Hyppää sisältöön

Turvallinen lääkehoito: Potilaan ja läheisen ohjaus ja neuvonta

Lääkkeet
Julkaistu 19.3.2021

Onnistunut ja turvallinen lääkehoito edellyttää, että lääkkeen käyttäjä tuntee hoitonsa tavoitteet ja tietää, kuinka käyttää lääkkeitään. Sen vuoksi potilas, tai tarvittaessa hänen lääkehoidostaan huolehtiva läheinen, tarvitsee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen tukea ja neuvontaa lääkehoidon toteutukseen. Keskustelussa on tärkeää huomioida potilaan omat toiveet ja huolet lääkehoidosta.

© GettyImages / NoSystem images

Potilas on se, joka viime kädessä päättää, käyttääkö lääkettä vai ei, ja avohoidossa hän on myös itse vastuussa lääkkeiden ottamisesta. Lääkkeiden käyttöön liittyy monia asioita, jotka tulisi huomioida, jotta lääkkeestä saadaan paras mahdollinen hyöty ja vältytään haitoilta (Lähde: Turvallinen lääkehoito-opas 2021):

  • Lääkehoidon kokonaisuus ja kunkin lääkkeen käytön tarkoitus ja tavoite (ajantasainen listaus käytössä olevista reseptilääkkeistä, itsehoitolääkkeistä ja ravintolisistä eli lääkityslista)
  • Lääkehoidon kesto (tarvittaessa otettava lääke, lääkekuuri vai säännöllinen ja pitkäaikainen lääkitys)
  • Lääkkeen annos ja annostelu (kerta-annos ja vuorokaudessa otettavien annosten määrä, annosteluohjeet)
  • Lääkkeen käytössä huomioitavat asiat (esimerkiksi mahdollisuus puolittaa tai murskata tabletti, ruokailu, lääkkeen säilyttäminen)
  • Mistä saa tarvittaessa lisätietoa (pakkausseloste, hoitoyksikkö, apteekki, erilaiset puhelinpalvelut)
  • Lääkehoidossa tapahtuneet merkittävät poikkeamat ja mahdollisesti aiheutuneet tai aiheutuvat haittavaikutukset

Tiedetään, että lääkehoito ei aina onnistu toivotulla tavalla, ja erityisesti pitkäaikaisten sairauksien hoitoon sitoutumisessa on edelleen parantamisen varaa. Taustalla voi olla hyvin monenlaisia syitä, jotka voivat liittyä itse sairauteen tai sen hoitoon (esimerkiksi monimutkainen lääkehoito), potilaaseen, mutta myös terveydenhuoltojärjestelmään tai esimerkiksi potilaan taloudellisiin vaikeuksiin hankkia tarvittuja lääkkeitä. Kaikki nämä tekijät aiheuttavat kuormitusta potilaan arkeen.

Jotta terveydenhuollon ammattilainen voisi tukea potilasta lääkkeen käytössä, on ensin selvitettävä potilaan yksilöllinen tilanne: mikä on juuri tälle potilaalle tässä hetkessä tarpeellista tietoa ja tukea, joka helpottaisi arjen onnistumista ja lääkehoidon turvallista toteutumista?

Potilaan ohjaus ja neuvonta varmistettava myös sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä

Alkuvuodesta 2021 päivitetyn Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaan menettelyt asiakkaiden tai potilaiden ja heidän läheisten ohjaamiseksi lääkkeen käyttöön kuvataan yksikön lääkehoitosuunnitelmassa.

Tilanteissa, joissa lääkettä käyttävä potilas tai hänen läheisensä ei itse tapaa lääkkeen määrännyttä lääkäriä tai käy itse apteekissa ostamassa lääkkeitä, on neuvonnan ja ohjauksen toteutumiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Näin voi olla esimerkiksi kotihoidon tai palvelukodin asiakkaiden lääkehoidossa. Apteekissa lääkkeen toimittamisen yhteyteen aina kuuluva lääkeneuvonta voidaan tällaisissa tilanteissa toteuttaa esimerkiksi chatissa, puhelimitse tai hoitoyksikön henkilöstön kautta.   

Hoitoyksikössä työskentelevillä terveydenhuollon ammattilaisilla tulee olla riittävä osaaminen lääkkeen käytön ohjaamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa lääkehoito-osaamisen lisäksi myös osaamista vuorovaikutteiseen potilaan ohjaukseen ja lääkeneuvontaan sekä taitoja hyödyntää olemassa olevia lääkeinformaatiolähteitä ja -tietokantoja. Tarvittaessa osaaminen varmistetaan lisäkoulutuksella.

Potilas havaitsee parhaiten lääkehoitonsa vaikutukset

Potilas pystyy usein itse parhaiten havainnoimaan lääkehoidon vaikutuksia ja mahdollisia haitta- ja sivuvaikutuksia. Näitä kannattaakin häneltä aktiivisesti kysyä lääkettä määrätessä ja toimittaessa sekä lääkehoidon vaikutuksia seuratessa. Potilaita tukemaan on myös luotu erilaisia työkaluja, kuten Lääkehoidon onnistumisen tarkistuslista LOTTA.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä potilaiden osallisuutta kannattaa hyödyntää myös potilas- ja lääkitysturvallisuuden varmistamiseen ja kehittämiseen. Potilaat voivat havainnoida poikkeamia lääkehoidon toteutumisessa eri tavoin kuin ammattilaiset ja esittää käytännöllisiä ratkaisuja niiden toistumisen estämiseen. Suomalaistutkimuksen mukaan kuitenkin vain harva potilaan ehdottama ratkaisu on johtanut kehittämistoimenpiteisiin organisaatioissa. Potilaat voisivatkin osallistua merkittävästi nykyistä enemmän turvallisen hoidon edistämiseen.

Kirjallisuutta

Kansallinen lääkeinformaatioverkosto. Suositukset terveydenhuollon ammattihenkilöiden lääketiedon lähteiksi ja työkaluiksi (Fimea)

Varmistu lääkehoitosi turvallisuudesta (Fimea)

Sahlström M. P atient participation in promoting patient safety - Finnish patients’ and patient safety experts’ views. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences 495, Kuopio 2019

Turvallinen lääkehoito. Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021: 6.

Adherence to long-term therapies: evidence for action. (Geneve: WHO, 2003)

Katri Hämeen-Anttila
FaT, dosentti
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö, Fimea
Jaa Twitterissä Jaa Facebookissa Jaa LinkedIn palvelussa

Lataa juttu julkarista Tulosta sivu

Kerro meille juttuideasi

Otamme mielellämme vastaan juttuideoita ja aiheita, joista voisimme kirjoittaa.