Fimea selvittää, miten lääkkeiden koneellista annosjakelua tulisi kehittää

Selvitystyön tavoitteena on kirkastaa eri toimijoiden vastuita sekä varmistaa toiminnan sujuvuus, laatu ja turvallisuus palveluketjun jokaisessa vaiheessa. Työn tulokset luovutetaan STM:lle kesäkuun loppuun mennessä.

Avohuollon lääkkeiden annosjakelu on muuttunut viime vuosikymmeninä paljon.

Kun aikaisemmin farmaseutti jakoi lääkkeitä annosdosetteihin käsityönä apteekin takahuoneessa, nykyisin lääkkeet jaetaan koneellisesti annospusseihin erillisten pakkaustoimijoiden tiloissa. Samalla annosjakelusta on tullut laajamittaista, jopa teollisen mittakaavan toimintaa, joka palvelee jo lähes 120 000:ta asiakasta.

– Lääkkeiden annosjakelua ja siihen liittyvää lainsäädäntöä on tarvetta kehittää, jotta palvelun laatu, sujuvuus ja lääkitysturvallisuus voidaan varmistaa jokaisessa palveluketjun vaiheessa, kertoo projektipäällikkö Elsi Similä Fimeasta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on tilannut Fimealta selvityksen, jossa pureudutaan lääkkeiden annosjakelun käytännön kehittämistarpeisiin ja lainsäädäntömuutosten edellytyksiin. Osana selvitystä päivitetään opas koneellisen annosjakelupalvelun hyvistä toimintatavoista. Työ on osa hallitusohjelman valmistelua, ja sen tulokset luovutetaan ministeriöön 30.6.2025 mennessä.

– Tavoitteena on kirkastaa eri toimijoiden tehtäviä ja vastuita annosjakelun toteuttamisessa sekä kuvata toimijoiden välistä yhteistyötä, joka takaa palvelun sujuvuuden. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, miten annosjakelun lääkitysmuutokset toteutetaan turvallisesti tai mikä takaa eheän tiedonkulun toimijoiden välillä, Similä kuvailee.

Kun annosjakelutoiminta aikoinaan käynnistyi Suomessa, se määriteltiin laissa apteekkien tehtäväksi. Nyt lupa-asiaa on Similän mukaan tarkasteltava uudelleen, uudistuneet tarpeet ja kasvaneet käyttäjämäärät huomioiden. Annosjakelussa käytettävää lääkevalikoimaa tulisi myös ohjata, jotta se tukisi entistä paremmin rationaalisen lääkehoidon toteutumista.

Virheiden seuraukset voivat olla vakavia

Koneellisessa annosjakelupalvelussa asiakas saa lääkkeensä kahden viikon välein annosjakelupusseissa.

Annosjakelupussit helpottavat lääkkeiden annostelua ja sujuvoittavat hoitajien työtä, kun he jakavat lääkkeitä potilaskohtaisiin annoksiin. Pusseihin on merkitty asiakkaan tiedot sekä päivämäärä ja kellonaika, jolloin annos on tarkoitus ottaa. Lääkekohtaista hävikkiä voidaan vähentää, sillä asiakkaalle ei kerry kotiin suuria määriä lääkkeitä, jos lääkitys lopetetaan tai sitä muutetaan.

Koneellinen annosjakelu voi vähentää lääkkeiden annosteluvirheiden mahdollisuutta. Jos inhimillinen virhe kuitenkin pääsee tapahtumaan annosjakelussa, sen seuraukset voivat olla vakavia. 

"Kaikilla vaiheilla, joissa tarkistetaan, että lääkkeet ovat annospusseissa oikein, on todella iso merkitys."

– Jos pusseissa on väärä lääke tai jokin lääke puuttuu, eikä virhettä havaita, virheen seuraukset voivat pahimmillaan jäädä annosjakeluun pitkäksi aikaa. Sen vuoksi kaikilla vaiheilla, joissa tarkistetaan, että lääkkeet ovat annospusseissa oikein, on todella iso merkitys, Elsi Similä korostaa.

Annosjakelun tulisi edistää rationaalista lääkehoitoa. Siksi onkin tärkeää varmistaa, että asiakkaan lääkehoidon kokonaisuus on tarkoituksenmukainen eikä hänelle ole määrätty esimerkiksi turhia tai päällekkäisiä lääkkeitä. 

– Pitäisi myös miettiä, sopiiko annosjakelu palveluna juuri kyseiselle potilaalle ja tukeeko se hänen lääkehoitonsa onnistumista. Ymmärtääkö vaikkapa muistisairas ihminen, että lääkkeet tulee oikeasti ottaa pussista ja laittaa suuhun? 

Similän mukaan annosjakelu on oma kokonaisuutensa, joka tulisi aina ottaa huomioon kaikessa uudistamistyössä. Vaikutukset annosjakeluun tulisi huomioida, kun tehdään lääkehuoltoa koskevia lakimuutoksia, kehitetään tiedonhallintaa tai mietitään esimerkiksi lääkekorvauksia ja lääkkeiden hinnoittelua. 

Tiivistä yhteistyötä ministeriön ja sidosryhmien kanssa

Annosjakeluselvitys on esimerkki selvityksistä, joita sosiaali- ja terveysministeriö tilaa Fimealta lääkehuollon uudistus- ja lainvalmistelutyön tueksi.

Fimea sai annosjakeluselvityksen tehtäväkseen STM:ltä viime kesänä. Jo tätä ennen Fimean edustajat olivat osallistuneet keskusteluihin siitä, mihin kysymyksiin selvityksessä tulisi keskittyä.

Fimeassa työhön on nimetty pieni joukko asiantuntijoita, jotka tekevät selvitystä ”kädet savessa”. Tämä ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä muiden Fimean asiantuntijoiden, muiden viranomaisten sekä alan toimijoiden kanssa.

– Meillä ei ole täällä suinkaan kaikkea tietoa, vaan olemme kontaktoineet sidosryhmiä, pitäneet heidän kanssaan palavereja ja kuulleet heitä. Annosjakelutoimijoille suunnattuun oppaaseen on pyydetty sidosryhmien kommentteja, ja viimeksi sen luonnosversio oli julkisesti kommentoitavana.

Elsi Similä toimii projektissa projektipäällikkönä. Hän osallistuu asiantuntijana selvityksen tekemiseen ja huolehtii kokonaisuudesta ja työn etenemisestä aikataulussa. Kesäkuun loppuun saakka hän keskittyy vain annosjakeluun ja sen kehittämiseen.

– Tavoitteena on kuvata vuoden aikana muodostunut kuva annosjakelusta napakasti ja yksiselitteisesti sekä pureutuen keskeisimpiin kehittämiskohtiin, hän toteaa.

Ministeriön kanssa on käyty aiheesta keskusteluja myös työn edetessä. Similän mukaan yhteistyö jatkuu edelleen selvityksen valmistuttua.

– Tavoitteena on, että selvitys ei jää pöytälaatikkoon pölyttymään, vaan se tukee oikeasti lakien valmistelua ja kansallista kehittämistyötä. Tunnistamme selvityksessä lainkohtia, joihin tulisi tehdä muutoksia, ja autamme ministeriötä myös jatkossa lainvalmistelutyössä.

Yhdessä tekeminen ja eteenpäin katsominen innostavat

Elsi Similä on koulutukseltaan farmaseutti, terveystieteiden maisteri ja ammatillinen opettaja. Ennen Fimeaan tuloaan hän työskenteli erilaisissa sote-alan ja koulutuksen kehittämistehtävissä.

Similä aloitti työt Fimeassa vuonna 2022 Kansallisen riskilääkeluokituksen projektipäällikkönä. Luokitus valmistui vuonna 2023, mutta Similä vastaa edelleen sen ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. Tekeillä on esimerkiksi syöpälääkkeiden riskilääkeluokitus, jota valmistellaan yhdessä syövän hoidon asiantuntijoiden kanssa.

– Lääkehuoltoon ja -hoitoon liittyvät kehittämistehtävät ovat minulle sydämen asia. Koen, että olen nyt oikeassa paikassa, kun saan tehdä töitä juuri näiden asioiden kanssa.

Similä nauttii työssään erityisesti siitä, että saa mahdollistaa onnistumista: hän kerää yhteen oikeat asiantuntijat, pyrkii saamaan heistä esille parhaan mahdollisen asiantuntemuksen ja yhdistää lopulta tiedon järkeväksi kokonaisuudeksi. 

– Myös yhdessä tekeminen, eteenpäin katsominen, erilaisten tarpeiden yhteensovittaminen ja mahdollisuuksien näkeminen saavat minut innostumaan.

Similän mukaan kentällä on paljon odotuksia Fimeassa valmisteltavaa annosjakeluselvitystä kohtaan.

– Kaikkiin kysymyksiin yksi selvitys ei toki voi vastata. Pureudumme annosjakelun keskeisiin kokonaisuuksiin ja esitämme ratkaisuehdotuksia, miten asioita tulisi kehittää tulevaisuudessa, hän summaa.

Elsi Similä

Tehtävä Fimeassa: Projektipäällikkö.

Pöydällä juuri nyt: Selvitys annosjakelun kehittämisestä, joka valmistuu kesäkuun loppuun mennessä.

Koulutus: Farmaseutti, Kuopion yliopisto 2009. Terveystieteiden maisteri, Tampereen yliopisto 2015. Ammatillinen opettaja, TAMK 2021. Tekee Helsingin yliopistoon väitöstutkimusta lääkitysturvallisuudesta.

Perhe ja vapaa-aika: Asuu perheineen Tampereella. Perheeseen kuuluvat 5-, 9- ja 11-vuotiaat pojat, joiden jalkapalloharrastukset täyttävät arkea. Voimavaroja antavat oma jalkapalloharrastus, tanssi ja muu liikunta sekä mökkeily perheen kanssa.