7. Miten lääketietovaranto mullistaa lääketiedon hyödynnettävyyden lääkehuollon arjessa?

Kesto: 25 min

Haastattelija: Tiina Kuosa 

Haastateltava: Piia Rannanheimo

[Musiikki ja miesääni.]

Tämä on Sic puheenvuoro -podcast. Tarjoamme näkökulmia keskusteluun lääkkeistä, lääkealasta, lääkinnällisistä laitteista ja paljosta muusta. Tervetuloa mukaan!

Tiina. Tänään katsotaan vahvasti tulevaisuuteen Piia Rannanheimon kanssa, kun keskustellaan lääketietovarannosta. Mistä oikeastaan on kysymys, se selviää aivan kohta. Minä olen Tiina Kuosa, tervetuloa Piia vieraaksi Sic puheenvuoro -podcastiin. 

Piia. Kiitos Tiina.

Tiina. Sä oot Piia työskennellyt lääketietovarannon parissa jo pidempään. Mä muistan sut pitkältä ajalta ja mä yhdistän sut aina vaan lääketietovarantoon. Siitä on jo useampi vuosi. Toivottavasti en muista ihan väärin. Mutta siis kuinka pitkään sä oot lääketietovarannon parissa työskennellyt ja täyttääkö se sun koko työpäivän?

Piia. Joo, mä just tarkistin itse asiassa, että ensimmäinen lääketietovarannon selvitys, niin se julkaistiin vuonna 2021. Elikkä käytännössä siis vuodesta 2020 alkaen. Ja se eka selvitys siis kuvasi, että mitä tässä lääkevalmistetiedon hallinnassa nykyisin on ongelmia ja oli semmoinen ylätasoinen ratkaisukuvaus ja toimenpide-ehdotuslistaus. Ja siitä me ollaan sitten lähdetty tarkentamaan tarvetta ja ratkaisuja tässä vuosien mittaan.

Mutta totta tosiaan siis mähän olen ollut Fimeassa pitkään vuodesta 2010, ja mä oon tullut tänne siis lääketaloustieteilijäksi. Elikkä tekemään lääkkeiden hoidollista ja taloudellista arviointia nimenomaan tuolla sairaalapuolella. Ja se mitä me kutsutaan HTA työksi, niin se on mulla jäänyt tän lääketietovarannon alta. Mutta siihen liittyen mä oon vielä Palkon jäsen, joka on tämmöinen palveluvalikoimaneuvosto, joka antaa siis suosituksia siitä, että mitkä terveydenhuollon menetelmät kuuluu suomalaiseen palveluvalikoimaan ja tulisi rahoittaa meidän yhteisistä varoista. Siellä sitten on nää sairaalalääkkeet, mitä Fimeakin arvioi, niin niistä tehdään sitten kansallisia suosituksia.

Tiina. Sä olet ehkä tehnyt niin hyvää työtä lääketietovarannon lanseeraamisen ja mainostamisen kanssa sisäisesti, että mun mielikuva susta liittyy nimenomaan lääketietovarantoon ja mä oon varmaan unohtanut jo sen kaiken muun.

Piia.  Niin onhan tästä kulunut aikaa.

Tiina. Niin tässä on. Kyllä, vuodet vierii. No mutta ehkä on tärkeätä nyt ihan ensi alkuun avata, että mikä se lääketietovaranto on. Sanasta voi ehkä jotakin päätellä, mutta kerrotko lyhyesti, mistä oikeastaan on kysymys.

Piia. Joo eli lääketietovarannossa tavoite on nyt sitten koota meidän eri viranomaisten tehtäviin ja palveluihin liittyviä lääketietoja, lääkeaine, lääkevalmistetietoja ja tietoja lääkemarkkinasta ja lääkekulutuksesta. Ja kun mä sanon, että eri viranomaisten, niin mä tarkoitan meitä täällä Fimeassa, sitten Kelaa, Kansaneläkelaitosta siis, Hintalautakunta elikkä Hilaa, ja jossain määrin myös THLää, joka esimerkiksi kansallisista koodistoista vastaa. Ja sitten kun me halutaan koota nää lääketiedot yhteen paikkaan, niin sitten me halutaan myös tarjota ne eri toimijoiden käyttöön yhteisen verkkosivuston kautta, jossa sitten on erilaisia käyttöliittymiä siihen tietoon ja niihin tietokantoihin. Niinku vaikka lääkehaku, meidän viranomaisten yhteinen lääkehaku.

Tiina. Joo, no nyt sä mainitsitkin toimijat tässä ja se varmaan onkin nyt että viranomaistasolla siinä on synergiaetuja kun on yhteisiä tapoja jakaa sitä. Mutta mitä se nyt itse asiassa konkreettisesti tarkoittaa niille toimijoille se lääketietovaranto. No se varmaan nyt on sitten kiinnostava asia tässä, että mitä uutta tää tuo jos ajatellaan vaikka nyt ihan käyttäjäryhmittäin. Itsellä tulee mieleen vaikka lääkärit tai apteekit, hoitohenkilöstö, ketä muita tässä tavallaan on niitä tietoja hyödyntämässä. Niin jos lyhyesti kuvaat, mitä se käytännössä ihan arkityössä tarkoittaa? 

Piia. Joo, no se nykytilan lähtökohta, mistä nyt lähdetään kehittämään, niin sehän on sellainen, että meidän viranomaisten tieto on sirpaloitunut meidän verkkosivustoille ja palveluihin, ja sitä on jossain tilanteissa hankala uudelleenkäyttää tai jopa löytää. Ja nyt me halutaan ratkaista tätä ongelmaa tarjoamalla yksi päätietolähde näihin meidän viranomaisten lääketietoihin. Ja me ollaan tunnistettu siis yli 80 roolia, niinku käyttäjäroolia. 

Että viranomaisia on tämmöinen kompakti määrä, mutta lääketietoa tarvitsee siis tosi moni ja hyvin erilaisissa käyttötarkoituksissa. Ja tietysti lääkkeen käyttäjät, omaiset, eläinten omistajat, eläinlääkkeetkin kuuluu tähän kokonaisuuteen, niin heille me halutaan tarjota se verkkosivusto, lääkehaut, josta löytyy yhdestä paikasta ne tiedot omasta, omaan lääkitykseen liittyvistä, vaikka pakkausselosteesta, korvattavuustietoja, hintatietoja, lääketurvamateriaaleja, näin poispäin.

Terveydenhuollon ammattilaisille myös tarjotaan verkkosivusto. Mutta toivotaan sitten sitäkin, että erilaiset järjestelmätoimittajat, automaatiorobotiikka, tekoälyratkaisuja tuottavat yritykset, että he ottaa meidän tarjoaman lääketiedon entistä paremmin käyttöön, ja tarjoaa sitten ikään kuin sinne kentälle uusia ratkaisuja. Että myös ne teknologiayritykset ja potilas-, asiakas- ja apteekkitietojärjestelmätoimijat on meille tosi tärkeä kohderyhmä, koska ajatellaan, että he välillisesti voi sitten tarjota lääketiedon ammattilaistenkin työpöydälle ja työnkulkuun erilaisina heidän omina tuotteina. 

Tiina. Eli tästä voi nyt päätellä, että ilmeisesti kyse on tämmöisestä avoimesta, onko oikea termi avoin data.

Piia. Niin, just.

Tiina. Että sitä voi hyödyntää periaatteessa kuka vaan.

Piia. Just näin. Eli lähtökohtaisesti nämä meidän viranomaisten tehtäviin liittyvät tiedot on jo tällä hetkellä avoimesti saatavilla meidän verkkosivuston kautta. Niinku mä sanoin, niin vähän sirpaleisesti, ja sitten siinä yhteentoimivuudessa ja koostamisessa on sitten oma hommansa. Että nyt halutaan tuottaa tämmöinen kokonaisvaltainen ja kattava päätietolähde.

Tiina. No sä mainitsit tuossa äsken, jo luettelitkin muutamia semmoisia, että mitä ne tiedot on, vaikkapa lääkevalmisteisiin liittyvät tiedot. Mutta jos nyt vielä pikkuisen yksilöidään tavallaan, että esimerkiksi just viranomaisittain, että meillä Kela tuottaa jotakin, THL tuottaa jotakin, Fimea tuottaa jotakin, mutta mitkä tässä nyt esimerkiksi on semmoiset keskeiset, mitä joudut nyt vähän hyppimään, hakemaan eri paikoista.

Piia. No siis ensinnäkin se viranomaisten tehtäviin kuuluvat on tosi tärkeä aina korostaa tässä lääketietovaran yhteydessä, ja ne tehtävät mihinkä nää tiedot kuuluu, niin ne on tämmöisiä kuin myyntilupatoiminta tai hinta ja korvattavuustehtävät tai sitten vaikka lääketurvatoiminta. Niin sitten jos katsotaan meitä lähdeaineistosta vastaavia viranomaisia, niin täältä Fimealta ihan nää lääkevalmisteiden perustiedot, vaikka kauppanimi ja vahvuus ja tämäntyyppiset valmisteinformaatiot elikkä vaikka pakkausseloste. 

Ja lääkevaihdon tiedot on sitten taas esimerkki, josta lähtö tulee täältä meiltä, mutta sitten siinä on yhteistyötä sitten Kelan ja Hilan kanssa, kun sinne laitetaan päälle ne vaihtoryhmät pakkaustasoisesti ja hinta ja korvattavuustiedot ja näin poispäin. Elikkä Kela ja Hila vastaa sitten omalla tontillaan hinta- ja korvattavuusasioista ja sitten koodisto taas on siellä THLn kentällä. 

Ja sitten lääketietovarannon kehittäminen on osa tämmöistä isompaa lääkeasioiden tiedonhallinnan kehittämistä, johonka tosin oleellisesti kuuluu myös tää Kanta-lääkityslistakokonaisuus, mitä konseptia sitten taas THL on vastannut siitä.

Tiina. Kyllä. No itse asiassa nyt, kun sä luettelit noita tietoja. Tämmöisiähän mun käsittääkseni on myös kaupallisilla toimijoilla, niinku erilaisia tietoja mitä tarjotaan, niin miten tää nyt eroaa tavallaan tai että mitä uutta tää tuo? Miksi just lääketietovarantoon kerätään näitä tietoja ja miksi viranomaiset tekee tämmöistä työtä? 

Piia. No miksi viranomaiset tekee tällaista työtä, niin yksi varmasti ihan keskeinen tavoite on siis vaikuttaa tiedolla, että mehän halutaan ohjata ja luoda edellytyksiä, että tässä maassa lääkkeitä käytettäisiin oikein ja turvallisesti ja sen lääkkeiden käyttö ja meidän lääkevalikoimat olisi taloudellisia ja kustannusvaikuttavia. Ja tiedolla vaikuttaminen on varmasti se lähtö, mitä me haetaan. 

Ja halutaan siis tarjota avoimesti saataville nää meidän tehtäviin kuuluvat tiedot palvelemaan siis uudenlaista kehittämistä ja toiminnan muutosta, jos me ajatellaan, että tulevina vuosina niin kun digitalisaatio ja etäpalvelut ja automaatio ja robotiikka siis tulee vaikuttamaan ihan varmasti valtavasti lääkehoitoon ja lääkehuollon toteuttamiseen ja tehtäviin. Niin siellä tarvitaan siis laadukasta, kattavaa lääketietoa ja koodistoja ja myös uudenlaista tietoa. Niin halutaan luoda ne rakenteet, jolla voidaan myös ketterästi ikään kuin vastata siihen toimintaympäristön muutoksiin. 

Ja täällä meidän viranomaisten yhteistyössä tässä tiedonhallinnassa, niin siellä on puutteita yhteentoimivuudessa ja niissä meidän yhteisissä yhteistyöprosesseissa. Että halutaan kehittää niitä. Ja ajatellaan, että kun ne kehittyy, niin sieltä poistuu tällaista manuaalista työtä ja tiedonsiirtoja ja virheiden korjausta, joka sitten vaikuttaa taas laatuun. Ja toimijoille ikään kuin toivottavasti tulee näkymään niin, että heidän ei tarvitse yhdistellä ja jalostaa tietoja niin paljon, kun nykytilassa joudutaan tekemään. 

Elikkä erilaiset kaupalliset toimijat voi kehittää sitten omia palveluja ja ratkaisuja tämmöisen kattavan päätietolähteen perusteella. Ja se kattavuus on itse asiassa aika tärkeä sana myös meille, että halutaan varmistaa se, että eri käyttötarkoituksissa Suomen markkinoilla olevista lääkkeistä kattavasti saatavilla samat tiedot.

Tiina. Eli toisin sanoen otetaan ehkä tietyllä tavalla kiinni sitä, että saadaan paremmalle tasolle vietyä asioita, miten ne nyt ehkä vähän on nyt sirpaleisesti, mutta katsotaan myös vahvasti jo tulevaisuuteen ja ennakoidaan niitä muutoksia mitä siellä on edessä. Ymmärsinkö mä oikein? 

Piia. No kyllä, ja mun mielestä voitaisiin ajatella, että lääketietovaranto on tällainen tulevaisuusinvestointi, joka sitten tulee mahdollistamaan toiminnan muutosta. 

Tiina. Joo, niin sä sanoitkin, että just tavallaan sitten voidaan kehittää siitä eteenpäin, niin tää tavallaan mahdollistaa myös sen, että me saadaan itse asiassa paljon parempaa. Ei pelkästään, että saadaan nyt koottua tiedot yhteen vaan se mahdollistaa sen, että sitten voidaan tehdä jotakin aivan uutta mitä ei vielä edes tiedetä, mitä se on.

Piia. Ja sepä tässä nykyajassa onkin, että mehän ei osata ajatella, että mikä vaikka muutaman vuoden päästä on mahdollista ja tämmöinen päätietolähde laadukkaaseen kattavaan tietopohjaan, ja ajatellaan, että mahdollistetaan sitten tuolla eri toimijoiden kehitystä myös. Että tää on vahvasti myös tämmöinen innovaatiotoimintaan linkittyvä tavoite.

Tiina. Joo. No nyt otetaan semmoinen kelaus taaksepäin.

[Naurua.]

Piia. Kelataan vaan. 

Tiina. Kelataan taaksepäin, koska nyt on ehkä hyvä tietää myös tai avata se, että mistä tää ajatus on lähtenyt. Hyvin perusteltua on, että tää tehdään, mutta tavallaan, että jonkun on pitänyt saada joku hehkulamppu syttymään, että tämmöistä tarvitaan. Milloin se on tapahtunut ja mikä se ajatus silloin on ollut? Varmaan tää tavoitteet ja se lopputulos, niin se on tässä matkan varrella varmaan elänyt, kun on selvitetty ja tehty taustatietojen keräämistä ja muuta, mutta että jonkunlainen ajatus on joskus tullut jollekin ihmiselle tai ihmisryhmälle, niin kerrotko vähän siitä? 

Piia. Joo, no varmasti nää tavallaan nykytilassakin olemassa olevat haasteet näistä meidän viranomaisten jakelemissa tiedoissa on ollut tosi pitkään pienen piirin tiedossa. 

Ja mä ajattelen, että ehkä vahvemmin tällaiselle kansalliselle agendalle lääkeasioissa tiedonhallinnan kehittäminen nousi silloin Sipilän hallituskaudella, kun oli se rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma. Ja sitten sen seurauksena 2019 julkaistiin tämmöinen STMn virkamiesmuistio, jota me kutsutaan lääkeasioiden tiekartaksi. Se on tämmöinen kolmen hallituskauden pituinen ikään kuin suunnitelma, tämmöinen hyvin holistinen, kokonaisvaltainen suunnitelma, että miten lääkeasioita kehitetään tässä maassa. Ja siellä nousee nää tiedonhallinnan asiat myös vahvasti. 

Ja nyt siis tällä hetkellähän lääketietovarrannon kehittäminen, se on osa Orpon hallitusohjelmakirjauksia. Ja niinku mä taisin sanoa tuossa aikaisemminkin, että linkittyy hyvin vahvasti myös siihen Kanta-lääkityslistan kehittämisen kokonaisuuteen. Että se on tiedonhallinnan kehittämisen kärki näissä meidän lääkeasioissa ja sitten siinä rinnalla lääketietovaranto mahdollistaa asioita. 

Ja niin, että mä en tiedä, voinko mä tarpeeksi korostaa sitä, että me halutaan mahdollistaa muutosta lääkehuollossa ja lääkehoidon toiminnassa. Ja kun tätä aikaa on kulunut ja tää on realisoitunut, että miten nopeasti ja millä tavoin tää digitalisaatio ja kaikki muu ikään kuin tulee meidän elämään ja osaksi meidän työtä ja arkea, siis ihan uudella tavalla, niin sitten se on tavallaan konkretisoitunut mun mielestä vielä viime aikoinakin se, että se muutoksen mahdollistaminen on itse asiassa ihan niitä kärkitavoitteita.

Tiina. Tästä kaikesta, mistä nyt puhutaan, niin tässä on monta hallitusta ollut tässä tätä jo viemässä eteenpäin tai suunnitellut tätä. Ja paljon ihmisiä, paljon viranomaisia, paljon tietojen yhdistämisestä. Ei voi välttyä ajatukselta, että tää ei ihan ilmaista ole tämän koostaminen. Miten paljon arvioidaan, että tää kaikki maksaa?

Piia. No kun on kyse tämmöisestä isosta hankkeesta, niin Valtiovarainministeriölle pitää toimittaa tämmöinen muutosvaikutusten arviointi ja pyytää heiltä lausuntoja. Mekin ollaan tällainen tehty ja nyt niin kuin on käynnistymässä, että me ollaan oltu valmisteluvaiheessa, ja nyt on käynnistymässä tämmöinen kolme vuotta kestävä kehitysvaihe, ja me ollaan arvioitu, että sen kustannukset on noin kymmenen miljoonaa. 

Ja sitten kun sille VMlle toimitetaan muutosvaikutusten arviointi, niin siinä tehdään tämmöinen kustannushyötyanalyysi. Niin me arvioitiin silloin, että ne euromääräiset hyödyt olisi semmoinen 11 miljoonaa euroa vuodessa, mitkä tulee siitä tiedonhallinnan tehostamisesta ja lääkkeiden vaikuttavan ja turvallisen ja taloudellisen käytön edistämisestä. Ja mä sanoisin, että se on tosi konservatiivinen arvio. Mutta se 11 miljoonaa, se hyötytavoite, niin me oletettiin siinä VMn hyötyanalyysissä, että se saavutettaisiin kolmen vuoden kuluttua siitä, kun lääketietovaranto on käyttöön otettu, että ne peruspalvelukokonaisuudet on käytössä. 

Tiina. Okei, aika nopea sitten sykli siinä.

Piia. Niin, ja sitten siinä on tärkein muistaa se, että se tiedonhallinta ja tämmöiset IT-ratkaisuthan ei ole se ainut avain, että siellä pitää tapahtua muutosta kentällä ja lääkehuollon ja lääkehoidon toiminnassa. Että se tieto pitää ikään kuin saada eläväksi.

Tiina. No tässä on vilahdellut näitä viranomaistahoja, kenen tietoja tässä yhdistetään esimerkiksi, mutta ketä tässä konkreettisesti on ihan rakentamassa tätä lääketietovarantoa, niinku viranomaisia? Ja onko jotain muita tahoja, ketkä tässä on sitten mukana jo tässä vaiheessa?

Piia. Joo elikkä niinku mä mainitsin, että meillä on keskeisen tärkeitä lähdeaineistoista vastaavia viranomaisia tässä. Fimea, Kela, Lääkkeiden hintalautakunta Hila ja sitten THL esimerkiksi niiden koodistojen osalta. Että tää on se meidän yhteinen kehittämishanke, vaikka vastuu kehittämisestä on Fimealla ja Fimean ympäristöihin lääketietovaranto rakennetaan. 

Sitten me ollaan tänä vuonna kilpailutettu, ja se on loppuvaiheessa se prosessi, niin toimittajat rakentamaan lääketietovarannon alustaa ja verkkopalveluita meidän kanssa. Elikkä tulee kehitystiimit. Ja sitten toki se ihan keskeinen ajatus on, että lääketietovaranto rakentuu palvelemaan sen käyttäjien tarpeita. Se käyttäjien osallistaminen on ollut tosi tärkeätä meille jo näissä selvitysvaiheissa, mitä on tässä vuosien mittaan tehty. Mutta vielä korostuu, kun me astutaan sinne kehittämiseen kolmen vuoden kehittämisjaksolla. 

Tiina. No, miten sitten nää ihan kohderyhmät, loppukäyttäjät. Onko he jotenkin mukana tässä prosessissa tai pääseekö he vaikuttamaan tähän jotenkin? 

Piia. Joo, meillä on siis tänä vuonna vielä suunnitelmissa koota tämmöinen asiantuntijapooli, johonka monipuolisesti voi ilmoittautua mukaan, jos on kiinnostunut käyttämään lääketietovarantoon koottavia tietoja ja näitä palveluita sitten tulevaisuudessa. Että käytännössä sen asiantuntijapoolin kautta pääsee sitten ikään kuin kuvaamaan niitä omia tarpeita, vaikuttamaan siihen kehitykseen heti alkuvaiheessa, mutta myös sitten testaamaan ja kommentoimaan niitä kehitteillä olevia ratkaisuja. 

Ja kun tää on iso kokonaisuus, niin sitten tää totta kai rakentuu, pala palalta ja julkaistaankin sitten pala palalta, että eri vaiheessa kehitystä tarvitaan ikään kuin erilaista käyttäjänäkemystä ja kokemusta ja tarvekuvausta. Että tätä me nyt suunnitellaan, että kuinka me parhaalla mahdollisella tavalla sitten saadaan käyttäjät mukaan. Mutta se tahtotila on siis tosi vahva. 

Tiina. Eli nyt kaikki kuulijat niin pistäkää korvan taakse. Oikeasti on nyt mahdollisuus vaikuttaa siihen, että mitkä ne tarpeet siellä kentällä on ja voi päästä niitä tähän kuvaamaan. Te varmaan tiedotatte tästä?

Piia. Me tiedotetaan, kyllä, ihan ehdottomasti tiedotetaan, että kun seuraa meidän verkkosivuja niin sieltä.
Tiina. Sieltä sitten aktiivisuutta. No, mainitsit tuon kilpailutuksen, että sitä on nyt tehty siihen itse alustaan liittyen. Mutta missä vaiheessa tässä nyt ollaan kokonaissyklillä, että tässä kehittämisessä, ja milloin meillä on ihan konkreettisesti jotain näköpiirissä?

Piia. Joo, tää vuosi on vielä tosiaan ollut tämmöistä valmistelevaa työtä, mitä me ollaan tehty nyt yhdessä nimenomaan näiden muiden viranomaisten kanssa. Ja se kilpailutus ja toimittajien valinta on ollut tässä yksi iso ja tärkeä kokonaisuus. Mutta sitten on esimerkiksi tälle lääketietovarannon kehittämiselle nimetty ohjausryhmä. Ja se on tosi tärkeätä myös, että tavallaan sillä strategisella tasolla saadaan tuki ja ohjaus kunnolla toimimaan. Että se ohjausryhmä on itse asiassa tämän vuoden jo kokoontunut. 

Ja niinku mä sanoin, että nää tiedot on ollut hajanaisesti, niin samalla tavalla tää ohjaus ja koordinaatio on ollut vähän hajanaista, että se on näissä selvitysvaiheissa myös tunnistettu. Että kun on tottakai kehitetty lääketietoja ja lääketiedon hallintaa tässä vuosien mittaan, niin sitä on usein tehty yksittäisinä toimenpiteenä eikä välttämättä niin, että ois katottu tätä isoa kuvaa ja kaikkia riippuvuuksia mitä eri toiminnoilla ja tiedoilla on keskenään. Niin ajatellaan, että tavallaan se ohjausryhmä katsoo myös tämmöistä isoa kuvaa ja sieltä niitä prioriteetteja.

Tiina. No vielä sen haluaisin tarkentaa. Sanoit, että kerätään ne tiedot yhteen, että ne on tarjolla, mutta se ei varmaan vielä riitä siihen, että se on sitten siellä ihan loppukäyttäjällä semmoisessa muodossa, että se pystyy vaikkapa, ajatellaan nyt vaikka lääkäri kirjoittaa reseptiä, hänellä on potilastietojärjestelmä, tai apteekissa on reseptintoimitusohjelma, järjestelmä. Niin mitä se edellyttää nyt vielä sitten sen jälkeen kun se tieto on koottu? Se on jossakin tarjolla, niin mitä vielä tarvitsee tapahtua, jotta se on sitten siellä ihan loppukäyttäjällä järkevästi hyödynnettävissä?

Piia. Niin, no tähän kokonaisuuteen liittyy tosi vahvasti tavoite sille, että täältä lääketietovarannosta julkaistaisiin tulevaisuudessa lääketietokanta, joka nyt kuuluu tonne Kanta-palveluiden ikään kuin tuotteiden piiriin. Elikkä siirretään niinku näiden lääketietokannan taustalla olevien tietojen hallinta, ikään kuin kehittyy osana lääketietovarannon alustan kehittämistä, niin sitten meidän valmius viranomaispuolelta myös tuottaa se lääketietokanta paranee. Että se on tavallaan ihan sellainen päätietotuote sinne erilaisten tietojärjestelmien taustalle. 

Mutta mä korostan sitä, että yksi meidän keskeinen tavoite on varmistaa sitä, että lääketiedot on helposti hyödynnettävissä ja uudelleen käytettävissä uusissa sähköisissä terveyspalveluissa, erilaisissa päätöksenteon tuissa, sovelluksissa, automaatiossa, robotiikassa, niin poispäin. Että halutaan vahvasti mahdollistaa uutta.

Tiina. No nyt saat Piia vielä puoli minuuttia aikaa tiivistää ja kertoa kaikille kuulijoille, että miksi ihmeessä kannattaa odottaa nyt vähän niinku malttamattomana, että milloin se lääketietovaranto tulee.

Piia. No me halutaan siis koota eri viranomaisten tehtäviin kuuluvat lääketiedot yhteen paikkaan, jotta ne tiedot on tulevaisuudessa helposti hyödynnettävissä, siis hyvin monipuolisesti erilaisissa tarkoituksissa. Niin siihen liittyen haluan korostaa, että tosi monen toimijan kannattaa nyt odottaa ja vaikuttaa siihen ja kertoa meille niitä erilaisia käyttötarkoituksia, että missä meidän viranomaisten tehtäviin kuuluvia lääketietoja tarvitaan.

Ja tää ei oo siis vaan tekninen tiedonhallinnan ratkaisu, vaan me halutaan kehittää lääketietovaranto osaksi tätä lääkehoidon ja lääkehuollon toimintaa ja tiedolla johtamista. Että kyllähän me halutaan myös sitten integroitua ikään kuin tällä tiedolla osaksi sitä kehittämistä, mitä eri puolilla tapahtuu kansallisesti, alueilla ja myös kansainvälisesti. Että tämmöistä kokoavaa viranomaisten ratkaisua, jossa olisi hinta ja korvattavuustiedot, ja myyntilupa viranomaisten tiedot ja saatavuustiedot koottu yhteen paikkaan, niin tällaista ei ole tunnistettu, että olisi muualla, että me ollaan tässä vähän hakemassa myös edelläkävijyyttä datalla.

Tiina. Ihan uranuurtajia suorastaan.

Piia. No näin me halutaan ajatella.

Tiina. Lämmin kiitos Piia vierailusta ja katsauksesta lääketietovarantoon.

Piia. Tiina kiitos kutsusta, oli mukavaa.

Tiina. Voit lukea tarkemmin lääketietovarannosta Sic lehdestä ja osoitehan on sic.fimea.fi. Kuuntele samalla myös muut sic puheenvuoro podcastit.