Tietotarve apteekkitoiminnasta ja -taloudesta lisääntyy

Fimea kerää, tuottaa ja julkaisee säännöllisesti apteekkitalouteen ja -toimintaan liittyvää tietoa päätöksenteon tueksi. Miten tietopohjaa käytetään ja miten se vastaa tarpeeseen?

Yhtenä lääkeasioiden uudistuksen tavoitteena on pienentää apteekkijärjestelmän osuutta lääkehoidon kustannuksista vaarantamatta lääkkeiden saatavuutta, palveluiden saavutettavuutta tai rationaalista hoidon toteutumista.

Vuonna 2021 lääkealan kehittämistyö on Fimeassa painottunut lääkejakeluun kohdentuvien säästötoimenpiteiden valmistelun tukemiseen, esimerkiksi vaihtoehtoisten keinojen tunnistamiseen, niiden kuvaamiseen ja erilaisten vaikutusarvioiden laatimiseen.

Kehittämistyössä käytettävät apteekkitalouden laskelmat pohjautuvat Fimean vuosittain keräämiin apteekkien toiminta- ja taloustietoihin. Tietojensaantioikeus perustuu lääkelakiin ja koskee myös apteekkien yhteydessä toimivien yhtiöiden tietoja. Lisäksi Fimean määräykset velvoittavat apteekkeja ilmoittamaan muun muassa lääkkeiden valmistukseen ja toimitettuihin lääkemääräyksiin liittyviä tietoja.

Laskelmissa hyödynnetään myös Fimean keräämiä lääkevalmisteiden tukkumyyntitietoja sekä tietoja myynnin kohdentumisesta vähittäisjakeluportaassa. Tarvittaessa apteekeille ja lääkealan muille toimijoille tehdään yksittäisiä tietopyyntöjä ja kyselyitä.

Tietojen hyödyntäminen lääkejakelun ohjauksessa ja kehittämisessä

Fimea ohjaa lääkejakelua useilla viranomaispäätöksillä. Tällaisia ovat muun muassa päätökset uusien apteekkien perustamisesta ja sijoittumisesta tai apteekkilupapäätökset ja niihin liitetyt ehdot.

Lisäksi Fimea voi antaa luvan varastointivelvoitteen alittamiseen velvoitevarastoitavien lääkkeiden saatavuuden turvaamiseksi tai ehdottaa sosiaali- ja terveysministeriölle lääkkeiden toimittamiseen liittyviä rajoituksia hoidon kohdentamiseksi.

Lääkejakelun ohjauksen tietopohja perustuu pitkälti lääkkeiden tukkumyynnin ja kulutuksen tietoihin. Lääkejakelun kehittämisessä tarvitaan tietoja myös apteekkitoiminnasta. Fimean käynnissä olevan tiedonhallinnan uudistamisen myötä viraston kokoamaa tietoa voidaan hyödyntää aikaisempaa enemmän.

Apteekkitoimintaa kuvaavat tunnusluvut ja indikaattorit

Fimean verkkosivuilla julkaistavat apteekkitoimintaa kuvaavat tunnusluvut ja indikaattorit pohjautuvat apteekeilta kerättyjen tietojen lisäksi muun muassa erilaisiin rekistereihin, toimintakertomuksiin ja tutkimusraportteihin. Parhaimmillaan taulukoista ja kuvioista voi tarkastella lukuja, muutoksia ja kehitystrendiä yli kymmenen vuoden ajalta.

Fimean verkkosivuilla julkaistavia apteekkitoimintaa kuvaavia tunnuslukuja ja indikaattoreita ovat: 

• Apteekkipalveluiden saatavuus: Apteekkitoimipisteiden lukumäärä, apteekkien aukioloajat, asukasmäärään suhteutettu alueellinen saatavuus, väestön kokemus
• Lääkkeiden käyttö ja saatavuus:  Apteekeista toimitetut lääkemääräykset, lääkkeiden saatavuushäiriöt
• Lääkeneuvonta: Toteutuminen avohuollon apteekeissa
• Lääkevaihto: Säästöpotentiaali
• Apteekkien talous: Apteekkien kannattavuuden ja vakavaraisuuden tunnuslukuja (liikevaihto, liikevoitto, myyntikate, omavaraisuusaste, suhteellinen velkaantuneisuus, maksuvalmius, yhtiötoiminnan tunnusluvut)

Vuosittain verkkojulkaisuna julkaistavassa apteekkien tilinpäätösanalyysissä apteekeilta kerättyjä taloustietoja ja tunnuslukuja analysoidaan verkkosivuja yksityiskohtaisemmin, joskin verkkosivuista poiketen vain edellisen neljän vuoden ajalta. Lisäksi tilinpäätösanalyysissa kuvataan apteekkien yhteydessä toimivien yhtiöiden tilannetta.

Viranomaisyhteistyöllä voidaan luoda laajempia tietopohjia

Apteekkien taloutta on ymmärrettävä osana lääkkeiden vähittäisjakelun kokonaisuutta, jotta pystytään arvioimaan lääkkeiden saatavuutta sekä apteekkipalveluiden saavutettavuutta erilaisissa ympäristöissä, esimerkiksi alueellisesti tai kuntaryhmityksen mukaan (maaseutumaiset, taajaan asutut, kaupunkimaiset kunnat).

Apteekkitoiminnan ja lääkejakelun kehittämisessä eri toimenpiteiden vaikutuksia on tarve arvioida apteekkitalouden näkökulmasta, jolloin voidaan hyödyntää Fimean keräämiä aineistoja.

Vaikutusten arviointi lääkkeiden käyttäjien ja yhteiskunnan näkökulmasta edellyttää laajempaa tietopohjaa, jonka luominen on mahdollista viranomaisten välisen tietojen vaihdon ja yhteistyön avulla.

Viranomaisyhteistyön tuloksena syntyi esimerkiksi Fimean ja Kelan vuonna 2021 toteuttama maksuton sovellus, jonka kautta voi tarkastella lääkkeiden kustannuksia eri alueilla. Tästä kaikille avoimesta sovelluksesta on hyötyä erityisesti viranomaisille sekä arviointi- ja lääkehankintatyötä tekeville, mutta myös lääkeasioiden uudistuksessa sekä soteuudistuksessa mukana oleville toimijoille.

Erillisselvitykset tukevat lääkejakelun kehittämistä

Tammikuussa 2021 julkaistussa lääketaksaa ja apteekkiveroa koskevassa selvityksessä koottiin yhteen apteekkimaksuun, apteekkiveroon ja lääketaksaan tehtyjä muutoksia, vuosien varrella esitettyjä muutosehdotuksia sekä arvioitiin mahdollisia muutosten esteitä. Selvityksessä tarkasteltiin myös keinoja, joilla lääketaksa- ja apteekkiverolainsäädäntöön voitaisiin tarvittaessa tehdä rakenteellisia muutoksia.

Selvitystä päästiin hyödyntämään alkuvuodesta käynnistyneissä vanhuspalvelulain mukaisissa hoitajamitoituslaskelmissa, joissa ryhdyttiin arvioimaan keinoja, joilla voitaisiin toteuttaa 50 miljoonan euron säästö apteekkitalouteen liittyvillä keinoilla. Ensisijaisina keinoina nähtiin muutokset lääketaksaan ja apteekkiveroon.

Tällaiset arviot edellyttävät mahdollisimman tuoretta tietoa sekä apteekkikohtaisia tunnuslukuja, jotta muutosten vaikutuksia voidaan arvioida esimerkiksi apteekin koon, sijainnin ja alueellisen palvelutarpeen näkökulmasta.

Vuonna 2021 Fimea selvitti myös lääkkeiden koneellisen annosjakelun nykytilaa ja kehittämistarpeita keskeisille sidosryhmille tehtyjen kyselyiden, teemahaastatteluiden ja valvonnan tietopyyntöjen avulla. Selvityksessä tunnistettuja kehittämistarpeita tullaan hyödyntämään lääkeasioiden uudistuksen työssä.

Kasvavat tietotarpeet haastavat tietotuotannon kehittämiseen

Perinteisesti apteekkitoiminnan tietoja on käytetty erilaisissa muutoslaskelmissa esimerkiksi lääketaksa- tai apteekkiveromuutosten vaikutuksia arvioitaessa.

Tulevaisuudessa apteekkitoimintaa koskevat tiedot voivat olla tarpeellisia hyvinvointialueiden päätöksenteossa esimerkiksi palveluiden, kuten lääkkeiden koneellisen annosjakelun, järjestämisessä. Koko vähittäisjakelua koskeville avohuollon apteekkien ja sairaala-apteekkitoiminnan tiedoille on erittäin todennäköisesti tarvetta myös uusilla hyvinvointialueilla, sote-uudistuksessa sekä kansallisessa lääkeasioiden uudistuksessa ja toiminnan yleisessä kehittämisessä.

Apteekkitoiminnan kehittämisen ja järjestelmän tehokkuuden näkökulmasta tietotarpeita kohdistuu jatkossa apteekkien tilinpäätöstietojen lisäksi myös apteekkien vähittäismyyntidataan, annettuihin alennuksiin, lääkkeiden annosjakelutoiminnan toteuttamiseen, apteekkien verkkopalveluun ja farmaseuttisten palveluiden kehitykseen.

Kerättyjen tietojen hyödynnettävyydessä ja eheydessä on kuitenkin vielä kehitettävää. Koska tietotarpeet ovat laajoja kokonaisuuksia ja käsiteltävät aineistot suuria, korostuu apteekkitoiminnassakin kansallisen tietoalustan tarve, jonne toimijat ilmoittaisivat tiedot säännöllisesti ja automatisoidusti.