Look alike, sound alike -lääkkeet lääkityspoikkeamien aiheuttajina

Look alike, Sound alike -lääkkeet (LASA-lääkkeet, näköisnimiset lääkkeet) ovat lääkevalmisteita, joilla on kohonnut riski sekoittua keskenään samankaltaisen pakkauksen, valmistenimen tai vaikuttavan aineen nimen vuoksi. Merkittävä osuus lääkityspoikkeamista johtuu LASA-lääkkeistä.

LASA-lääkkeiden on useissa kansainvälisissä tutkimuksissa osoitettu olevan yleinen syy lääkityspoikkeamiin niin terveydenhuollon yksiköissä kuin avohoidossakin. Sekaantumista voi tapahtua missä tahansa lääkehoidon vaiheessa.

LASA-lääkkeisiin liittyviin poikkeamiin lukeutuvat muun muassa väärän lääkevalmisteen, lääkevahvuuden tai -muodon annostelu tai jakaminen sekä väärän antoreitin käyttö lääkkeen annostelussa. Annostelun ja jakamisen lisäksi poikkeama voi tapahtua myös lääkkeen määräämisessä, käyttökuntoon saattamisessa, tilauksessa tai toimittamisessa. Poikkeama missä tahansa lääkehoidon vaiheessa voi estää oikean lääkehoidon toteutumisen, vaarantaa potilasturvallisuuden ja pahimmillaan johtaa potilaalle aiheutuneeseen haittaan, pysyvään vammautumiseen tai kuolemaan.

Esimerkkejä Suomen markkinoilla olevista sound alike -lääkepareista:

LASA-poikkeamien yleisyydestä kertovat suomalaisista terveydenhuollon yksiköistä kansallisesti kerätyt lääkehoidon haittatapahtumailmoitukset (HaiPro), joista suurin osa liittyy lääkkeiden potilasannosten jakamiseen tai annosteluun. Koska merkittävä osuus lääkityspoikkeamista johtuu LASA-lääkkeistä, lukeutuvat ne riskilääkkeisiin.

Esimerkkejä Suomen markkinoilla olevista look alike -lääkkeistä. Kuva: Outi Laatikainen

Terveydenhuollon yksiköissä LASA-lääkkeisiin liittyviä sekaannuksia aiheuttavat lääkehankintakausittain muuttuvat valmistenimet, rinnakkais- ja yhdistelmävalmisteet sekä yksiköissä säilytettävät eri vahvuudet samasta lääkevalmisteesta. Sekaannuksen riskiä lisää myös potilailla käytössä olevien lääkemäärien tasainen kasvu. Lisäksi vuonna 2015 OYSissa toteutetussa kyselyssä sairaalahenkilöstö koki kiireisen toimintaympäristön lisäävän poikkeamien riskiä.

Virheitä on pyritty estämään eri tavoin

Useimmiten lääkityspoikkeamia ei osata yhdistää LASA-lääkkeisiin, mikä tekee niiden hallitsemisesta ja ennaltaehkäisystä vaikeaa. Useissa terveydenhuollon yksiköissä LASA-lääkkeisiin liittyviä virheitä on yritetty torjua esimerkiksi merkitsemällä hyllypaikkoja, vähentämällä LASA-lääkepareja, käyttämällä värillisiä etikettejä sekä huomiolappuja. Lisäksi valtaosassa yksiköistä tehdään yksilöiviä merkintöjä lääke- ja nestepakkauksiin. Millään yksittäisellä teolla ei kuitenkaan voida poistaa sekaantumisen riskiä kokonaan. Lisäksi esimerkiksi itse tehdyissä lääkepakkausmerkinnöissä ja värillisissä etiketeissä on itsessäänkin suuri sekaantumisen vaara.

Myös lääkeviranomaiset torjuvat ongelmaa arvioimalla lääkevalmisteen nimen ja lääkepakkauksen ulkoasun myyntiluvan myöntämisen yhteydessä (Kankkunen ja Laakso, tässä numerossa).

Henkilöstön koulutus on avainasemassa

LASA-lääkkeisiin liittyvät poikkeamat ovat monisyinen ongelma, jonka vuoksi niiden ennaltaehkäisyssä vaaditaan yhteistyötä lääketeollisuuden, viranomaisten ja terveydenhuollon toimijoiden välillä. Kansainvälisissä tutkimuksissa parhaiksi LASA-lääkkeiden sekaantumista ehkäiseviksi toimiksi on havaittu henkilöstön lisäkoulutus ja riittävä perehdytys, lääkkeiden nimien korostus käyttäen isoa kirjasinkokoa sekä varastonhallintarobottien ja annosjakelulaitteiden käyttö. Lisäksi viivakooditeknologian käyttö parantaa lääkkeiden tunnistamista lääkehoidon eri vaiheissa. Henkilöstön koulutus ja riittävästä perehdytyksestä huolehtiminen on yksinkertaisin keino sekaannusten ehkäisyssä. Käytössä olevat LASA-lääkkeet vaihtelevat usein yksiköittäin, minkä vuoksi yksikönsisäinen koulutus on helppo ja matalan kynnyksen keino lääkitysturvallisuuden parantamisessa. Koulutuksessa yksiköillä on myös mahdollisuus hyödyntää työntekijöiden, esimerkiksi lääkevastaavien ja osastofarmaseuttien, erikoisosaamista laajemmin.

Uusia työkaluja kaivataan

Osana lääkityspoikkeamien laajempaa hallintaa terveydenhuollossa tulisi kehittää työkaluja lääkehaittojen ja -hoidon poikkeamien aktiiviseen ja reaaliaikaiseen seuraamiseen. Koordinoitu seuranta ja haittatapahtumien hallinta mahdollistavat aiempaa nopeamman reagoinnin ja terveydenhuollon toimintojen kehittymisen kohti turvallisempaa potilaan hoitoa.

Kirjallisuutta

Ciociano N, Bagnasco L. Look alike/sound alike drugs: a literature review on causes and solutions. Int J Clin Pharm 2014; 36: 233–42.

Emmerton L M, Rizk MF. Look-alike and soundalike medicines: risks on ’solutions’. Int J Clin Pharm 2012; 34:4–8.

Laatikainen O, ym. Näköisnimisten lääkkeiden kartoitus Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Dosis 2018; 1: 32–43.

Laatikainen O, ym. Look alike / Sound alike -lääkkeet lääkärin työssä. Suom Lääkäril 2016; 71: 1884–87.

Ostini R, ym. . Quality Use of Medicines -medication safety issues in naming; look-alike, sound-alike medicine names Int J Pharm Pract 2012; 20: 349–57.