Elintarviketurvallisuus ja antibioottiresistenssi

Ihmisten ja eläinten terveys on sidoksissa toisiinsa sekä ympäristöön, jossa ne elävät. One Health -liike kutsuu eri alojen tutkijat ja asiantuntijat yhteistyöhön nopeasti lisääntyvien globaalien terveyshaasteiden, kuten antibioottiresistenssin, ratkaisemiseksi.

Jopa kaksi kolmasosaa ihmisen uusista infektiotaudeista arvioidaan olevan zoonoottisia, eli niiden alkuperä on eläimissä. Eläinten ja ihmisten väliset taudinaiheuttajat voivat myös muuntua, jolloin ne kykenevät leviämään ihmisestä toiseen kuten meneillään olevassa COVID-19-pandemiassa.  

Infektiotautien torjunta ja toisaalta mikrobitasapainon ylläpitäminen ovat tieteen suuria kysymyksiä nopeasti muuttuvassa maailmassa, ja katseet kohdistuvat paljolti kehittyviin maihin. Väestönkasvun myötä ruuan ja asuntojen maailmanlaajuinen tarve kasvaa voimakkaasti. Tämän seurauksena maata raivataan, maatalous ja eläintuotanto kasvavat, ja uusien asuinalueiden kehittyminen johtaa megakaupungistumiseen. Ihmisen raivatessa luontoa kontaktit ihmisten ja villieläinten sekä kotieläinten ja villieläinten välillä kasvavat. 

Kun mikrobilääkkeiden käyttö ihmisillä ja eläimillä lisääntyy, se luo pohjaa antibioottiresistenssin kehittymiselle ja leviämiselle. Ruokaturvan ja ruokakulttuurien turvallinen toteuttaminen vaatii eläinten ja kasvien terveyttä ja puhtaita raaka-aineita, joiden edellytyksenä ovat hygienia ja puhdas vesi. Puhtaan veden ja ilman sekä turvallisen ruuan toteutuminen nopeasti kasvavilla alueilla edellyttää myös toimivaa lainsäädäntöä ja valvontaa. 

Antibioottiresistenssi haastaa myös elintarviketurvallisuuden

Antibioottiresistenssi, eli mikrobien lisääntyvä vastustuskyky niiden aiheuttamien infektioiden hoidossa käytetyille lääkeaineille, on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Mikäli ongelmaan ei puututa, arvioidaan sen parissa vuosikymmenessä nousevan tärkeimmäksi kuolemia aiheuttavaksi maailmanlaajuiseksi terveysuhkaksi.  

Maailman eläintautijärjestön OIE:n kyselyn mukaan lähes kolmannes maailman maista käyttää mikrobilääkkeitä tuotantoeläinten kasvunedistäjänä. Edelleen arvioidaan, että kehittyvien maiden maatalouden kehittymisen myötä eläinten mikrobilääkkeiden käyttö nousee 67 % nykyisestä käytöstä vuoteen 2030 mennessä.

Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset bakteerit siirtyvät maasta toiseen matkailevien ihmisten, eläinten ja tuontielintarvikkeiden mukana. Globaalissa maailmassa matkailu on yleistä, elintarvikekauppa on kansainvälistä, ja myös eläimet siirtyvät maasta toiseen. 

Antibioottiresistenssin torjunnassa tarvitaan One Health -lähestymistapaa eri tieteen- ja hallinnonalojen kesken. Tämä edellyttää toimivaa terveydenhuoltoa, jolla on keskeinen yhteistyö eläinlääkintähuollon, elintarvikevalvonnan ja ympäristöterveyden kanssa. Maailmanlaajuisesti leviävän antibioottiresistenssin torjunnassa myös kansainvälinen yhteistyö on tärkeää. 

One Health kutsuu eri tieteen- ja hallinnonalat yhteistyöhön 

One Health -liike syntyi 2000-luvun alussa uusien globaalien pandeemisten uhkien äärellä. Sen yhtenä tavoitteena on saada eri tieteen- ja hallinnonalat tekemään yhteistyötä nopeasti lisääntyvien terveyshaasteiden ratkaisemiseksi. 

Tieteen saavutukset ja tieteellisten keksintöjen valjastamisen mahdollisuudet monitieteiseen One Health -tutkimukseen ovat lukemattomat. Tieteen lisäksi One Health kokoaa yhteen myös viranomaisia ja eri hallinnonaloja. 

Maailman terveysjärjestö WHO, Maatalousjärjestö FAO ja eläintautijärjestö OIE ponnistelevat yhdessä antibioottiresistenssin torjumiseksi. Myös EU:n toimintaohjelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi sisältää yhteisen terveyden näkökulman. Samanlaista hallinnonalojen välistä yhteistyötä tehdään myös Suomessa, ja yhteiset haasteet kutsuvat madaltamaan rajoja jatkossakin.

Suomella on paljon annettavaa One Health -tutkimukseen 

One Health -tutkimusverkosto Helsinki One Health (HOH) koordinoi alan tutkimusta Helsingin yliopistossa ja useissa sektoritutkimuslaitoksissa. HOH-tutkimus keskittyy muun muassa elintarviketurvallisuuteen, eläinten hyvinvointiin ja translationaaliseen terveystutkimukseen. Mikrobilääkeresistenssin torjuntaan tähtäävässä tutkimuksessa selvitetään resistenttien bakteerien leviämisreittejä sekä maltillisen mikrobilääkinnän ja hygienian roolia.

Suomessa on pitkät perinteet elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden tutkimuksessa sekä populaatiotasoisen terveystiedon keräämisessä ja säilyttämisessä eri eläinlajeilla ja ihmisellä. Näitä aineistoja käytetään tutkimuksessa ja yhteistyötä tehdään sektoritutkimuslaitosten kanssa. Muun muassa bakteerigenomien tutkimus uusilla sekvensointimenetelmillä ja eläinten sekä ihmisten tutkimus populaatiotason aineistoja ja biopankkeja hyödyntämällä kuuluvat keskeisesti HOH-tutkimukseen. 

Helsingin yliopiston lisäksi One Health -tutkimusta tehdään myös muualla Suomessa. Ruokaviraston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Oulun ja Helsingin yliopistojen yhteisessä Yksi Arktis – yhteinen terveys -hankkeessa vuosina 2017–2019 pureuduttiin arktisten alueiden yhteistä terveyttä haastaviin tekijöihin yhdessä muiden Arktisen neuvoston maiden kanssa.

Yhteisestä terveydestä yhteiseen hyvinvointiin

Vuosi 2020 on ollut suurten maailmanlaajuisten muutosten aikaa. COVID-19-pandemia on pyyhkäissyt yli maailman vahingoittaen kaikkia yhteiskuntia. Monitieteellisen yhteisen terveyden tutkimustiedon ja yhteistyön avulla voidaan rakentaa pohjaa kriisinhoidolle ja pyrkiä hallitsemaan antibioottiresistenssiuhkaa. 

Tulevaisuudessa voidaan nähdä myös entistä vahvemmin yhteisen hyvinvoinnin konsepti – One Health - One Welfare. Yhteinen terveys on myös yhteistä hyvinvointia.

Kirjoittajat:

Annamari Heikinheimo toimii apulaisprofessorina Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla sekä tutkimusprofessorina Ruokavirastossa. Hänen tutkimusryhmänsä keskittyy zoonoottiseen mikrobilääkeresistenssiin ja toimii Helsinki One Health -tutkimusverkostossa.

Olli Peltoniemi toimii kotieläinten lisääntymistieteen professorina Helsingin yliopistossa. Hänen ryhmänsä mielenkiinto kohdistuu mm. jalostuksen mukanaan tuomiin synnytysongelmiin, populaatioiden hallinnassa käytettäviin menetelmiin, lisääntymisen ja eläinten hyvinvoinnin rajapintaan sekä ympäristön saastumisen aiheuttamiin lisääntymisongelmiin. Hän toimii myös Helsinki One Health -organisaation johtajana.