Kelan vuosittainen lääkemääräyspalaute kohdistuu tänä vuonna verenvuotoriskiä lisäävien lääkkeiden samanaikaiseen käyttöön.
Kela lähettää kesäkuussa lääkemääräyspalautetta niille lääkäreille, jotka ovat määränneet potilaalle kolmannen verenvuotoriskiä lisäävän lääkkeen samanaikaiseen käyttöön vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjeen saa noin 750 lääkäriä.
Kela antaa lääkäreille ja hammaslääkäreille vuosittain palautetta lääkemääräyksistä vaihtuvista aiheista. Palautteen tarkoituksena on edistää rationaalista lääkehoitoa. Tänä vuonna lääkemääräyspalautteen aiheeksi valittiin lääkkeiden yhteisvaikutukset ja niiden aiheuttamat riskit.
Kela valikoi tarkasteluunsa kolme paljon käytettyä lääkeryhmää, jotka lisäävät verenvuotoriskiä: suorat antikoagulantit, tulehduskipulääkkeet ja serotonergiset lääkkeet.
– Kela haluaa lääkemääräyspalautteella muistuttaa lääkäreitä siitä, että lääkkeiden yhteisvaikutusten huomioiminen on hyvin tärkeää potilaan turvallisuuden ja hoidon vaikuttavuuden kannalta. Toisinaan tällainen yhdistelmä voi kuitenkin olla hoidon kannalta välttämätön. Tällöin hoito vaatii huolellista seurantaa, sanoo Kelan vastaava asiantuntijalääkäri Maija Pihlajamäki.
Kela kehottaa hyödyntämään Lääke 75+-tietokantaa
Lähes kolmannes kirjeen saavista lääkäreistä oli määrännyt verenvuotoriskiä lisääviä lääkkeitä yhteiskäyttöön yli 75-vuotiaille. Ikääntyneet ovat erityisen alttiita näille riskeille.
– Ikääntymisen myötä keho käsittelee lääkkeitä hitaammin, jolloin lääkepitoisuudet saattavat nousta liian suuriksi. Ikääntyneet ovat monesti työikäisiä hauraampia, ja heillä voi olla useita sairauksia, mikä saattaa lisätä monilääkityksen tarvetta. Iäkkäiden lääkehoidon kokonaisuutta tulisikin arvioida säännöllisesti, esimerkiksi kerran vuodessa, kertoo Kelan erikoistutkija Terhi Kurko.
Kelan asiantuntijat kehottavat lääkäreitä hyödyntämään työssään esimerkiksi Fimean Lääke75+-tietokantaa, joka auttaa valitsemaan iäkkäille turvallisia lääkevaihtoehtoja.
Kokonaislääkityksen arviointiin tulossa apua
Palautteen saajista 95 prosenttia oli uusinut aiemman reseptin. Kela arvioi, että ainakin osassa tapauksista voi olla kyse siitä, että lääkärillä ei ollut ajantasaista tietoa potilaan lääkityksen kokonaisuudesta.
– Tietojärjestelmät eivät välttämättä tarjoa lääkärin saataville tietoa potilaiden kokonaislääkityksestä. Lähivuosina tähän odotetaan helpotusta valtakunnallisesta Kanta-lääkityslistasta, joka kokoaa potilaan lääkitystiedon kokonaisuuden yhteen paikkaan, sanoo Kurko.
Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti huhtikuussa, että Kanta-lääkityslistan käyttöönotto mahdollistuu vuoden 2026 alussa, ja sen tulee olla käytössä potilastietojärjestelmissä viimeistään 1.10.2027.
Lääkemääräyspalautteella voidaan vaikuttaa määräämiseen
Kela on vuodesta 1997 alkaen antanut lääkäreille ja hammaslääkäreille palautetta lääkemääräyksistä. Vuodesta 2017 alkaen palautetta on lähetetty vuosittain vaihtuvasta aiheesta kohdennetusti vain osalle lääkäreitä. Palautteen saajat poimitaan Kelan sairausvakuutuksesta korvattavien lääketoimitusten tiedoista.
Kelan lääkemääräyspalautteella on pystytty vaikuttamaan lääkkeen määräämiseen. Esimerkiksi vuonna 2017 lähetetty palaute hoidon aloittamisesta parasetamolin ja kodeiinin yhdistelmävalmisteen suurilla pakkauksilla vähensi suurten pakkausten määräämistä lähes 40 prosenttia.
Lue lisää
Lääkemääräyspalaute on saatavilla kokonaisuudessaan Kelan verkkosivuilla