiseen vaikuttava lääke varfariini. Sen keskeinen riski on verenvuoto, ja koska sillä lääkkeellä on kapea terapeuttinen leveys, sen yksilölliseen annosvalintaan tulee kiinnittää huomiota. Sillä on tarkka annostelu, ja tota tän vuoksi lääkehoidon seuranta tulee toteuttaa säännöllisesti näillä INR-mittauksilla. Ja jotta potilas ja asiakas sitten sitoutuu tähän omaan hoitoonsa, hänelle tulee perustella tää hoidon tarve ja kertoa ne keskeiset riskit ja huomioitavat asiat, kuten esimerkiksi vakavat yhteisvaikutukset.

Tiina. Eli nää on niinku ihan oikeasti semmoisia lääkkeitä, joilla voi olla hyvinkin vakavia, jopa henkeä uhkaavia seurauksia, jos niin niitä ei oteta huomioon näitä riskejä, joita niihin liittyy?

Elsi. Kyllä.

Tiina. No lääke 75+ tietokanta, se on ollut nyt käytössä jo useita vuosia siis, ja on sillä lailla niinku jo tietynlaisen jalansijan saanut. Miten tää tietokanta on päässyt osaksi terveydenhuollon arkea eli kenen saatavilla se on ja missä, ja onko tietoa siitä, miten sitä käytetään? Ja vielä kysyn, että kenelle siitä erityisesti on hyötyä siitä tietokannasta?

Johanna. No ensisijaisesti me on suunnattu tää tietokanta terveydenhuollon ammattilaisille. Lääkkeen määräämisen tukena tästä varmasti on eniten hyötyä. Mutta myös esimerkiksi lääkehoidon arviointeja, jota tehdään sitten moniammatillisessa yhteistyössä usein, niin siinä tota myöskin tietokantaa, se on yksi perustietolähteistä, mitä sitten käytetään.

Mutta niinku sanoinkin, että tää tietokanta on avoimesti saatavilla ja myöskin iäkkäät itse voivat käydä katsomassa omia lääkkeitään ja heidän omaisensa. Ja on ollut ihan mukavakin huomata, että välillä aina saan yhteydenottoja myös heiltä, että tätä tietokantaa myöskin käytetään. Mutta on toki muistettava, että tää ei niinku, sen perusteella, että mitä löytää lääkkeistä, niin ei tule ikinä mitään omatoimisia muutoksia tehdä lääkitykseen, vaan aina sitten lääkärin kanssa yhdessä. 

Mutta se, mitä me ollaan kuultu ja kyselty vähän tuolta terveydenhuollon arjesta, niin ainakin iäkkäiden parissa työskentelevät ihmiset, niin suuri osa näyttää käyttävän tätä tietokantaa päivittäin arjessansa, mikä on ollut todella mukava huomata. Ja on kiva tehdä niinku työtä, josta on sinne käytäntöön sitten hyötyä. 

Ja tuota, sitten tätä tietokantaa myös pääsee katsomaan esimerkiksi Pharmaca Fennican kautta. Ja terveydenhuollon ammattilaiset käyttää sitten tuota Terveysportti-palvelua, niin sieltä löytyy myöskin sitten tämä tieto. Ja apteekkilaisille löytyy sitten Salko-tietokannasta. Ja ehkä tähän tietokannan käyttäjiin on kiva lisätä myöskin yksi kansainvälinen käyttäjä. Latviassa on myöskin otettu tää meidän tietokanta käyttöön ja integroitu sinne Latvian lääkeviranomaisen tietokantoihin, niin se on ollut tosi mukava avaus meille, ja tätä suuntaa varmasti halutaan jatkaakin jatkossa.

Tiina. Eli tieto on kiirinyt, ja tän hyödyt on jo löydetty muuallakin Suomen rajojen ulkopuolella. No jos kansallista riskilääkeluokitusta ajatellaan. Se on tosiaan aivan tuore, niinku tässä on käynyt jo ilmi eli vasta ihan vastikään julkaistu. Niin tota mikä sen tilanne on? Kenen saatavilla se luokitus on, missä ja miten, ja miten sitä voidaan käyttää? Ja jos nyt ajattelee samaa tilannetta, että kenelle erityisesti siitä tietokannasta on hyötyä?

Elsi. Joo samoin, kuten lääke 75+ -tietokanta, niin tää on kaikkien saatavilla Fimean verkkosivuilla. Mutta me ollaan laadittu tää ja suunnattu nimenomaan terveydenhuollon ammattilaisille eli kaikille niille terveydenhuollon ammattilaisille, ketkä osallistuu siihen lääkehoidon toteuttamiseen eri lääkehoitoprosessin vaiheissa. Nyt alkujaan tää on tiedostomuotoinen ja on excel tiedostoina ja tämmöisenä lääkekorttimuodossa. Mutta kuten lääke 75+, niin tätä tullaan kehittämään syksyn aikana eli tää tulee löytymään Fimean lääkehausta ja myös semmoisena rajapintana, että tää tulee sitten mahdolliseksi viedä eri verkkoselaimiin ja tietokantoihin.

Tiina. Eli vastaavasti niin kuin tuo lääke 75+, niin on integroitavissa näihin eri terveydenhuollon tahojen käyttämiin järjestelmiin?

Elsi. Kyllä. Mutta yksittäiset ammattilaiset hyötyy tästä, mutta samalla toisaalta vastataan siihen, että terveydenhuollon organisaatiot ja niiden yksiköt voi sitten käyttää myös oman lääkitysturvallisuustyön tukena tätä, ja esimerkiksi omissa sisäisissä koulutuksissa koulutusmateriaaleina.

Tiina. No nyt kun tää lääke 75+ tietokanta, niin siitä sitä kokemusta jo on, ja sitä palautettakin on tullut ja olette kuullut siitä käytöstä, niin miten sitä tavallaan niitä käyttäjäkokemuksia ja palautteita on huomioitu sen tietokannan kehittämisessä? Ja onko esimerkiksi jotain kehityssuunnitelmia nyt tiedossa niiden pohjalta tai muutenkin?

Johanna. Joo me saadaan aina jonkun verran palautetta ja se on aina positiivista ja otetaan mielellään vastaan, että pystymme sitten vastaamaan sitä käyttäjäkunnan tarvetta tällä tietokannalla. Me saadaan usein yhteydenottaja lääkereiltä, apteekeista, missä toivotaan vaikka luokkamuutosta. Samoin myös lääkeyrityksiltä tulee yhteydenottoja. Ja kaikki nää yhteydenotot aina käsitellään kerran kuukaudessa kokoontuvassa työryhmässä, ja sitten vastataan meidän näkökulma sitten siihen kysyttyyn asiaan. 

Mutta siellä on paljon myös asioita, tulee esille, esimerkiksi näiden integroitavuusasioiden kannalta, että minkälaisia toiveita tiedon suhteen on vaikka järjestelmäkehittäjille, jotta tätä tietoa olisi helposti integroitavissa. Niin tää on yks semmoinen asia, mihin me nyt tullaan erityisesti panostamaan tulevan syksyn aikana, että mietitään sitä tiedon rakenteellisuutta ja sitä tiedon laadun parantamista, ja sitä kautta pystytään saavuttamaan sitten helpommin integroitavaa tietoa. Ja lähdetään sitten toivottavasti päätöksentukijärjestelmien toimittajien kanssa keskustelemaan sitten, että saataisiin tää tieto vielä helpompi käytettäväksi sinne terveydenhuoltoon. 

Mutta sitten toisena asiana tähän kehittämiseen täytyy mainita myöskin meidän kansainvälisyys elikkä meidän tietokanta on käytettävissä myöskin englannin ja ruotsin kielillä. Ja tää mahdollistaa meille myöskin sitten yhteistyön sitten kansainvälisesti. Ja sieltäkin saamme aina aika ajon yhteydenottoja, että voitaisiin tehdä yhteistyötä heidän kanssaan. Ja meillä onkin tavoitteena tämmöinen kansainvälistyminen jatkossa erityisesti nyt Pohjoismaissa, Baltiassa ja Euroopassa. Siihen tullaan panostamaan jatkossa myöskin.

Tiina. No riskilääkeluokituksesta ei Elsi varmaan nyt ihan hirveästi vielä, toki varmaan ensi kommentteja ja semmoista palautetta on tullut, mutta ei ehkä semmoista niinku vielä kovin pitkäkestoista käyttäjäkokemusta, mutta jotain ehkä ensitunnelmia ootte saanut, niin minkälaisia kaikuja sieltä on tullut ja minkälaisia suunnitelmia? Jotain oot jo maininnutkin tästä juuri integroimisesta mutta jos ajatellaan vähän pidemmälläkin tähtäimellä, niin minkälaisia kehityssuunnitelmiin teillä on sen kanssa?

Elsi. No luokitus on otettu tosi hyvin vastaan tuolla kentällä, ja nyt ei ole kuulunut kuin positiivista palautetta, että ei vielä sellaista sisällön kehittämiseen liittyvää palautetta. Mutta tää on ehkä niinku tietomuotona semmoinen pysyvämpi ja muuttumattomampi verrattuna tuohon lääke 75+ tietokantaan, ja johtuu siitä, että tähän luokituksen kuuluvien lääkkeiden keskeiset riskit tunnetaan jo varsin hyvin. Mutta sitten taas toisaalta ne potentiaaliset lääkehoitoprosessin riskikohdat voi olla kuitenkin semmoisia, joita olisi syytä tarkastella säännöllisesti. Ja niitä voidaan tarkastella sitten näiden organisaatioiden ja yksiköiden lääkehoitoon liittyvien vaaratapahtumaraportointien kautta. 

Tiina. Saanks mä sen verran keskeyttää, heti tähän tartun. Voiks sieltä nousta esimerkiksi jotain uusia lääkkeitä tähän luokitukseen mukaan näiden haittatapahtumien kautta?

Elsi. Kyllä, potentiaalisesti.

Tiina. Joo, eli se prosessi on avoin eli siellä tarvittaessa, jos semmoista havaitaan, niin voidaan nostaa mukaan uusiakin lääkkeitä?

Elsi. Kyllä, me ollaan suunniteltu, että me päivitetään tietokantaan noin muutama kerta vuodessa, ja se tulee perustumaan vastaavasti asiantuntija-arvioon ja näihin saatuihin kerättyihin palautteisiin sekä sitten mahdollisen tän kansallisen vaaratapahtumailmoituksen tarkasteluun.

Tiina. Hyvä, hyvältä kuulostaa suunnitelmat. Mennään vielä semmoiseen ajankohtaiseen asiaan. Hallitusohjelmaneuvottelut on tässä pinnalla, ja tota niihin neuvotteluihin on viety hiljattain myös Fimean näkemykset lääkehuollon kriittisistä kehitystarpeista. Ja siellä on mukana tässä Fimean listalla esimerkiksi iäkkäiden ja paljon lääkkeitä käyttävien lääkehoitokokonaisuuksien hallinta eli muun muassa vältettävien lääkkeiden määräämisen vähentäminen ja lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettujen lääkkeiden pitkäaikaiskäytön ehkäisy.

Toisaalta ollaan myös tilanteessa, jossa terveydenhuollon arki on todella kuormittunutta ja aikapaineistettua. Sen on tässä varmasti kaikki pystynyt havaitsemaan viime vuosina. Miten me voitaisiin madaltaa tai miten te voisitte näillä teidän tietokannoilla, niissä ryhmissä ja asiantuntijajoukoilla madaltaa sitä kynnystä käyttää lääke 75+ tietokantaa ja kansallista ristilääkeluokitusta? Ja toki muitakin tietokantoja ja lähteitä, mitä on tarjolla muidenkin viranomaisten tuottamana, ja sitä kautta helpottaa terveydenhuollon arkea ja tehdä niistä lääkehoidoista turvallisempia? Jos vaikka Johanna aloitat.

Johanna. Joo minäpä aloitan, koska tää on kyllä todella tärkeä ja ajankohtainen kysymys. Me on tehty lääke 75+ tietokannan puitteissa myös tutkimusta, ja meidän tutkija Jasmin Paulamäki julkaisi tässä alkuvuodesta uutta ja tuoretta tietoa väitettävien lääkkeiden käytöstä, ja sen mukaan noin joka kolmas suomalainen 75 vuotta täyttänyt käyttää vuosittain vähintään yhtä vältettävää lääkettä. Ja tää on asia, mihin teidän pitäisi pystyä puuttumaan.

Ja miten me sitten pystyttäisi tähän puuttumaan, niin selkeästi me tarvitaan sitä ohjausta näihin turvallisempiin lääkevaihtoehtoihin tuolla terveydenhuollon arjessa, jolloinka se yksi ratkaisu varmasti on tää lääke 75+ tiedon integroiminen osaksi niitä tietojärjestelmiä mitä terveydenhuollon ammattilaiset käyttää, jotta se tieto on siinä kiireessä niin kun juuri siinä hetkessä saatavilla. Ja sen pystyy saamaan sujuvasti ja helposti. 

Ja tuota mietin myöskin näitä hyvinvointialueita, et ne on tärkeässä asemassa myöskin siinä, että siellä kohdennetaan niitä toimia myöskin näitten vältettävien lääkkeiden vähentämiseen. Ja me julkaistaan Fimeassa myöskin sellaista indikaattoritietoa hyvinvointialueittain. Ja yksi meidän indikaattoreista on vältettävien lääkkeiden käyttäjäosuus 75 vuotta täyttäneessä väestössä ja se raportoidaan hyvinvointialueittain joka vuosi. Se löytyy semmoisesta palvelusta, kun sotekuva piste fi. 

Ja mietinkin tämmöistä käytännön näkökulmaa tähän, että jos vaikka hyvinvointialueilla halutaan ottaa tavoitteeksi rationaalisempi lääkehoito, niin yksi keino siihen on tämä vältettävien lääkkeiden käytön vähentäminen. Ja jos siihen kohdistetaan toimenpiteitä, vaikka lääke 75+ -tietokannan käyttöönottoon laajemmin hyvinvointialueelle ja siihen käyttöön kannustamista, niin meillä on siis tarjolla sitten myöskin siihen valmis seurantaindikaattori sieltä sotekuvan kautta. Niin siinä voisi vaikka olla hyvinvointialueille sellaista helppoa ja toteuttamiskelpoista ajatusta.

Tiina. Kyllä, joo. Miten sitten Elsi näet kansallisen riskilääkeluokituksen osalta tilanteen?

Elsi. No ihan vastaava, kun Johanna, et tää tulee saada helpommin saavutettavaksi sinne terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön niihin järjestelmiin, mitä he käyttää siinä arjen työssä ettei joudu hyppimään eri sovelluksista, selaimista toiseen, vaan että se on se sama, mitä käytetään. 

Ja lisäksi tuli mieleen, että Suomessa on kyllä tehty ihan valtavasti tärkeää lääketurvallisuuteen liittyvää kehittämistyötä, ja meillä on itse asiassa aika varsin paljon tämmöisiä lääkitysturvallisuutta tukevia tietotuotteita myös niinku muidenkin tahojen kuin viranomaisten tuottamana. Mutta haaste on ehkä se, että ne on hajallaan.

Ja mä olin tuossa itse puhumassa riskilääkeluokituksesta tämmöisessä lääkitysturvallisuusvastaavien koulutuspäivässä, ja siellä tää asia nousi muun muassa keskusteluun, että siinä arjen kiireessä ja siinä, kun kohdataan sitä potilasta tai asiakasta, niin ei ole aikaa etsiä sitä tietoa, vaan se tulisi olla siellä niin kun mahdollisimman helposti saatavissa sen päätöksenteon tueksi.

Ja tota yksi ratkaisuhan tähän voisi olla kansallinen lääkevaranto, johon tullaan sitten mahdollisesti keräämäänkin eri tahojen lääkevalmisteisiin ja lääkemarkkinoihin liittyvää tietoa. Ja silloin se oli se yksi paikka, se lääketietovaranto, josta kaikki olisi saatavilla. Ja näen, että myös lääkitysturvallisuutta tukevan tiedot tulisi olla mukana tässä lääketietovarannossa, ja tää on ollutkin mukana näissä Fimean terveissä tähän nykyiseen hallitusohjelmaneuvottekuun.

Tiina. Kyllä, siellä oli yhtenä nostona myös tää lääketietovaranto. Kyllä. Jos vielä tota kiteytetään tähän loppuun.  Saatte pienet hetket molemmat tiiviisti tiivistää oman mainospuheen näille teidän tietokannoille. Miksi niiden pitäisi olla osa sitä terveydenhuollon arkea? Elsi, aloita vaikka sinä. 

Elsi. Kaikilla lääkkeillä on riskejä ja ne pitää tiedostaa. Ja toi KYSin sairaala-apteekkari Jouni Ahonen on sanonut tosi napakasti mun mielestä, että lääkkeillä on vaikutuksensa. Mutta tosiaan nää lääkkeisiin ja lääkehoidon toteuttamiseen, koko siihen prosessiin ja ketjuun liittyvät riskit tulee tiedostaa, jotta niitä voidaan sitten tunnistaa, ja jotta niitä voidaan sitten mahdollisesti välttää.

Ja tähän lääkehoidon toteuttamiseen osallistuu iso joukko ammattilaisia, mutta yhtä lailla myös potilas ja mahdollisesti hänen omaisensa osallistuu tähän, joten on tärkeää, että ammattilaiset toimii sujuvasti yhteen, ohjeistaa ja neuvoo potilasta ja hänen omaisiaan sen turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen, ja myös perustelee, miksi tietty lääke on määrätty juuri tietyllä annostuksella. Koska se on sen onnistuneen lääkehoidon perusta, että lääkehoitoon ollaan sitoutuneita, mutta samalla tiedostetaan ne mahdolliset riskit.

Tiina. No niin, sitten Johanna sun vuoro.

Johanna. No niin, lääke 75 kiteyttämistä. Lääke 75 tarve on kyllä jo niin selkeästi osoitettu, että sitä mun ei varmaan enää hirveästi perustella, että kyllä me kansallisesti tarvitaan tämmöinen tietokanta ohjaamaan sitä turvallisempaa lääkkeiden käyttöä. 
Mutta ehkä korostaisin sitä puolta, että lääke 75 tietokanta on tehty helpoksi työkaluksi sinne arkeen, ja me huolehditaan sen ajantasaisuudesta, joten voi aina luottaa siihen, että se tieto on ajantasaista. Ja ennen kaikkea se, että se auttaa toteuttamaan sen turvallisen lääkehoidon siellä tuota perusterveydenhuollossa, missä paljon iäkkäät asioivat. 

Lisäksi mä ehkä toivon, että tää tietokanta palvelee paitsi niitä lääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattilaisia, niin myöskin siinä rationaalisen lääkehoidon kehittämisessä laajemmin siellä hyvinvointialueilla. Niin nämä kun saataisiin toteutumaan, niin mä uskon, että meillä olisi Suomessa ainakin hieman taas turvallisempaa ja tehokkaampaa lääkehoitoa tarjolla.

Tiina. Hienoa, näihin sanoihin on hyvä lopettaa. Lämmin kiitos Johanna ja Elsi, että ehditte vieraaksi.
Johanna. Kiitos. 

Elsi. Kiitos.

Tiina. Fimean avoimista tietotuotteista, lääke 75+ -tietokannasta, kansallisesta riskilääkeluokituksesta sekä lääkkeiden käytön indikaattoreista on julkaistu myös artikkeli Sic- lehdessä, ja sehän löytyy osoitteesta sic piste fimea piste fi. Kuuntele samalla myös muut aiemmin julkaistut Sic puheenvuoro podcastit.