Hyppää sisältöön

Miten johtaa lääkitysturvallisuutta?

Lääkkeet
Julkaistu 19.3.2021

Lääkitysturvallisuuden johtaminen osana potilasturvallisuutta on johdon ja esimiesten keskeinen tehtävä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Organisaatioiden ja yksiköiden lääkehoitosuunnitelmat tulisi nähdä lääkitysturvallisuuden johtamisen ja varmistamisen työkaluina.

© GettyImages/cyther5

Lääkehoidon turvallisuus koostuu kahdesta eri osa-alueesta: lääketurvallisuudesta (lääkevalmisteen turvallisuus) sekä lääkitysturvallisuudesta (lääkehoitoprosessin ja sen toteuttamisen turvallisuus).

Lääkehoitoon liittyvät vaaratapahtumat ovat yksi yleisimmistä potilasturvallisuuden haasteista. Lääkehoidon vaaratapahtumalla tarkoitetaan potilaan lääkehoidon turvallisuutta vaarantavaa tapahtumaa, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa potilaalle haittaa.

Erityisesti lääkehoitoprosessin turvallisuus ja prosessiin liittyvien riskien hallinta edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa aktiivista lääkitysturvallisuuden johtamista.

Terveydenhuoltolaki edellyttää, että lääkitysturvallisuus on huomioitu osana terveydenhuollon toiminnan toteuttamista sekä organisaation laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelmaa.

Lainsäädännön vaatimusten lisäksi Turvallinen lääkehoito-opas antaa suosituksen niistä vähimmäisperiaatteista ja -sisällöistä, joilla organisaation ja yksiköiden lääkehoitosuunnitelmissa kuvataan turvallisen lääkehoidon toteuttamisen toimintatavat.

Organisaatioiden ja yksiköiden lääkehoitosuunnitelmat ovatkin yksi keskeisin työkalu lääkehoidon turvallisuuden johtamisessa sekä sen varmistamisessa, että yksikössä lääkehoitoa toteutetaan turvallisin ja yhtenäisin toimintatavoin. Haasteena on saada lääkehoitosuunnitelma osaksi yksiköiden todellista toimintaa.

Johdon tulee siksi kiinnittää erityistä huomiota yksiköiden lääkehoitoprosessien asianmukaisuuden säännölliseen arviointiin (esim. sisäiset auditoinnit, lääkitysturvallisuusauditoinnit). Lääkehoitosuunnitelmat nähdään myös usein vain hoitotyötä koskevana, vaikka ne ohjaavat kaikkien lääkehoitoon osallistuvien ammattilaisten työtä.

Onnistuakseen lääkitysturvallisuustyön tulee olla riittävästi resursoitua ja johdettua niin kansallisella kuin paikallisella tasolla. Lääkitysturvallisuuden kansallinen johtaminen Suomessa perustuu tällä hetkellä lainsäädäntöön, viranomaisohjeistukseen ja kansalliseen potilas- ja asiakasturvallisuusstrategiaan. Strategian toimeenpanoa kansallisella tasolla koordinoi Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskus, mutta organisaatioiden oma rooli lääkehoidon turvallisuuden paikallisessa kehittämisessä on välttämätöntä. Tämän mahdollistamiseksi joihinkin yliopistosairaaloihin (esim. HUS ja TAYS) on perustettu toimia lääkitysturvallisuuskoordinaattoreille, jotka ohjaavat paikallista lääkitysturvallisuuden kehittämistä.

Turvallisuuskulttuuri johtamisen perustana

Turvallisuuskulttuuri, jossa vaaratapahtumia myönnetään tapahtuvan kaikille ja vaaratilanteet nähdään ensisijaisesti oppimisen ja kehittämisen mahdollisuuksina ilman syyllistämistä, on olennainen perusta sille, että lääkitysturvallisuutta voidaan lähteä organisaatiossa kehittämään.

Johto ja esimiehet ovat olennaisessa roolissa turvallisuuskulttuurin luomisessa ja ylläpitämisessä. Turvallisuuskulttuurin vallitessa henkilöstö uskaltaa kertoa ja raportoida vaaratapahtumista. Turvallisuuskulttuurissa myös tunnistetaan ja ymmärretään tarve koko työyhteisön toiminnan ja lääkehoitoprosessin kehittämiseen.

Lääkehoitoprosessin riskien tunnistaminen ja hallinta

Johdon ja esimiesten on tärkeää tunnistaa lääkehoitoprosessin keskeiset riskikohdat, jotta lääkitysturvallisuutta voidaan johtaa. Vaaratapahtumat voivat liittyä mihin tahansa lääkehoitoprosessin vaiheeseen, mutta erityisesti lääkkeiden määrääminen, antaminen sekä lääkehoidon seuranta ovat tyypillisiä riskikohtia.

Tutkimusten kautta on myös tunnistettu erityisiä suuren riskin lääkkeitä, joilla tapahtuvat vaaratapahtumat aiheuttavat potilaalle tai asiakkaalle todennäköisimmin vakavaa haittaa ja joiden käytön turvallisuuteen kannattaa ensisijaisesti kiinnittää huomiota lääkehoitoprosessin kehittämisessä (esim. antikoagulantit, opioidit, insuliinit). Muiksi riskilääkkeiksi on tunnistettu myös esimerkiksi toisiltaan ulkonäöllisesti näyttäviä ja nimeltään samalta kuulostavia lääkeaineita ja -valmisteita (ns. look-alike and sound-alike, LASA), joihin liittyy sekaantumisriski. Lääkehoidon vaaratapahtumien vakaville seurauksille alttiita potilasryhmiä ovat erityisesti iäkkäät, monisairaat, monilääkityt ja lapset.

Koska lääkehoitoprosessin riskit ja riskilääkkeet liittyvät osittain myös yksikön toiminnan erityispiirteisiin sekä käytössä oleviin lääkkeisiin, organisaatioiden ja yksiköiden on tärkeää hyödyntää vaaratapahtumien raportointijärjestelmistä (esim. HaiPro) ja potilastietojärjestelmistä saatavaa tietoa. Lääkehoitoprosessiin liittyviä riskejä tulisi kuitenkin pyrkiä aina ensisijaisesti tunnistamaan ennakoivasti (esim. ennakoivat riskianalyysimenetelmät ja lääkitysturvallisuusauditoinnit). Tunnistetut riskit sekä tavat estää ja hallita tunnistettuja lääkehoidon riskejä kuvataan organisaation ja yksikön lääkehoitosuunnitelmissa.

Lääkehoitosuunnitelman lisäksi kaikkien lääkehoitoon osallistuvien perehdytys sekä osaamisen varmistaminen ovat tärkeitä ennakoivia tapoja varmistaa turvallisen lääkehoidon toteutumista. Riskien hallitsemiseksi on myös olennaista, että yksikössä on selkeät toimintaohjeet tilanteisiin, joissa tunnistetaan lääkehoidon vaaratapahtuma (esim. potilas saa väärän lääkkeen) ja tarvitaan välittömiä korjaavia toimenpiteitä.

Lääkitysturvallisuuden kehittäminen

Johdon ja esimiesten tulee varmistaa, että toimintaa ja prosesseja kehitetään vaaratapahtumailmoitusten perusteella, ja että kehittämistyöhön on käytettävissä tarvittavat resurssit.

Vaaratapahtumista informointi ja keskustelu ovat usein yksikössä tarpeen. Pelkkä keskustelu ei välttämättä johda pysyviin muutoksiin tai estä vaaratapahtuman toistumista. Erityisesti vakavien lääkehoidon vaaratapahtumien sattuessa kannattaa myös varmistaa, että tilanteen toistuminen estetään myös muissa organisaation yksiköissä tapahtumayksiköiden lisäksi.

Lääkitysturvallisuuden kehittäminen voi olla henkilökunnan kouluttamista, osaamisen varmistamista tai resurssien ja osaamisen kohdentamista uudelleen (esim. osastofarmasia). Se voi myös tarkoittaa prosessien yhtenäistämistä ja prosessisuojauksia vaaratapahtumien estämiseksi (esim. toimintaohjeet, kaksoistarkistus, sähköinen päätöksenteon tuki, tarkistuslistat), prosessin uudistamista tai yksinkertaistamista – tai toimintaympäristön muuttamista ja teknisten ratkaisujen käyttöönottoa (esim. älylääkekaapit, viivakoodivarmistus). Johdon ja esimiesten on hyvä seurata säännöllisesti, ovatko tehdyt kehittämistoimet olleet vaikuttavia ja riittäviä vai toistuvatko vaaratapahtumat edelleen.

Lääkitysturvallisuuden johtamisen tarkistuslista avuksi johdolle ja esimiehille

Lääkehoitoprosessin turvallisuuden johtaminen on tärkeä osa potilasturvallisuutta. Se edellyttää johdolta ja esimiehiltä ymmärrystä itse lääkehoitoprosessista, sen riskeistä, riskienhallinnan menetelmistä ja turvallisuuskulttuurista. Erityisen tärkeää on hahmottaa organisaation ja yksikön lääkehoitosuunnitelman sekä sen toteutumisen seurannan merkitys. 

Lääkitysturvallisuuden johtamisen tarkistuslista sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja esimiehille

  1. Mahdollista omalla toiminnallasi turvallisuuskulttuuri.
  2. Näe lääkehoidon vaaratapahtumissa mahdollisuus kehittää toimintaa ja prosesseja moniammatillisesti sekä ilman syyllistämistä.
  3. Varmista, että organisaatiolla ja yksiköllä on vähintään vuosittain päivitetty lääkehoitosuunnitelma, jossa kuvataan ne toimintatavat, joilla varmistetaan lääkehoidon turvallinen toteuttaminen.
  4. Arvioi säännöllisesti lääkehoitosuunnitelman toteutumista käytännön työssä.
  5. Tiedä, mitkä lääkehoitoprosessin riskikohdat ja lääkkeet nousevat esiin oman organisaatiosi ja yksikkösi vaaratapahtumailmoituksissa.
  6. Johda toiminnan ja lääkehoitoprosessin kehittämistä riittävin resurssein.
  7. Arvioi jo tehtyjen kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia lääkitysturvallisuuteen.
  8. Varmista, että lääkehoitoon osallistuva henkilökunta saa lääkehoidon perehdytyksen sekä lääkehoidon osaaminen varmistetaan ennen lääkehoitoon osallistumista.

Kirjallisuutta

Braithwaite J, ym. Association between organisational and worklplace cultures, and patient outcomes: systematic review. BMJ Open 2017; 7: e017708.

Hakoinen S, ym. Lääkekaaoksen hallinta sote-muutoksessa – nykytila, haasteet ja ratkaisuehdotukset. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2017. 

Rauhala A, ym. Mitä vapaaehtoiset vaaratapahtumailmoitukset kertovat? Suom Laakaril 2018; 46: 2716–20.

Schepel L. Organisaatiokohtaisten riskilääkkeiden määrittely HUSissa. Sic! 2019; 9(1–2): 24–25. 

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuustrategia 2017-2019 – Toimeenpanosuunnitelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:1. 

Stakes ja Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto. Potilas- ja lääkehoidon turvallisuussanasto. Stakesin työpapereita 28/2006. 

Turvallinen lääkehoito-opas. Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021: 6.

Medication without harm – WHO’s Third Global Patient Safety Challenge 2017 (WHO)

Carita Linden-Lahti
Proviisori
Vastaava proviisori (lääkitysturvallisuus), HUS Apteekki, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
Anna-Riia Holmström
FaT
Lääkitysturvallisuuden ja hoidon vaikuttavuuden apulaisprofessori, HOH Helsinki One Health, Helsingin yliopisto
Lotta Schepel
FaT
Lääkitysturvallisuuskoordinaattori, HUS Apteekki ja HUS Yhtymähallinto, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
Jaa Twitterissä Jaa Facebookissa Jaa LinkedIn palvelussa

Lataa juttu julkarista Tulosta sivu

Kerro meille juttuideasi

Otamme mielellämme vastaan juttuideoita ja aiheita, joista voisimme kirjoittaa.