Fimean indikaattoritiedot: Iäkkäiden lääkehoidoissa kehitettävää

Iäkkäillä vältettävien lääkkeiden käyttö ja monilääkitys ovat lisääntyneet lähes koko maassa, selviää Fimean hyvinvointialuekohtaisista indikaattoritiedoista.

Fimea tukee rationaalisen lääkehoidon toteuttamista tuottamillaan turvallisen ja tehokkaan lääkehoidon tietotuotteilla. Fimea kerää indikaattoritietoja Kanta-palvelujen Reseptikeskuksen lääkeostoista, joiden avulla voidaan seurata ja arvioida ikääntyvän väestön lääkkeiden käytön ja kustannusten kehittymistä. Nämä tiedot ovat hyvinvointialueiden osalta saatavilla vuodesta 2020 lähtien. Väestösuhteutus on tehty käyttäen Tilastokeskuksen Väestötietoja kyseisen vuoden viimeisenä päivänä.

Hyvinvointialueet voivat hyödyntää tätä indikaattoritietoa arvioidakseen järkevän lääkehoidon toteutumista ja vaikuttaakseen lääkkeiden kulutukseen ja niiden kustannusten kehitykseen. Paikallisten toimintamallien lisäksi myös kansallisella tasolla tehtävät päätökset ja suositukset lääkkeiden käytöstä heijastuvat kaikkien hyvinvointialueiden indikaattoriarvoihin. 

Indikaattorit mahdollistavat myös alueiden vertailun toisiinsa ja siten edesauttavat asuinpaikasta riippumatonta yhdenvertaista lääkehoitoa. Indikaattoritiedon tulkinta vaatii kuitenkin kykyä ymmärtää myös muita alueiden välisiä eroja liittyen terveyspalvelujen järjestämiseen ja niiden tarpeeseen. Näitä taustatekijöitä ovat esimerkiksi alueiden toisistaan poikkeavat väestörakenteet sekä erot terveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilöstön saatavuudessa sekä tähän liittyvät tehtävien ulkoistukset.

Iäkkäillä vältettävien lääkkeiden käyttö ja monilääkitys lisääntynyt

Indikaattoritiedon mukaan iäkkäillä vältettävien lääkkeiden käyttäjämäärä kaikista 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä kasvoi koko maassa kaikilla hyvinvointialueilla vuosien 2020–2021 välillä lukuun ottamatta Ahvenanmaata (taulukko 1).

Toinen indikaattoreista kuvaa monilääkittyjen (käytössä 10 tai useampi eri lääkeaine) osuutta 75 vuotta täyttäneestä väestöstä tarkasteltavan neljän kuukauden (elo-marraskuussa) aikana. Indikaattoritiedon mukaan monilääkittyjen ikäihmisten määrä väestöstä on kasvanut kaikilla hyvinvointialueilla lukuun ottamatta Ahvenanmaata (taulukko 2).

Sekä vältettävien lääkkeiden käyttö että monilääkitys lisäävät lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutusten riskiä. Lisäksi vältettäviksi suositeltujen lääkkeiden käyttö ja monilääkitys voivat itsessään lisätä terveyspalveluiden käyttöä ja niihin liittyviä kustannuksia ilman lisääntyviä terveyshyötyjä. 

Hoidon jatkuvuus on erityisen tärkeää monilääkityille. Useiden lääkkeiden samanaikainen käyttö voi olla perusteltua, mutta lääkityksen kokonaisuuden hallinta edellyttää säännöllistä lääkkeiden tarpeen ja annostuksen arviointia. 

Hoidon jatkuvuus edellyttää vuorovaikutusta ja toimivaa tiedonkulkua terveydenhuollon yksiköiden ja ammattilaisten välillä sekä hoidon suunnittelua. Suomessa hoidon jatkuvuutta on mitattu käyttämällä Continuity of Care -indeksiä (COCI). Indeksi kuvaa, tapaako perusterveydenhuollon potilas vuoden aikaisilla hoitokäynneillä yleensä samoja vai eri lääkäreitä. Jos kaikki käynnit toteutuvat eri lääkärien vastaanotoilla, indeksi saa arvon 0 (ei jatkuvuutta), kun taas käyntien toteutuminen aina saman lääkärin vastaanotolla tuottaa indeksille hoitosuhteen jatkuvuutta kuvaavan arvon 1. 

Vuosina 2020 ja 2021 hoidon jatkuvuus sai koko maassa COCI-arvot 0,34 ja 0,31. Indeksin arvon lasku kertoo hoidon jatkuvuuden heikkenemisestä eli käytännössä potilas tapaa vuoden aikana lisääntyvästi eri lääkäreitä.

Lapissa, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla iäkkäiden lääkekustannukset laskivat

Kolmas indikaattori seuraa 75 vuotta täyttäneiden keskimääräisiä reseptillä toimitettujen lääkkeiden kustannuksia (taulukko 3). Vuosittaiset Kelan korvaamat lääkeostojen omavastuut olivat 577,66 euroa vuonna 2020 ja 579,78 euroa vuonna 2021. Vuosien 2020 ja 2021 välillä ikäihmisten vuosittaiset keskimääräiset lääkekustannukset laskivat Lapin, Uudenmaan ja Ahvenanmaan hyvinvointialueilla. Kaikilla muilla hyvinvointialueilla keskimääräiset lääkekustannukset kasvoivat. 

Kustannusten kasvua selittävät mahdollisesti uudet kalliit lääkkeet sekä yleisesti väestön ikääntyminen, jolloin lääkehoitojen määrällinen tarve kasvaa.

Lääkehoitoprosessin kehittäminen edellyttää koko lääkehuollon ketjun tarkastelua

Vaikka Fimean indikaattorit mahdollistavat alueellisten erojen arvioinnin, niille ei ole toistaiseksi määritelty tavoitetasoja. Siksi vuoden 2023 aikana arvioidaan perusteita indikaattorien numeerisille tavoitetasoille. Määritettyjen tavoitetasojen saavuttamista on tarkoitus tarkastella uudelleen vuonna 2024, kun käytettävissä ovat ensimmäiset uusien hyvinvointialueiden tiedot vuodelta 2023.

Järkevä lääkehoito on vaikuttavaa, turvallista, laadukasta, taloudellista ja yhdenvertaista. Hyvinvointialueiden lääkehuollon järjestäminen ja jatkokehitys vaativat kaikkien ketjuun osallistuvien tahojen toiminnan tarkastelua. Lääkehoitoprosessin haasteita tulevat olemaan sote-palvelujärjestelmän rakennemuutos ja väestön ikärakenteen kehitys, kuten ikääntymiseen liittyvä hoitokustannusten kasvu. Palveluiden järjestämisessä tuleekin huomioida erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten riittävä resursointi, jotta palveluiden jatkuvuus ja laatu voitaisiin taata itse siirtymävaiheen lisäksi myös pidemmällä tulevaisuudessa.

Tietotuotteista tukea perusterveydenhuollon arkeen 

Fimean tietotuotteista Lääke75+ tietokanta ja keväällä 2023 julkaistu kansallinen riskilääkeluokitus ovat kaikkien saatavilla Fimean lääkehaussa. 

Lääke75+ tietokanta on tarkoitettu tukemaan perusterveydenhuollon päätöksentekoa arvioitaessa lääkkeiden soveltuvuutta 75 vuotta täyttäneille potilaille. Tietokannan sisältämiin lähtökohtaisesti vältettäviin lääkkeisiin (tietokannan D-luokka) kuuluvat sellaiset lääkeaineet, joiden käytöstä aiheutuvat haitat tyypillisesti ylittävät hoidosta saatavat kliiniset hyödyt.

Kansallinen riskilääkeluokitus tukee terveydenhuollon ammattilaisia lääkehoitoja koskevassa kliinisessä päätöksenteossa sekä lääkehoitojen suunnittelussa ja toteuttamisessa lääkehoitoprosessin eri vaiheissa. Riskilääkeluokituksen avulla sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan tunnistaa suuren riskin lääkkeitä ja huomioida niitä koskevat riskit käytännössä.

Lue lisää

Kansallinen riskilääkeluokitus (Fimea)

Lääke75+ tietokanta (Fimea)

Fimea ja hyvinvointialueet (Fimea)

Kirjallisuutta

Monisairas potilas. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 7.12.2022). Saatavilla internetissä: Kaypahoito.fi

Eskola P, Tuompo W, Riekki M, Timonen M, Auvinen J. Hoidon jatkuvuusmalli: Omalääkäri 2.0 -selvityksen loppuraportti. Sosiaali ja terveusministeriön raportteja ja muistioita 2022: 17. Sosiaali- ja terveysministeriö 16.08.2022.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sotkanet.fi. Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista (viitattu 7.12.2022).