Hyppää sisältöön

Mitä lääkepakkauksen merkinnät kertovat?

Lääkkeet
Julkaistu 4.3.2020

Lääkepakkaus on täynnä merkintöjä, jotka sisältävät tärkeää tietoa lääkkeen käyttäjille ja käsittelijöille. Osa merkinnöistä saattaa kuitenkin vaikuttaa monimutkaiselta koodikieleltä. Tässä artikkelissa kerromme, kuinka lääkepakkausta luetaan.

Koristekuva.
© Fimea

Lääkepakkausmerkinnöistä sovitaan viranomaisten (Suomessa Fimea) ja lääkkeen myyntiluvan haltijan kesken myyntilupaprosessin aikana. Kaikki merkinnät pohjautuvat EU:ssa yhteisesti sovittuun templaattiin. Siksi kaikista lääkepakkauksista löytyvät samat tärkeät tiedot, vaikka pakkaukset saattavat olla kovin eri näköisiä.

Tarkastellaan ensin itsehoitolääkkeen pakkausta (kuva 1).

Kuvan 1 tekstivastine saavutettavassa muodossa (pfd).

Kuva 1. Itsehoitolääkkeen pakkaus.

Kuva 1. Itsehoitolääkkeen pakkaus. Kuvion sisältö löytyy saavutettavasta tekstivastineesta.

Reseptilääkkeen pakkausmerkinnät (kuvassa 2) poikkeavat osin itsehoitolääkkeen merkinnöistä. Esimerkiksi käyttöaihetta tai annostusta ei yleensä lue reseptilääkkeen pakkauksessa, vaan ne merkitään lääkärin ohjeen mukaisesti ohjelappuun, joka kiinnitetään pakkaukseen apteekissa.

Kuvan 2 tekstivastine saavutettavassa muodossa (pfd).

Kuva 2. Reseptilääkkeen pakkaus.

Kuva 2. Reseptilääkkeen pakkaus.  Kuvion sisältö löytyy saavutettavasta tekstivastineesta.

Tarkimmat pakkausmerkinnät löytyvät valmisteen ulkopakkauksesta. Sisäpakkauksissa (esimerkiksi tablettien läpipainolevy, voidetuubi, silmätippapullo) on tilanpuutteen vuoksi usein suppeammat merkinnät. Valmisteen nimi, vahvuus, lääkemuoto, vaikuttava aine ja myyntiluvan haltijan nimi sekä eränumero ja käytettävä ennen -päiväys löytyvät kuitenkin kaikista pakkauksen osista (kuva 3). Lääkepakkauksissa kaikki merkinnät ovat sekä suomeksi että ruotsiksi.

Kuvan 3 tekstivastine saavutettavassa muodossa (pfd).

Kuva 3. Sisäpakkaus.

Kuva 3. Sisäpakkaus. Kuvion sisältö löytyy saavutettavasta tekstivastineesta.

Pakkauksissa muistutetaan säilyttämään lääkkeet poissa lasten ulottuvilta. Myös muita ohjeita ja varoituksia merkitään pakkauksiin tarvittaessa. Esimerkkeinä mainittakoon kehotus ravistaa tuote ennen käyttöä, lääkkeen varovaiseen käsittelyyn kehottava sytostaatti-merkintä sekä antoreitti, esimerkiksi ”laskimoon”. Kaikki lääkkeen käyttäjille ja käsittelijöille tärkeät tiedot eivät kuitenkaan mahdu lääkkeen pakkaukseen. Siksi lääkepakkauksissa muistutetaan aina lukemaan myös pakkausseloste.

Anniina Ritvanen
Proviisori
Tutkijakoordinaattori, Fimea
Kalle Kosunen
FM
Viestintäasiantuntija, Fimea
Jaa Twitterissä Jaa Facebookissa Jaa LinkedIn palvelussa

Lataa juttu julkarista Tulosta sivu

Kerro meille juttuideasi

Otamme mielellämme vastaan juttuideoita ja aiheita, joista voisimme kirjoittaa.