Lääketietovarannosta portti luotettavaan lääketietoon

Suomessa kehitetään parhaillaan kansallista lääketietovarantoa, joka kokoaa yhteen eri viranomaisten lakisääteisiin tehtäviin liittyvät keskeiset tiedot muun muassa lääkeaineista ja -valmisteista sekä lääkemarkkinasta ja -kulutuksesta.

Lääketietovarannon kehittäminen on osa laajempaa lääkehoidon ja -huollon tiedonhallinnan uudistusta, jonka avulla pyritään vahvistamaan lääkehoitoon ja -jakeluun liittyvien toimintojen suunnitelmallista kehittämistä, ohjausta, valvontaa ja varautumista. 

– Lääketietovaranto ei ole vain tekninen tiedonhallinnan ratkaisu vaan se kehitetään osaksi lääkehoidon ja -huollon toimintaa ja tiedolla johtamista, toteaa Piia Rannanheimo, joka toimii lääketietovarannon hankepäällikkönä Fimeassa.

Lakisääteisesti erilaista lääketietoa tuottavat ja hallinnoivat Fimean lisäksi muista viranomaisista esimerkiksi Kela, Hila ja THL sekä viranomaisten lisäksi joukko muitakin toimijoita. Nykyisin tiedot lääkeaineista ja -valmisteista, korvattavista perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista sekä lääkemarkkinasta ja -kulutuksesta, on hajallaan eri viranomaisten verkkosivustoilla ja järjestelmissä. 

Kun tietoa julkaistaan monissa paikoissa, sen hyödynnettävyys kärsii. Käyttäjät joutuvat etsimään tietoa eri lähteistä, eikä kaikki tieto ole löydettävissä, saavutettavaa, yhteentoimivaa tai helposti uudelleen käytettävää. 

– Lääketietovaranto ratkaisee tämän ongelman tarjoamalla keskitetyn, luotettavan ja helposti saavutettavan tietolähteen, Rannanheimo kertoo.

Tieto mahdollistaa toiminnanmuutoksia

Lääketietovarantoon kootut tiedot tuodaan julkisesti saataville verkkosivuston kautta. Sivusto toimii viranomaisten yhteisenä palveluna ja sisältää esimerkiksi lääketiedon haku-, asiointi- ja rajapintapalveluja. 

Lääketietovarannosta ja sen verkkosivustosta kehitetään päätietolähde lääketiedoille, jotka liittyvät viranomaisten lakisääteisiin tehtäviin. Varantoon koottavia tietoja ovat muun muassa lääkevalmisteiden perustiedot, koodistot, valmisteinformaatiot, lääkevaihdon tiedot sekä hinta ja korvattavuus.

Lääketietovarantoon koottavia tietoja ovat muun muassa lääkevalmisteiden perustiedot, koodistot, valmisteinformaatiot, lääkevaihdon tiedot sekä hinta ja korvattavuus.

Rannanheimon mukaan alalla on odotettavissa merkittäviä toiminnallisia muutoksia, joiden toteuttaminen edellyttää kattavaa ja rakenteista lääketietoa. 

– Esimerkiksi verkkoapteekkitoiminnan kehittäminen tai korvauskäytäntöjen uudistukset tuovat mukanaan uusia tietotarpeita ja kasvattavat vaatimuksia lääkevalmisteisiin liittyvän tiedon ja lääkekoodistojen hallinnalle.

Digitalisaation, automaation, robotiikan ja tekoälyn hyödyntäminen uudistavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon palvelutuotantoa. Ne muuttavat ammattilaisten työnkuvia ja asiakkaiden palvelukokemuksia. Itsepalveluratkaisut sekä etä- ja digipalvelut yleistyvät, päätöksenteon tukijärjestelmät tehostavat hoidon suunnittelua, ja automaatio sekä robotiikka parantavat logistiikan sujuvuutta. Myös tiedon merkitys päätöksenteossa kasvaa jatkuvasti.

– Yksi lääketietovarannon kehittämisen tavoitteista on varmistaa, että lääketiedot ovat helposti hyödynnettävissä uusissa sähköisissä terveyspalveluissa sekä sovellus-, teknologia-, automaatio- ja robotiikkaratkaisuissa. Viranomaisten tarjoama päätietolähde voi edistää innovaatioita ja terveysalan toimintaympäristön systemaattista kehittämistä. Tämä puolestaan voi lisätä investointeja ja jopa vauhdittaa alan talouskasvua, Rannanheimo pohtii.

Muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitaan myös uudenlaista otetta tiedonhallinnan ohjaukseen. Aiemmin lääketiedon ohjaus ja koordinaatio on ollut hajanaista, ja kehitystä on tehty yksittäisinä toimenpiteinä. Nyt tavoitteena on luoda selkeä hallintamalli, joka esimerkiksi määrittelee, miten lääketietovarannon tehtäviä johdetaan ja miten koottua tietoa ja tietotuotteita hallitaan. 

– Hyvin toimiva hallinta mahdollistaa sen, että voimme vastata muuttuviin tietotarpeisiin ketterästi ja johdonmukaisesti, kiteyttää Rannanheimo.

Laatu luo kehittämisen perustan

Keskeinen lääketietovarannon kehittämistavoite on määritellä ja ottaa käyttöön toimintatavat tiedon laadun varmistamiseen. Tavoitteena on varmistaa, että lääketietovarantoon koottu ja sieltä käyttäjille tarjottu tieto on luotettavaa, laadukasta ja käyttötarkoituksiinsa sopivaa.

Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaa sitä, että tieto on virheetöntä, yhteentoimivaa, kattavaa, ajantasaista ja koneluettavaa. Rannanheimo mainitsee, että laadunhallinnan systemaattiset ja käytännönläheiset toimet kehitetään osaksi lääketietovarannon tiedonhallintaa heti alusta lähtien.

– Teemme viranomaisten kesken paljon yhteistyötä lääketietojen parissa. Nykytilassa kaikki prosessimme eivät toimi yhteistyön ja kokonaisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla ja tiedonhallinnassa on manuaalisia työvaiheita. Myös tietojen yhteentoimivuudessa on puutteita. 

Rannanheimon mukaan nämä puutteet näkyvät myös sidosryhmille ja aiheuttavat lisätöitä tietojen koostamisessa ja jalostamisessa. 

– Lääketietovaranto tulee mahdollistamaan entistä tehokkaamman yhteistyön, mikä vaikuttaa myös datan laatuun.

Tietojen kattavuus on yksi laadun keskeinen osatekijä. On tärkeää, että esimerkiksi kaikista Suomessa myyntiluvallisista ja kaupan olevista lääkevalmisteista tarjotaan kootusti saataville samat viranomaisprosesseihin kuuluvat tiedot. Näihin tietoihin kuuluvat muun muassa pakkausselosteet, valmisteyhteenvedot ja lääketurvamateriaalit kuten riskienminimoinnin lisämateriaalit, jotka jo nyt löytyvät Fimean verkkosivuilta. Jatkossa ne ovat entistä helpommin löydettävissä ja käytettävissä lääketietovarannon verkkopalvelusta.

Viranomaisten lisäksi useat kaupalliset lääkeinformaatiopalvelut kokoavat, hyödyntävät ja julkaisevat tietoa, joita lääkeyritykset tuottavat viranomaisprosesseja varten. Kaupallisten toimijoiden palveluissa voi olla puutteita tiedon kattavuudessa. Tulevaisuudessa lääketietovaranto tarjoaa niin julkisille kuin kaupallisille toimijoille kattavan ja luotettavan päätietolähteen viranomaisten tehtäviin liittyviin tietoaineistoihin. 

– Toivomme, että kansallinen päätietolähde vähentää toimijoiden tarvetta tiedon erilliseen kokoamiseen, yhdistelyyn ja muokkaamiseen. Samalla haluamme varmistaa, että eri toimijoilla käytössä olevat tiedot ovat kattavat ja yhdenmukaiset. Viranomaisvetoisuus varmistaa, että keskeiset tiedot ovat avoimesti ja tasapuolisesti saatavilla ilman kaupallisia intressejä.

Tieto edistää kehitystä ja säästöjä

Lääketietovarantoa ja sen verkkosivuilla julkaistavia tietotuotteita kehitetään vastaamaan erilaisten käyttäjäryhmien tarpeita. Tieto on tarkoitettu palvelemaan muun muassa lääkkeiden käyttäjiä, heidän omaisiaan, eläinten omistajia, lääkkeen määrääjiä, farmasian ammattilaisia sekä muita lääkehoitoon osallistuvia ammattihenkilöitä. 

Tieto on tarkoitettu palvelemaan muun muassa lääkkeiden käyttäjiä, heidän omaisiaan, eläinten omistajia, lääkkeen määrääjiä, farmasian ammattilaisia sekä muita lääkehoitoon osallistuvia ammattihenkilöitä. 

Lisäksi lääketietovaranto tarjoaa tietoa erilaisille organisaatioille, kuten lääkeyrityksille, lääketukuille, asiakas-, potilas- ja apteekkitietojärjestelmien toimittajille ja terveysteknologiayrityksille sekä lääkeinformaatiopalveluille. Viranomaisille varanto toimii tietopohjana esimerkiksi valvonnan, ohjauksen, arvioinnin ja varautumisen tehtävissä. 

Kansallisen päätietolähteen kehittämisellä pyritään vähentämään päällekkäistä ja manuaalista työtä sekä säästämään työaikaa tiedonhallinnassa. 

– Kun kansallisten viranomaisten tiedonhallinta tehostuu ja saataville tarjottu tieto vastaa entistä paremmin käyttäjien tarpeita, vapautuu resursseja muihin tehtäviin, Rannanheimo toteaa. 

Yksi tärkeä esimerkki toimijasta, jonka tiedonhallintaa halutaan tukea, ovat hyvinvointialueilla toimivat sairaala-apteekit. Tiedon parempi löydettävyys ja saatavuus sujuvoittavat myös lääkkeen määräämistä ja toimittamista. 

– Suomessa kirjoitetaan ja toimitetaan vuosittain kymmeniä miljoonia reseptejä, joten hyötypotentiaali on huomattava, Rannanheimo huomauttaa.

Lääketietovarantoon koottuja tietoja voidaan hyödyntää suoraan verkkosivujen kautta tai välillisesti eri järjestelmissä, kuten apteekki-, asiakas- ja potilastietojärjestelmissä, päätöksenteon tuessa, sähköisessä lääkemääräyksessä ja muissa Kanta-palveluissa sekä lääkeinformaatiopalveluissa ja teknologiaratkaisuissa. Tiedolla vaikuttamisen tavoitteet liittyvät erityisesti lääkitysturvallisuuden parantamiseen, hoidon vaikuttavuuden lisäämiseen ja taloudellisesti kestävään lääkkeiden käyttöön.

– Vuonna 2023 arvioimme lääketietovarannon taloudellisia vaikutuksia valtiovarainministeriölle toimitetussa muutosvaikutusten arvioinnissa. Tuolloin arvioitiin, että lääketietovarannon tuomat hyödyt tiedonhallinnan tehostamisessa ja rationaalisen lääkehoidon edistämisessä voivat olla noin 11 miljoonaa euroa vuodessa, ja tämä taso saavutettaisiin noin kolmen vuoden kuluttua käyttöönotosta, kertoo Rannanheimo.

Hyödyt saavutetaan käyttäjälähtöisellä kehittämisellä

Jotta hyödyt toteutuvat, lääketietovarantoa on kehitettävä käyttäjien tarpeita vastaavaksi. Käyttäjien osallistaminen on keskeinen onnistumisen edellytys. Tavoitteena on, että palvelut ja sisällöt vastaavat aidosti käyttäjien arkea ja odotuksia.

– Lääketietovaranto ja sen verkkopalvelut kehitetään vaiheittain ja pala kerrallaan. Meidän täytyy onnistua tarjoamaan käyttäjille konkreettista ja hyödyllistä sisältöä heti ensi julkaisusta lähtien. 

Tämä tarkoittaa, että jokainen osa-alue suunnitellaan ja viestitään erikseen, kohderyhmän tarpeet huomioiden. Kehitystyötä ohjaa vuoropuhelu käyttäjien ja sidosryhmien kanssa, ja palautetta hyödynnetään aktiivisesti suunnittelussa. Tätä varten on suunnitteilla useita osallistamisen muotoja, esimerkiksi asiantuntijaverkosto, joka kootaan julkisella haulla ja johon organisaatiot voivat nimetä edustajansa. 

Lisäksi järjestetään avoimia tilaisuuksia tai työpajoja, joissa käyttäjät voivat antaa palautetta ja osallistua keskusteluun sekä sidosryhmätilaisuuksia, joissa kuullaan eri toimijoiden odotuksia ja näkemyksiä kehitystyöstä.

– Kun käyttäjät ymmärtävät, mitä ollaan tekemässä ja miksi, ja kun he voivat vaikuttaa kehitykseen, syntyy palvelu, joka on vaikuttava ja aidosti käytettävä, kiteyttää Rannanheimo.

Kuuntele lisää

Sic! Puheenvuoro -podcast: Miten lääketietovaranto mullistaa lääketiedon hyödynnettävyyden lääkehuollon arjessa?