Onko potilaiden osallisuudesta lääkealan tutkimuksissa hyötyä?

Fimean toiminta
Julkaistu 24.9.2024

Potilaiden osallisuus sairauden hoidon tutkimukseen on vielä vähäistä, vaikka sen puute voi pahimmillaan hankaloittaa tutkimusta jo rekrytointivaiheesta alkaen.

© GettyImages/PeopleImages

Potilaiden ja kansalaisten osallistumisella (Patient and Public Involvement, PPI) tarkoitetaan potilaiden osallistumista tutkimuksen tekemiseen aktiivisina toimijoina, ei pelkästään tutkimuksen kohteina. Parhaassa tapauksessa potilaat ovat mukana jo tutkimuksen suunnitteluvaiheesta aina tutkimuksen tulosten julkaisuun asti. 

Potilaita voi olla mukana ideoimassa tutkimusta ja tutkimuskysymyksiä sekä suunnittelemassa tutkimuksen toteutusta. Tutkimusryhmässä tai tutkimuksen ohjausryhmässä voi myös olla potilasjäsen tai tutkimusryhmän tukena voi toimia useasta potilaasta tai potilaan omaisesta koostuva potilaspaneeli, joka ottaa kantaa tutkimuksen toteutukseen sen eri vaiheissa. Myös potilasjärjestöt ja niissä työskentelevät ammattilaiset ja jäsenet tarjoavat tärkeän resurssin tutkijoille. 

Potilaiden osallisuus voi vaikuttaa merkittävästi tutkimuksen onnistumiseen

Potilaat ovat oman sairautensa ja lääkehoitonsa kokemusasiantuntijoita. Kokemuksensa pohjalta he pystyvät kertomaan tutkijalle, mikä hoidossa on merkityksellistä ja tärkeää: miksi he käyttävät kyseistä hoitoa tai mikä on saanut heidät lopettamaan sen? Potilaiden näkemykset huomioimalla tutkijat pystyvät suunnittelemaan tutkimusasetelmansa siten, että tulokset tuottavat merkityksellistä tietoa, mutta palvelevat myös kansalaisia. 

Tutkimuksen laatu paranee, kun potilas voi kommentoida esimerkiksi kyselylomakkeen kysymysten selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Kun potilasjäsen on varmistanut suunnitteluvaiheessa, ettei tutkimus ole liian työläs potilaalle, osallistujien rekrytointi onnistuu todennäköisemmin. On myös eettisesti perusteltua, että potilas voi osallistua tutkimukseen, jolla voi olla vaikutusta heidän elämäänsä. 

Usein tieteelliset lehdet tai rahoittajat vaativat raporttia potilaiden osallisuudesta. Myös organisaation politiikka voi vaikuttaa osallisuutta lisäävästi.

Kuka voi edustaa potilaita?

Mistä löytää ”oikean potilaan”, joka voi aidosti edustaa laajempaa potilasjoukkoa? Potilaiden osallisuuden voi varmistaa omassa tutkimushankkeessa usealla eri tavalla, esimerkiksi potilasjärjestöjen kautta, organisaation asiakas- tai potilastutkimusraadista tai kokemusasiantuntijaverkostoista. Myös omainen, esimerkiksi omaishoitaja tai lapsen vanhempi, voi tuoda tutkimushankkeeseen tärkeää kokemustietoa. Potilaiden erilaisuus ja monikulttuurisuus sekä niiden merkitys on tärkeää huomioida tutkimushankkeessa.

Potilaan pääasiallinen rooli on tuoda tärkeää kokemustietoa tutkimusryhmälle. Potilas saattaa kuitenkin tarvita jonkin verran koulutusta pystyäkseen osallistumaan tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä pystyäkseen edustamaan laajempaa potilasjoukkoa eikä vain itseään. Tieteessä on esimerkiksi monenlaisia termejä ja sääntöjä, joista täytyy olla perustietämys. Tärkeää on, että tutkimusryhmässä on niin luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri, että jokainen ryhmän jäsen uskaltaa tuoda näkemyksensä esille ja kysyä, jos ei ymmärrä jotakin. 

Tutkimukseen osallistuminen tulee korvata

Potilaalle tulee maksaa tutkimukseen osallistumisesta. Potilas panostaa omaa vapaa-aikaansa tutkimukselle ja antaa arvokasta näkökulmaa, jota ei muuten ole saatavilla. 

Palkkion suuruutta voi pohtia esimerkiksi hyödyntämällä Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry:n palkkiosuosituksia, jotka on julkaistu järjestön verkkosivuilla. Myös mahdolliset matkakustannukset on korvattava. 

Palkkiosta kannattaa keskustella avoimesti etenkin, jos tutkijalla on halu hyödyntää kokemusasiantuntijuutta tutkimuksessaan, mutta ei vielä ole tutkimusrahoitusta hankkeelleen. Tutkimusrahoitusta haettaessa kannattaa muistaa hakea palkkio myös potilaiden osallisuuden mahdollistamiseen.

Kokemuksia potilaan osallisuudesta rationaalisen lääkehoidon tutkimushankkeissa

Itä-Suomen yliopiston Lääkepolitiikan tutkimusryhmässä on ollut mukana potilasjäsen. Kokemukset ovat olleet positiivisia ja hyötyjä ovat olleet muun muassa:

  • potilaiden kannalta olennaisten tutkimusaiheiden tunnistaminen osaksi tutkimusstrategiaa
  • tekstien ja kyselylomakkeen kysymysten muotoilu selkeäksi potilaille 
  • potilasjäsenen laajojen verkostojen hyödyntäminen sekä 
  • tutkimusstrategiasta viestiminen ulospäin. 

Helsingin yliopistollisessa sairaalassa (HUS) toimii puolestaan kaksi potilastutkimusraatia: tutkimusraati aikuisille ja tutkimusraati nuorille (15–18-vuotiaat). Tutkimusraatien jäsenet ovat lääke- ja terveystieteellisestä tutkimuksesta kiinnostuneita henkilöitä, jotka ovat saaneet koulutuksen tutkimusraatitoimintaan. Tutkimusraatien tehtävänä on muun muassa tutkimussuunnitelmien kommentointi ja tutkittaville tarkoitettujen lomakkeiden arviointi potilasnäkökulmasta. Tehtävien määrä oli toiminnan alkuaikana varsin vähäistä, mutta lisääntynyt vähitellen. Tutkimusraadin jäsenet ovat aidosti kiinnostuneita tutkimuksista ja toivovat pääsevänsä mukaan erilaisiin tehtäviin mahdollisimman usein.

Tutkimusraadin jäsenenä toimiminen on koettu tärkeäksi. Motivaatiota on lisännyt tutkijoilta saatu palaute potilaiden näkökulman merkityksestä tutkimuksissa, sillä tutkimusraatitoiminnan on koettu parantavan tutkimuksen laatua ja tukevan tutkijoita tutkimusprosessissa. Tutkija on saanut raadilta hyviä kommentteja muun muassa tutkimuksen eettisiin kysymyksiin ja potilaille tarkoitettujen lomakkeiden selkeyteen, kun vaikeat käsitteet on selitetty ymmärrettävästi. Tutkimuksen vieminen tutkimusraadin kommentoitavaksi on HUSissa tutkijalle maksutonta.

Potilaalla on oltava jonkinlainen käsitys tutkimushankkeesta ja siitä, miten tutkimus toteutetaan, jotta hän voi aidosti osallistua tutkimuksen suunnitteluun. On hyvä tunnistaa selkeästi ne vaiheet, joissa potilaan panoksella on todella merkitystä ja joissa hän voi parhaiten osallistua tutkimukseen. Kriittisin tekijä onnistumiselle on kuitenkin avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin luominen, mikä vaatii aktiivista ja tavoitteellista työtä.

Kansallinen Lääkeinformaatioverkosto, Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkosto RATTI sekä EUPATI Suomi ovat julkaisseet tutkijoille suunnatun tarkistuslistan, jossa annetaan konkreettisia vinkkejä potilaiden osallisuuden hyödyntämiseen.

Lue lisää

Potilaiden osallisuus tuo arvokasta näkökulmaa lääkehoidon tutkimukseen (Sic.fimea.fi)

Tarkastuslista tutkijoille potilaiden osallisuuden hyödyntämiseen on julkaistu muun muassa Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston (RATTI) verkkosivuilla

Hämeen-Anttila K, Strömberg A, Timonen J, Aarnio E. Potilaiden osallisuus rationaalisen lääkehoidon tutkimuksissa – kokemuksia tutkimusryhmän potilasjäsenen merkityksestä. Dosis 2024; 40 (1): 90–104

Katri Hämeen-Anttila
FaT
sosiaalifarmasian professori, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos
Aimo Strömberg
potilasasiantuntija, EUPATI Suomi
Anne-Marie Vartti
potilasasiantuntija, HUS potilastutkimusraati
Kirsi Kvarnström
FaT
vastaava proviisori, HUS Apteekki; tutkimuskoordinaattori, HUS Sisätaudit ja kuntoutus; vieraileva tutkija, Helsingin yliopisto
Jaa X:ssä Jaa Facebookissa Jaa LinkedIn palvelussa

Lataa juttu julkarista Tulosta sivu

Kerro meille juttuideasi

Otamme mielellämme vastaan juttuideoita ja aiheita, joista voisimme kirjoittaa.