Hyppää sisältöön

2. Mikä tekee itsehoitolääkkeestä turvallisen?

Kesto: 15 minuuttia 

Haastattelija: Tiina Kuosa 

Haastateltava: Vesa Mustalammi 

[Musiikki ja miesääni.] 
Tämä on Sic puheenvuoro -podcast. Tarjoamme näkökulmia keskusteluun lääkkeistä, lääkealasta, lääkinnällisistä laitteista ja paljosta muusta. Tervetuloa mukaan! 
  
Tiina. Tänään puheenvuoro on Fimean ylilääkäri Vesa Mustalammilla. Keskustelemme itsehoitolääkkeistä. Minä olen Tiina Kuosa. Tervetuloa vieraaksi, Vesa Mustalammi, tähän podcastiin. Hienoa, että olet selvinnyt paikalle läpi tuon takatalven tuiskun ja tuulen. Oliko vaikeuksia? 

Vesa. Ei ollut vaikeuksia, ihan omalla autolla tarpeeksi aikaisin tulin, niin ei ollut ruuhkaakaan. 

Tiina. Hyvä hyvä, ennakointi on paras lääke tässä kelissä. Tosiaan, tervetuloa lämpimästi.

Vesa. Kiitos.

Tiina: Ja itsehoitolääkkeistä tosiaan puhutaan tänään. Tutkaillaan ensin hetki sun taustaa, missä roolissa tässä oot keskustelemassa itsehoitolääkkeistä. Eli oot lääkäri koulutukseltasi, mutta myös farmaseutti eikö vaan? 

Vesa. Kyllä.

Tiina. Ja olet työskennellyt sekä apteekeissa, silloin ennen lääkäriksi valmistumista, farmaseuttina, ja sitten oot ollut terveyskeskuslääkärinä, ja nyt olet ylilääkärinä Fimeassa. Eli tästä ainakin mä päättelisin, että sulla on aika monta näkökulmaa itsehoitolääkkeisiin. Oot eri kanteilta katsonut sitä kenttää. 

Vesa. Joo, tää ehkä onkin juuri se yksi syy, miksi täällä Fimeassa tähän nykyiseen rooliini olen päätynyt.

Tiina. Niin. Itse asiassa susta puhutaan täällä ainakin talon sisällä, ja vähän muuallakin yleensä itsehoitoylilääkärinä, niin mitä se käytännössä tarkoittaa ja miten tähän vastuualueeseen oot päätynyt? 

Vesa. No se on tämmöinen puolivirallinen talon sisäinen titteli, että yksi osa mun päätoimia on nyt kliininen myyntilupa-arvioija, ja yhtenä osana sitten nimenomaan itsehoitolääkkeiden arvioinnissa oon mukana. Talossa olin muutaman vuoden, kun sitten mietittiin, että jonkinlaista tämmöistä organisoitumista aiempaa paremmin voisi tehdä näiden itsehoitolääkkeiden arvioinnin osalta. Sitten hyppäsin mukaan tähän. Otin oikeastaan koppia toiselta kollegalta näistä juuri varmaan sen farmaseuttitaustan ja apteekkityöstä syntyneen erityisen kiinnostuksen itsehoitolääkintää kohtaan, niin sen pohjalta. 

Tiina. Oletko monta vuotta ollut nyt tässä itsehoitolääkkeiden parissa Fimeassa? 

Vesa. No, oikeastaan kun 2011 taloon tulin, niin suurin piirtein ensimmäisenä vuonna kyllä ensimmäisiä itsehoitohakemuksia omalta terapia-alueelta tuli eteen. Siitä ehkä pikkuhiljaa sitten on tässä vakiinnuttu. Että meillähän nyt on nämä myyntilupahakemukset Fimeassa jaettu meidän ylilääkäreille näiden terapia alueiden mukaan, että eri sairauksien lääkkeet eri lääkäreille, ja sen mukaan sitten arvioidaan. Eli minä sitten omalta alueeltani. Omaksi alueeksi nyt on vakiintunut semmoinen, jossa on aika paljonkin näitä itsehoitolääkkeitä. 

Tiina. No jos sitten puhutaan itsehoitolääkkeistä. Määritellään ensin, mitä ne on, eli nehän on valmisteita, joita voidaan toimittaa ilman lääkemääräystä. Miten arvioidaan ja päätetään se, että sopiiko lääke itsehoitoon vai ei? Ja kuka siitä päättää?

Vesa. Täähän on osa myyntilupa arviointia lääkkeissä, ja myyntilupamenettelyitä on useampia. On tämmöisiä myyntilupia, jotka myönnetään kansallisella tasolla yhteen tai useampaan maahan kerrallaan. Ja sitten on tämmöinen eurooppalainen keskitetty menettely, jossa tulee koko EU-alueelle lupa kerrallaan. Kaikissa muissa, paitsi tässä keskitetyssä menettelyssä, kunkin maan lääkeviranomainen sitten itsenäisesti arvioi sen, että onko reseptilääke vai itsehoitolääke. Vain keskitetyssä menettelyssä tehdään sitten yhdenmukainen arviointi koko EU-alueelle. Eli Suomessa sitten Fimea päättää suurimmassa osassa näistä lääkkeistä, että onko resepti- vai itsehoitolääke. 

Tiina. Ja se arviointi tehdään siis siinä, kun sitä myyntilupaa arvioidaan eli siinä tilanteessa katsotaan sitten se sopivuus?

Vesa. Joo, jo ihan täytyy siinä myyntiluvan myöntämisvaiheessa päättää, että onko tää resepti- tai itsehoitolääke. Toki on niin, että useammin uudet lääkeaineet tulee aluksi reseptilääkkeeksi, ja niistä sitten osa, jotka katsotaan, että voisi soveltua itsehoitoon, niitä haetaan myöhemmin sitten tämmöisillä muutoshakemuksilla itsehoitolääkkeiksi. 

Tiina. Voidaanko sitä statusta muuttaa, reseptilääke-itsehoitolääke, myöhemmässä vaiheessa? Kun sanoit, että voi hakea, mutta miten se prosessi siis etenee?

Vesa. Joo, eli käytännössä Suomessa se menee niin, että Fimea ei niitä itsenäisesti muuta, vaan sitten kyseessä on aina lääkeyrityksen, luvanhaltijan aloite. He sitten tekee hakemuksen siitä, että tämä aiemmin reseptillä ollut lääke voisikin sitten olla itsehoitolääke, ja toimittaa siihen sitten tarvittavat perustelut, että miksi tämä olisi turvallista ja tarkoituksenmukaista. 

Tiina. No miten jos ajatellaan nyt itsehoitolääkkeitä ja niiden käyttöä, niin voidaanko sanoa, että itsehoitolääkkeet on aina turvallisia? Ja mikä tekee itsehoitolääkkeestä tai lääkkeestä ylipäänsä turvallisen tai vähemmän turvallisen?

Vesa. Tässä nyt voisin heittää lempi sitaattini pikkuisen muokattuna Paraselsukselta, että kaikki lääkkeet on myrkkyä, ja mistään ei puutu myrkkyä. Vain annos ratkaisee. Ja tämä on oma lisäykseni, että myös käyttötarkoitus ratkaisee sen, että onko kyseessä myrkky. Eli tosiaan kaikissa, myös itsehoitolääkkeissä, niissä on omat riskinsä, että nekin on turvallisia vain oikein käytettynä oikeisiin käyttöaiheisiin. 

Tiina. Eli semmoista suoraa kategoriaa ei voi heittää, koriin turvalliset, ei turvalliset, vaan siihen liittyy muutakin?

Vesa. Joo, juuri näin, siinä on muutakin. Ei yhtään semmoista täysin turvallista ole. Tietysti jo siinä, kun arvioidaan, että sopiiko lääke itsehoitolääkkeeksi, niin tietysti katsotaan, onko se riittävän turvallinen, mutta absoluuttisen turvallista lääkettä ei ole. Tai jos olisi, niin sillä ei ole tehoakaan.

Tiina. [Naurahdus.] No näistä itsehoitolääkkeistä käydään paljon keskustelua. Onko tässä keskustelussa sun mielestä kattavasti ja oikein faktoin huomioitu se, mitä juuri sanoit lääkkeiden turvallisuudesta ylipäänsä. 

Vesa. No ehkä nyt tässä viimeaikaisessa keskustelussa välillä tai aika useinkin kuulee, että no Fimeahan sitten voi arvioida juuri nää turvalliset lääkkeet. Siinä ehkä korostuu se ennakko-oletus, että on olemassa semmoisia varmasti turvallisia lääkkeitä. Tai että niitä olisi hyvin paljonkin, joita esimerkiksi voitaisiin vapauttaa myyntiin ihan apteekkien ulkopuolellekin. Siinä ehkä unohtuu se ajatus, että onko se järkevää. 

Meillä on tietysti nykyisessä itsehoitovalikoimassa erilaisia lääkkeitä, että osa on, voidaan sanoa, vielä turvallisempia kuin toiset. Mutta sitten jos niistä lähdetään erottelemaan semmoisia, kaikkein turvallisimmista muodostettaisiin jotain omaa valikoimaa, jota voitais myydä apteekkien ulkopuolella, niin se ei välttämättä edusta sitten kokonaisuutena sitä järkevää valikoimaa. Monesti ehkä turvallisemmiksi on saattanut osoittautua ne, jotka on hyvin pitkään ollut markkinoilla. Ne ei välttämättä enää sitten aina kaikki edusta sitä nykyisen tiedon mukaista parasta hoitokäytäntöä. 

Tiina. Jos unohdetaan tietyt perinteiset kasvirohdosvalmisteet, niin nikotiinivalmisteet on ainoita lääkevalmisteita, joita voidaan tällä hetkellä myydä myös apteekkien ulkopuolella. Tuoreimman Suomen lääketilaston mukaan nikotiini oli euromääräisesti tarkasteltuna jälleen kerran 2021, josta viimeinen tilasto on, niin Suomen myydyin lääkeaine. Ja tästä myynnistä sitten yli 90 % oli apteekkien ulkopuolella tapahtuvaa myyntiä. Tätä taustaa vasten jos mietit, niin mitä huomioita tai opittavaa meillä on tapaus nikotiinista?

Vesa. Niin, ehkä tuohon äskeiseen viitaten, mitä tähän turvallisuuteen, niin ehkä ei voi sanoa, että nää nikotiinivalmisteet olisi nyt erityisen vaarallisia itsehoitolääkkeiden joukossa tai semmoiseksi osoittautunut. Mutta ehkä tää apteekkien ulkopuolinen jakelu niiden kohdalla on osoittanut, että se ei kumminkaan ole riittävää, että mietitään pelkkää turvallisuutta, vaan sitten myös sitä, että mikä on järkevää lääkehoitoa. 

Tässä on ehkä tää, kun sanoit tuosta myynnistä, että on Suomen myydyin lääkeaine nykyään, ja nikotiinivalmisteiden myynti on kasvanut muistaakseni nelinkertaiseksi siitä lähtien, kun 2006 vapautettiin tätä myyntiä. Sitten ei kumminkaan ole nähtävissä, että esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen olisi lisääntynyt vastaavaa tahtia. Joidenkin tutkimusten mukaan, kun on haastateltu sitten näitä ihmisiä, niin ei kumminkaan merkittävästi suurempi osuus tupakoijista ole sitten käyttänyt näitä valmisteita sen apuna. Että on epäiltävissä, että osa tästä lisääntyneestä myynnistä on sitten mennyt muunlaiseen käyttöön kuin semmoiseen, jossa olisi tavoitteena tupakoinnin lopettaminen tai edes oikeastaan vähentäminen. 

Tiina. No jos ajatellaan itsehoitolääkkeitä ja itsehoitoa laajemmassa mittakaavassa tai laajempana terminä, niin minkälainen merkitys sillä on yhteiskunnallisesti, esimerkiksi muun terveydenhuollon kuormituksen kannalta?

Vesa. Jos lähtee oikein yleiselle filosofiselle tasolle, niin kyllähän sen itsehoitolääkinnän perimmäinen merkitys tietysti on se inhimillisen kärsimyksen lievittäminen. Ja se mahdollisuus siihen semmoisissa vaivoissa ja semmoisilla lääkkeillä, jotka katsotaan siihen sopiviksi. Ja osin myös sitten semmoisissakin sairauksissa, jotka on lääkärin diagnostiikkaa vaatinut, niin jossain määrin jatkohoitoakin voidaan toteuttaa itsehoitolääkkeillä. Mutta kumminkin silloinkaan ei ole tarkoitus luoda mitään tämmöisiä rinnakkaisia hoitopolkuja. Ei ole järkevää, että samaa vaivaa hoidetaan omin päin itsehoidossa ja sitten rinnakkain lääkärin valvomassa hoidossa. Mutta kokonaisuutena se itsehoitolääkintä tukee tätä terveydenhuollon ammattilaisten määräämää hoitoa. 

Ja sitten taas jos ihan yhteiskunnan ja taloudellisen merkityksen kannalta, niin kyllähän tää on, väitän että on merkittävä taloudellinen vaikutus sillä, että voidaan tiettyjä vaivoja hoitaa myös itsekseen. Tai nimenomaan ei itsekseen pelkästään, vaan sitten meidän jakelukanava huomioiden, lääkeneuvonnan opastuksen tuella, ja ei tarvitse kaikissa asioissa ottaa yhteyttä suoraan terveydenhuollon toimintayksikköön, vaan voi sitä tukea siihen hoitovalintaan saada myös apteekista. Mutta nimenomaan tää koko säästöpotentiaali perustuu siihen, että on neuvontaa saatavissa. 

Tiina. No tuleeko mieleen jotakin, mitä kehitettävää meillä olisi Suomessa itsehoitolääkkeiden käyttöön liittyen?

Vesa. Jos ihan sitten taas käyttäjäpuolelta lähtee, niin tietysti edelleenkin itsehoitolääkkeitä osin käytetään virheellisesti ja osin väärinkin käyttötarkoituksiin, mikä tulee esimerkiksi farmasian alan tutkimuksissa esiin. Eli mikä korostaa sitä tärkeyttä, että sitä neuvontaa ja opastusta on kumminkin siellä oltava. Toki toisaalta täytyy olla autonomiaa, että ihmisillä täytyy olla vapaus tehdä päätöksiä. Joskus ne on vähän, ei välttämättä ole kaikkia niitä järkevämpiä, mutta kansanterveysnäkökulmasta ja koko väestön tasolla on selvästi tarvetta tämmöiseen aktiiviseen neuvontaan ja opastukseen. 

No siitä päästään siihen apteekkipuoleen, että ehkä yleisellä tasolla sanoisin, että kyllä meidän nykyinen systeemi toimii lääkeneuvonnan kannalta, että siitä on pidettävä kiinni. Mutta ilman muuta siinä on kehitettävä, että nyt esimerkiksi Fimeassa tehdään säännöllisesti tämmöisiä haamuasiakastutkimuksia, joissa selvitetään itsehoitolääkeneuvonnan laatua. Niissä on kehitettävää havaittu esimerkiksi tämmöisessä tilanteessa, jossa tämä haamuasiakas tulee sinne hakemaan lääkettä suoraan valmisteen nimellä, että hän on jo miettinyt, että tämä on minulle se oikea hoito tähän minun vaivaani. Näin ei kumminkaan sitten aina ole. Välillä sitten siellä, jos päästään diskreetisti sinne väliin ja varmistelemaan, että minkälaista vaivaa nyt oli tarkoitus hoitaa, niin joskus käy ilmi, että alunperin suunniteltu hoitovalinta ei välttämättä ollutkaan se oikea. 

Ja toisaalta taas sitten on verkkoapteekkien neuvonnassa näissä haamuasiakastutkimuksissa havaittu kehitettävää siinä, että saataisiin oikea-aikainen neuvonta asiakkaalle. Näiden suhteen on helppo nykysysteemiä parantaa. Kumminkin työkaluja tähän optimaalisempaan toimintaan on mielestäni olemassa, eikä ne välttämättä vaadi edes taloudellisia lisäpanostuksia. Se ammattilaisten neuvontapotentiaali siellä apteekissa on. 

Tiina. Eli meillä on tutkimustietoa ja välineitä napata kiinni niihin kohtiin, mitkä vaatii sitä kehittämistä, ja toisaalta viedä sitä kautta sitten toimintaa eteenpäin. 

Vesa. Joo, kyllä vain.

Tiina. Vesa Mustalammi, miten kiteyttäisit yhteen virkkeeseen viestisi itsehoitolääkkeiden turvalliseen käyttöön. Ja jos on ihan pakko, niin saat käyttää kaksi virkettä. [Naurua]

Vesa. Ehkä alustan sen verran, se on ehkä se viranomaisen vakiomuistutus, että ei ole olemassa yhtäkään takuu turvallista lääkettä, vaan myös itsehoitolääkkeet on turvallisia ja tarkoituksenmukaisia vain silloin, kun niitä käytetään oikein, oikeeseen vaivaan ja ohjeiden mukaisesti.

Tiina. Lämmin kiitos Vesa, että ehdit vieraaksi. Tähän on hyvä päättää. Kuuntele muut Sic puheenvuoro podcastit Sic-lehden verkkosivuilta osoitteessa sic piste fimea piste fi. 

Turvallisten itsehoitolääkkeiden määrittelemiseen liittyy epärealistisia odotuksia. Lääkehoidon turvallisuuden ohella on mietittävä aina myös lääkkeen käytön järkevyyttä. Vieraana Fimean ylilääkäri Vesa Mustalammi.

Lääkkeet

Uusimmat podcastit

4. Miten biologisten lääkkeiden apteekkivaihto vaikuttaa lääkärin ja apteekin arkeen?

Biologisten lääkkeiden lääkevaihto apteekeissa käynnistyy vaiheittain huhtikuusta 2024 alkaen. Lääkevaihdon merkityksestä ja vaikutuksista keskustelemassa Jukka Sallinen Fimeasta.

Kuuntele podcast 4. Miten biologisten lääkkeiden apteekkivaihto vaikuttaa lääkärin ja apteekin arkeen?

Koristeellinen kuva.

3. Miten taklata lääkehoidon riskit?

Lääkitysturvallisuuden työkalut auttavat päivittäisissä asiakas- ja potilastyön haasteissa. Lääke75+ -tietokannasta ja Kansallisesta riskilääkeluokituksesta keskustelemassa asiantuntijat Johanna Jyrkkä ja Elsi Similä Fimeasta.

Kuuntele podcast 3. Miten taklata lääkehoidon riskit?

Käsi, joka pitää vesilasia, ja lääkkeiden läpipainopakkaus.

2. Mikä tekee itsehoitolääkkeestä turvallisen?

Turvallisten itsehoitolääkkeiden määrittelemiseen liittyy epärealistisia odotuksia. Lääkehoidon turvallisuuden ohella on mietittävä aina myös lääkkeen käytön järkevyyttä. Vieraana Fimean ylilääkäri Vesa Mustalammi.

Kuuntele podcast 2. Mikä tekee itsehoitolääkkeestä turvallisen?

Koristeellinen kuva.

1. Keskittyykö keskustelu lääkehuollon uudistamisesta olennaiseen?

Lääkehuolto on monimutkainen kokonaisuus, jonka kehittämisessä ei voi tavoitella pikavoittoja. Keskustelemassa Fimean ylijohtaja Eija Pelkonen.

Kuuntele podcast 1. Keskittyykö keskustelu lääkehuollon uudistamisesta olennaiseen?